Siirry pääsisältöön

Apassionata 2015: Kultainen polku


Kuten aikaisemmassa postauksessa kerroin, Live Nation tarjosi minulle mahdollisuuden tutustua Apassionatan kulissien taakse ja sen lisäksi pääsimme katsomaan vielä näytöksen. Olen viimeksi ollut kyseisessä tapahtumassa varmaan 6 vuotta sitten ja mielestäni oli huikeaa päästä taas katsomaan showta. Odotin sitä jopa innoissani, sillä mielestäni esiintyjän ja hevosen yhteistyö on niin saumatonta, että sen seuraaminen on suorastaan ihailtavaa.

Minulla oli kamera mukana, joten kuvia tuli otettua paljon. Kotona meinasi kuitenkin itku tulla, kun en saanutkaan kuvatiedostoja RAWina auki. Jouduin siis muokkaamaan kuvat JPGnä ja laatuhan siinä kärsi. En anna tämän kuitenkaan häiritä, vaan toivon että tekin pidätte kuvista. Sitä tunnelmaa mikä areenalla oli en pysty kuviin vangitsemaan, mutta voin sanoa että se oli käsittämättömän hieno fiilis kun täysi halli antoi aplodeja toinen toistaan hienommille esityksille. 

En voi sanoa että mikään esitys olisi noussut ylitse muiden. Mutta voin sanoa että näytös oli uskomattoman hieno. Jäin välillä vain tuojottamaan upeaa esitystä ja unohdin että kamerakin on kädessä. Pieni macho poniori täytti todellakin koko areenan suurella egollaan. Suuri, mutta todella elegantti Shire näytti että isotkin voivat olla näyttäviä. Huiman vauhdikkaat temppuilijat hyppivät hevosten selästä niin kevyesti että tekisi mieli itsekin koittaa - ja huomata ettei se ole niin helppoa miltä se näyttää.

Uskomattoman upea kokemus, hieno tapahtuma. 
Fiilis oli usean tunnin ajan vielä aivan katossa.




























Tällä kertaa en pahoittele kuvapaljoutta
vaan toivon että löysitte edes hieman sitä upeaa fiilistä mitä tämä tapahtuma minulle tarjosi!

Kommentit

  1. Upeita kuvia! Fiilis tuolla on varmaan uskomaton :) Pitää kyllä itsekkin mennä tuonne vielä joskus ;)

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia! Mut hui tuo alin ja oikealla oleva kuvan juttu näyttää aika vaaralliselle :O

    VastaaPoista
  3. Aivan uskomattomia kuvia! Aina tulee ihmeteltyä kuinka noi pystyy roikkumaan melkein hevosen jaloissa - ei kyllä itsellä kantti kestäis :D

    VastaaPoista
  4. Tosi hienoja kuvia! Olin ite eilen myöhemmässä esityksessä ja oli kyllä upea! :)

    VastaaPoista
  5. Olin kanssa tänään töiden puolesta katsomassa esityksen, ja vollotin aivan vesiputouksena kun yksitellen ne 7 hevosta päästettiin areenalle.
    Olivathan kaikki temput hienoja, hevosilla on uskomaton luottamus ihmisiinsä, mutta joku tuossa Messinassa sai mussa niin järjettömän tunnereaktion aikaiseksi. Ja nyt tahdon alkaa kukkahattutädiksi :D No en, mutta jos edes puolet tuon herran taidoista oppisi joskus, niin olisin kiitollinen.

    VastaaPoista
  6. Nyt on nähty kaikki! Vintagesukeltaja hevosen selässä! :D

    Hienoja kuvia, olivat sitten jpeg -mallia tai eivät...

    VastaaPoista
  7. Sairaan hienoja kuvia Senni!! Itse rakastuin tuohon harmaaseen pikkuponiin :))

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov