Siirry pääsisältöön

Varmuutta valmennuksesta

Varmuutta tekemiseen ja suunnitelmiin


Reilu kaksi viikkoa hyppytaukoa meillä ja se todellakin näkyi ja tuntui. Pyryn ratsastettavuus on muutenkin ollut hieman hankala, se on sellainen.. hidas ja tuntuu kovin laiskalta. Kyllä se valmennuksessakin kokoajan liikkui kohti estettä, mutta kokoajan oli semmoinen tunne että se hiipuu kaarteessa ja jalasta ei tapahtunut mitään reaktiota. Toivon että se on vain hieman pulkistuneen mahan syyttä, herra kun on saanut nauttia nyt höntsäilystä ja ollaan vasta kunnolla palailtu taas hommiin, Ja on syytäkin, sillä mestaruuksiin on enää kuukausi aikaa!

Taas kaikki hypyt näkyvät videolla. Sillä on hyviä ja huonoja pätkiä. Juuri tuon hitaan ratsastettavuuden takia minulle iskee itselle paniikki ja lähden vähän hyökkäämään sen päälle. Lopussa alkoi ehkä oma ajatus karkailemaan ja hevonenkin tuntui hieman väsähtäneeltä.. Eli valmennuksessa oli sekä hyvää että huonoa, mutta positiivista on ainakin se, ettei meitä ihan haukuttu taaskaan ja lisäksi saimme lisää vahvistusta suunnitelmiin. Valitsin siis suunnitelman B, joka vie meidät Keravan kenttäkisojen jälkeen Tuuriin!

Vaikka ollaankin ihan pääpainoisesti kenttäratsukko, on totta että meidän on pakko nyt ottaa niitä rataesteitä alle. Valmennuksessa sen tajusi niin hyvin taas; nämä ovat kevyitä puomiesteitä, eikä niille voi ratsastaa kuin isolle tukevalle pöydälle. Kolahduksesta tulee hyvin usein puomi alas. Kai sitä on tottunut jo että maastoesteillä voi aina hipaista hieman sen kummemmin käymättä, huoh.

On myöskin totta että kenttäkausi on lyhyt ja loppumassa. Kyllä kenttäkisoissakin tulee se rataesteosuus, mutta meidän pitäisi siinä vaiheessa kilpailla vähintään vaativa B tasolla, että saisimme sen hyödyn siihen este-SM. Sen takia lopulta päädyin B suunnitelmaan. Ensi viikolla on vielä Nevalan estevalmennus ja lisäksi Pyry saa ensimmäisen kraniohoitonsa. Toivotaan että kaikki alkaa tästä taas sujumaan paremmin!

pahoittelen pikaista postausta, kiirettä pukkaa, mutta halusin tämän silti julkaista! 

Kommentit

  1. Jotenki häiritsee tuo Pyryn laukka kun näyttää niin keinuvalta, nelitahtiselta ja jotenki tuntuu ettei suju oikeen yhtään? Näyttääkö se vain siltä vai onko se myös selkään sellainen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sen laukka ole ikinä ollut hyvää eikä uskottavaksi tulekkaan täysin hyväksi. Aina se on ollut kovin "kulmikasta" ja nelitahtista. Tällä hetkellä kuten tekstissäkin mainitsin, ratsastettavuus on huono loman jäljiltä, kuitenkin kokoajan paranemaan päin :)

      Poista
    2. Okei, en siis mitenkään pahalla tarkoittanut koska eihän se laukka sen enempää häiritse kun Pyry ei kuitenkaan ole mikään kouluhevonen ja pärjää hyvin myös nelitahtisella laukalla :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov