Kisamatkalla

Viime viikon tiistaina Herkun treenisuunnitelmaan sopi erinomaisesti pieni retki lähitallille Somerolle missä käytiin hyppäämässä niinkin huikea luokka kuin ristikot. Viime ratsastuskerta oli ollut parin viikon takainen hyppykerta, mutta lahjattomat treenaa, eikö se niin mene? Mukaan saatiin kunnon kannattajalauma ja matkaan päästiin lähtemään hyvissä ajoin.    Koska oltiin ihan hyvässä ajassa perilläkin, saatiin rauhassa käydä maksamassa ja sen jälkeen otettiin Herkku alas. Se on kuitenkin vähän möykkä aina aluksi niin haluttiin että se saa hetken kävellä ennen kuin hyppään selkään. Kun sekä Herkules että minä oli varustettuna, hyppäsin orin kyytiin ja kävelin hetken vielä pihalla ennen maneesiin ja verryttelyyn menoa. Oikeastaan sinne menin vasta kun siellä oli vain kaksi pientä poniratsastajaa, sillä en viitsinyt mennä aiheuttamaan turhaa häslinkiä jos herra onkin mahdottomalla päällä. Mutta pakko myöntää että eihän se ollut. Toki se hörisee ja joskus huutaa, pysäyttää

On se vaan vakio, että kun kaikki menee pieleen niin se todellakin menee pieleen. Ehdin jo hieman innostumaan bloggaamisesta kunnes viime päivät ovat tuoneet ikäviä uutisia. Mikäs siinä, jonon jatkoksi vaan, tänä vuonna on niitä kuulunut. On aivan kamalaa kun perheen uusin tulokas kävi eläinlääkärissä ja tämän päiväinen eläinklinikka käynti vahvisti vähän pelottavampaan suuntaan asiaa.. Toivotaan tosissamme ettei meidän Sissi-pennulla ole nyt epäiltyä pahanlaatuista kasvainta ja jos niin huono tuuri käykin, niin toivotaan että saamme sen hoidettua. Seuraavalla viikolla ollaan taas viisaampia. Se niistä huonoista uutisista kuitenkin. Palataan johonkin vähän iloisempaan asiaan, meinaan Pyryyn ja sen reeniin paluuseen. Reilun viikon klinikasta se sai vielä tallustella laitumella ja samalla toivoin ettei se ainakaan lisää kiloja päälleen ottaisi. Sitten lähdettiinkin katsomaan mihin päin sen terveys on lähtenyt ja pakko myöntää että nyt ollaan jo tosi positiivisessa vaiheessa, sil

Herkun keväthöyräillessä ja minun kiinnostukseni puutteen takia alunperinen match show suunnitelma jäi hieman vajaaksi ja oltiinkin odotettua pidempään vain kotona oman lauman kesken reenailemassa. Kun sitten Kansallinen Poninäyttely Ypäjällä otti lähestyäkseen, päätin että nyt pitää vähän koittaa tsempata ja jos vaikka käytäisiin yksissä mätsäreissä ennen Ypäjää. Tulikin ihan extempore lähtö, sillä huomasin vasta muutamaa päivää ennen että Vesilahdella oli mätsärit ja pääsimme onneksi sinne mukaan! Kaikki postauksen kuvat Meeri Niiranen / https://mn.kuvat.fi/ ,kiitos! Näyttelyt olivat sunnuntaina joten lauantai-ilta käytettiin Puomin terassin sijaan hevosia pesten ja laitettiin ne yöksi talliin nukkumaan. Saatiin samalla testata uusia karsinoita, ai että on nyt hienot karsinat pojilla! Yö sujui Miinalla ja Herkulla alun pörhistelyn jälkeen sujuvasti ja aamulla oltiin virkeinä ja hyvin syöneinä valmiina kimaltelemaan tuomarille. Kun Herkun kaviot oli lakattu pinkillä glitter

Ollaan oltu nyt Petran kanssa lähiaikoina niin käteviä käsistämme että ollaan rakennettu ties mitä! Ensin korjattiin Oivan koppakärryihin alapressu käyttäen monitoimimattoa ja nippusiteitä - ja hienompaa ja käytännöllisempää saa muuten hakea!! - seuraavaksi tehtiin Herkulle kärryihin yläverkko ja viimeisimpänä tehtiin mitäpä muutakaan kun omat paalut treeniin! Löytyy nyt sitten kilometrin verran aina 00 paalusta maaliin asti! Kyllä nyt kelpaa ottaa myös kotona tarvittaessa vetoja.. Tarkoitus oli siis ottaa vain muutamia vetoja, mutta Herkku oli vähän turhankin possu ja lopulta vetoja tulikin liki viisi. Vasta viimeisillä vedoilla Herkku tuntui olevan ajettavissa ja pitelyistä huolimatta meni lähemmäs viiden kympin vauhtia kuin kahta minuuttia. Eihän tämä muuten olisi ongelma, mutta kun ollaan tarkoituksella nyt pysytty siinä parin minuutin vauhdissa että saataisiin yksi enemmänkin tekniikkaa hiottua.  Lisäksi se on vähän sellainen possu nytten, että jos se hyppää laukalle

Pyryn epänormaali käyttäytyminen jatkui vielä muutaman viikon rauhallisemman jakson jälkeen ja verikokeet olivat niin tyngät ja mitään sanomattomat, että päätettiin lähteä Forssaan tähystämään herra. Saatiin Erkki Eläinlääkärille heti seuraavalle päivälle aika ja niinpä pakattiin hieman pyöristynyt herra traileriin ja ajeltiin Forssaan. Koska kerrankin oltiin hyvissä ajoin ehdittiin vähän putsaamaan kuramonsterin ulkoasua ennen sisälle astumista. Pyry käyttäytyi kiltisti, siitä otettiin uudestaan verinäyte ja tähystettiin. Tähystyksessä oli se mitä oltiin veikkailtukin eli räkäähän sieltä reilusti löytyi. Hassua se on vaan sinällänsä, sillä yhtäänhän se ei köhi, yski eikä minkäänlaista räkää tule ulospäin. Pistettiin sitten Pyry tiputukseen ja sen jälkeen suunnattiin takas kotio. Herra saa vielä viikon viettää rennommalla ja sitten katsellaan miltä meno maistuu. Sehän toki on tähänkin asti maistunut, mutta lähinnä että se ylimääräinen puhalteleminen olisi sitten jäänyt historiaan!

Olen ainakin kaksi viikkoa suunnitellut blogin kirjoittamista, mutta en tiedä miten aloittaisin. Minulla on ollut paljon kaikkea ja elämä on muuttunut kertaheitolla niin epävarmaksi ja minulla en ole tietoa vielä tulevaisuudesta. Sen tiedän että kaikki arki on muuttunut kerrasta aivan uudeksi ja sen kanssa on vain elettävä. Kuten aijemmin olen sanonut myös blogissa, ei tämä vuosi ole ollut minulle helppo, ja se on heijastunut myös todella paljon harrastukseen. Toivon kuitenkin että tämä alkaisi tästä helpottamaan, kaiken suhteen! Koska koko touko- ja kesäkuu on ollut todellisuudessa niin hiljainen, päätin että kerään tälläisen tiivistetyn postauksen siitä miten meillä on mennyt ja missä ollaan käyty (lue: mistä minulla on materiaalia). Materiaalia on todellakin paljon, joten valmistautukaa kunnon ryöpytykseen! :) Kenttäkilpailut 13.5 Huomasin, etten ollut vielä kirjoittanut näistäkään, joten tehdään pieni hyppy taaksepäin. Kausi avattiin suunnitellusti Ypäjällä äitienpäi