Siirry pääsisältöön

Lomalla viimeinkin voin ottaa.. iisimmin?

Tai no. Jos tunkee kalenterin täyteen menoa niin ei siinä kovasti iisimmin tule otettua. On nyt tullut vietettyä viikko kesälomaa ja tämä on toinen alkanut viikko. Itseasiassa loman aloitin jo 1.7. mutta 2. ja 3.7 vietetiin työporukan kanssa virkistymisretkellä laivalla. Seuraava viikko menikin kolme päivää Espoossa kenttäleirillä ja viikonloppu Niinisalossa.

Mutta kertomatta on jäänyt paljonkin. Juhannuksena käytiin hyppäämässä Este-Jusseissa kaksi luokkaa, 100 ja 110-120 cm. Molempien luokkien verryttelyissä Pyry oli semmoinen klomppa, otti aina pystyn alas. Metrin radalla sitten annoin ekan esteen jälkeen edetä ja sen jälkeen koko pakka oikeastaan sekosi. Paikat osut ihan hyvin kohdille, mutta yhden puomin tippumisella tultiin maaliin. Kympin verkassa Pyry otti taas kokoajan pystyn alas, mutta okseri meni ihan hyvin. Radalla kaksi ekaa oli aivan SUPER hyviä. Mutta sitten taas pakka syystä tai toisesta hajosi ja puomit tippui, tippui ja tippui. Viidennen puomin jälkeen jätin leikin kesken. Nyt useamman viikon jälkeen videota katsoessani onhan se melkoista räpellystä. Kolmoselle rytmi muuttui, vitosella syöksyin, samoin kutosella. Seiskalla ratsastin ihan vinoon ja kasilla olin jo itse ihan hermostunut puomien tippumisesta. No. Ensi kerralla taas paremmalla yrityksellä!


Kesäloman ensimmäisenä päivänä käytiinkin sitten taas valmennuksessa. Kertasin Karille tapahtumia ja sain taas palautetta mitä tehdä jatkossa. Valmennuksessa itsessään tehtiin kivoja ja kehittäviä tehtäviä, mistä taas sain varmuutta ihan huimasti tekemiseen. On kyllä onni kuin on tuollainen valmentaja joka jaksaa panostaa meihin ja myös on kiinnostunut siitä mitä kisataan, koska ja miten. Huippu valmentaja on huippu valmentaja!


Nyt on taas pakko jättää näin lyhyeen tämä postaus. Koitan saada kirjoitettua tässä postaukset kiinni muutamien päivien aikana. Tällä viikolla on kuitenkin taas menoa kun huomenna (tänään) lupasin lähteä yöksi kaverin mukaan töihin, keskiviikkona on valmennus, torstaina mennään Pilvin kanssa Särkänniemeen, Perjantaina menen meidän firman autolla töihin, lauantaina olisi kaverin kanssa mahdollisesti kierros kuppiloissa.. Niin mikä loma se olikaan? Seuraavalla viikolla taas lisää menoa, on sponsorointi juttuja, Allin hakua (TOIVOTTAVASTI) Hauholta (tilannetietoja: ei, se ei ollu kantava... huoh :( ), Tammerfestit Tampereella... Huh, tuntuu että loma menee tässä kiireessä ihan ohi ja lepäämisvaihe jää ihan kakkoseks! Seuraavat kisat on "onneksi" vasta KenttäSM 2-3.8.. 

Blogi on nyt siis joutunut kokemaan ikävää takapakkia, mutta eiköhän tämä. Piti tämän loman aikana ehtiä päivittämään myös ulkoasu, mutta saa nähdä miten tässä ehtii. Vai ehtiikö. Nyt kuitenkin pää tyynyyn, sillä aamulla taas aikainen herätys tallille! Nähdään taas pian hieman tuoreempien kuulumisien kera!

Kommentit

  1. Välillä vaan puomit tippuu vaikka vaan katsoisit niihin päin :) Tsemppiä paljon ja hyvää lomaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) ja näinhän se on välillä vaan tulee puomeja ilman sen suurempia mokia :/

      Poista
  2. Heips, ei niinkään aiheeseen liittyvä kommentti, mutta tulee varmaan helpommin huomatuksi jos kysäisen nyt tässä uusimmassa postauksessa: oletko käyttänyt tuota Allin W healing loimea Pyryllä tai Mollalla? Mietin, että näinköhän malli sopii rotevammallekin kaverille. Mulla suokki, jolle ainakin bot istuu nätisti, mutta mieluusti kannatan suomalaista merkkiä nyt kun tulee tarvetta hommata tuollainen loimi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu oon käyttäny pyrylläkin sitä Allin loimee ja istuu hyvin :) tosin saisi olla Pyryllä ainakin koon pienempi mutta muuten ei istuvuus ole ollut huono :)

      Poista
  3. Yritättekö siis vielä allin kanssa vai jäikö vipaksi yritykseksi? :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se nyt varmaan vielä kerran astutaan mutta jotenkin alan olemaan jo epäuskoinen että se jäisi kantavaksi :(

      Poista
  4. Mistä mitalikohusta puhuit viime postauksessa? :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov