Siirry pääsisältöön

Mahdollisuuksien maailmassa valinnan vaikeutta

Jumissa. Liikaa vaihtoehtoja, liikaa mahdollisuuksia, olen siis kirjaimellisesti jumissa omien suunnitelmieni kanssa. En tiedä mitä halua, en tiedä mikä olisi kaikista järkevintä. Monipuolisen hevosen kanssa kilpaileminen tuntuu välillä tekevän erittäin vaikeaa. Mihin seuraavaksi? Aikaisempi suunnitelma tuntuu tällä hetkellä aivan turhalta ja uusi suunnitelma täydelliseltä. Huomenna saattaakin olla toinen fiilis. Aivan mahdotonta.


Kaikki tämä johtuu vain siitä ettei kaikkea voi saada. Se on fakta ja sen kanssa tulee elää. Kun on näin monipuolisesti hieno hevonen jonka kanssa olisi mahdollisuus mennä vaikka minkä lajin kisoihin ja kilpailla kansallisella tasolla, tulee pieni haikeus siinä vaiheessa kun ei saa kaikkea. Pitäisikö minun osata valita siitä mitä haluaisin tehdä? Kyllä.

Aloin epäröimään tulevien kenttäkilpailuiden suhteen. En sen takia etten haluaisi kilpailla niissä, vaan koska meidän seuraavat "suuret tavoitteet" tällä vuodella on rataesteillä. Teimme jo molemmat kenttätavoitteemme, SM-kisat ja aluemestaruudet. Syksyllä olisi Este-SM ja estealuemestaruus. Miksi siis minun kannattaisi nyt panostaa kenttään kun syksyn suurimmat tavoitteet ovat rataesteillä? Niinpä.

Se kuitenkin mikä kenttäratsastuksessa kaiken muun lisäksi kiehtoo, on se, että sinulla on kolme mahdollisuutta onnistua. Jos epäonnistut ensimmäisessä osakokeessa, kolmas saattaakin vielä pelastaa tilanteen. Rataesteillä kaikki on kerrasta poikki, yksi puomi radalla saataa pilata pärjäämisen tuloslistalla. Kartanko siis vähintäänkin alitajuisesti estekilpailuita? Ehkä.

Näiden ajatusten pohjalta olen tehnyt hieman alustavia suunnitelmia. Jos jatkan kenttäputkea vielä loppuvuoden, se on Kerava, Kerava, Kangasala, (tähän väliin este-SM) Niinisalo. Kysymys kuuluu kuinka monet näistä kisoista pystytään järjestämään suomen sateisen kesän takia. Jos puolestaan aijon koittaa parhaani ja tähdätä estemestaruuksiin 110% voisin muuttaa kisakalenteria hieman niin, että ottaisin muutamat estevalmennukset ja kalenteri muuttuisi näin: Kerava, Tuuri, Este-SM, Niinisalo.

Ehkä saan vastauksen kysymyksiini ja pohdintoihina tämän päivän valmennuksesta. Mutta mitä te ihanaiset lukijat tekisitte minun tilanteessani? Jatkaisitte kenttäratsastuksessa loppuvuoden ja vähän "kylmiltään" testaamaan Este-SM vai pitäisikö repäistä hieman tuota kenttäkalenteria rikki ja koittaa onnea rataestepuolella. Mitä sanotte?

Kommentit

  1. Hmm, ehkä jopa repäisisit hieman ja panostaisit este-SM:iin!? Toisaalta taas kenttä on selvästi teidän laji joten tosiaan, vaikee päätös!!

    VastaaPoista
  2. Jos este SM:iin haluat niin fiksuinta oisi ehkä tehdä tuon jälkimmäisen suunnitelman mukaan vaikka onkin ihan mahtavaa että nyt on tarjolla näin hyvin kenttäkisoja. Näillä sademäärillä alkaa kyllä jännittämään esim. Kangasalan kisojen järjestämisen puolesta :/

    VastaaPoista
  3. Tuo jälkimmäinen kuulostaa ehkä paremmalta, jos multa kysytään.. :)

    VastaaPoista
  4. Jälkimmäinen vaihtoehto kuulostaa paremmalta este-SM:iä ajatellen :) Siinä saisit mennä molempia, esteitä ja kenttää. Mutta toisaalta tuleehan kenttiksissäkin harjoiteltua ne rataesteet :)

    VastaaPoista
  5. Itse myös valitsisin este-SM:iin panostamisen :) toki valitset kummin vain niin täysillä vedätte joka tapauksessa :) tsemppiä!

    VastaaPoista
  6. No kenttää- tietenkin! Kausi loppuu kohta kuitenkin, niitä esteitä ja koulua kerkee sit vetää vielä koko syksyn ja tylsän hallikauden ajan.

    VastaaPoista
  7. Ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa paremmalta - tuleehan teidän kenttäkisoissa kuitenkin hypättyä ja esteitä treenattua niitä varten! Kenttäkisoja ei kuitenkaan kovin monia enää ole tänä kesänä, koulua ja esteitä ehtii koko talven ja syksyn ja keväänkin. Mutta tee niinkuin parhaaksi näet! :)

    VastaaPoista
  8. itse panostaisin niihin esteiden sm:iin ja ottaisin muutamat rataesteet alle ennen isoja kisoja:)

    VastaaPoista
  9. Kenttä tietysti :)!

    VastaaPoista
  10. Itse panostaisin enemmän este sm:iin koska kyseessä kuitenkin suomen mestaruus kilpailut niin ei niihin voi lähteä kokeilemaan ilman kunnon treeniä, tai siis tietysti voi jos haluaa jatkaa samaa tulostasoa kuin te nyt rataesteillä..

    VastaaPoista
  11. Pahan pistit.
    Kenttä kun on teidän päälaji, niin kaatusin ekan vaihtoehdon puolelle.
    Mutta ..
    Jos ite olisin sinun paikalla, melko varmasti ottasin jälkimmäisen vaihtoehdon. Panostasin seuraavat viikon rataesteisiin, että olisin varmasti valmistautunu tuleviin koitoksiin. Lohduttasin itteä sillä, että eihän tämä ole kuin yksi loppukesä, ens vuonna saa taas mennä kunnolla kenttää. Paitsi jos ens vuonna on sama probleema :D

    Okei, eli nyt jos oikeesti pitää sanoa jompikumpi niin jälkimmäinen! :D
    Et panostat siihen missä tavoitteetki on :)
    Kummin vain, Tsemppiä tosipaljon tuleviin koitoksiin!!!

    VastaaPoista
  12. Kiitos kaikille kommenteista ja tsempeistä, päätettiin panostaa esteisiin! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov