Kisamatkalla

Huomenna! Käytiin tänään vähän auttamassa kisapaikalla Ratun tallilla ja vietiin samalla Kisamatkalla-este sinne. Hitsi sitä aina vain hämmästyy että kuinka hienot puitteet siellä onkaan! Tervetuloa kaikki halukkaat katsojaksi, paikalla on myös buffetti! Täältä löytyy siis enemmän tietoa tästä tilaisuudesta: Kenttäkilpailuharjoitukset 31.5. Ratun Tallilla. Kisat yhteistyössä järjestävät Green Eventer & Kisamatkalla ps. pakollinen, "oi vitsit nää ruusukkeet on.... *sydän*"

Heti alkuun pitää sanoa että hakemuksia tuli aivan mielettömästi ja minulle tuli hieman huonofiilis kun en voinut aivan kaikille (reilulle 40 hakeneelle) tarjota tätä mahdollisuutta. Nyt on kuitenkin arvontakone näyttänyt mahtinsa. Jaoin ensin hakemusten perusteella ne jotka halusivat päästä Pyryn selkään ja ne jotka halusivat päästä Allin selkään. Mollahan on tällä hetkellä toipilas, joten ei valitettavasti päässyt nyt mukaan keimeihin. Koska hakemuksia oli niin paljon, ajattelin olla jalo ja ottaa alunperäisestä suunnitelmasta poiketen kolme  tutustujaa meille. Kaksi saa hypätä Allin selkään ja yksi saa mahdollisuuden Pyryillä.  Joten onnea seuraaville: Aino Huupponen ( aino . huupponen @hotmail.com) Erika Ahtiainen ( erika.ahtiainen@hotmail.com) Kreeta Kerkkänen ( kreetakerkkanen@hotmail.com) Kiitos myös kaikille mukaan osallistuneille! Koska tämä sai niin suuren suosion, järjestämme takuulla jatkossakin - ajan sallimissa puitteissa - tälläisiä tilaisuuksia! :)

Mutta mitä nyt ei tamman eteen tekisi... - HippoSport vierailu; satulansovitus Maanantaina puolenpäivän aikaan pistettiin Kristiinan kanssa Alli kuljetuskuntoon, heitettiin varusteita takalaatikkoon ja koppi kiinni autoon. Suunnaksi otettiin Espoo ja HippoSport! Jo kuukausi takaperin olin soittanut Allille ajan satulansovitukseen ja ensimmäinen aika mikä kaikille sopi (lue: kesäloma!!) olikin sitten 25.5., eli menneenä maanantaina. Hieman jännityksellä lähdin tälle reissulle, koska vaihdossa meni Batesin voittosatula ja minulla ei ollut montaa miljoonaa laittaa satulaan. Matka Espooseen taittui sujusvasti, mutta kehä III sisällä olen aivan onneton ja siellä tuhansien kaistojen valtameressä onnistuttiin eksymään jopa kertaalleen. Tehtiin sellainen vaivainen 10 kilsan lenkki heh. Lopulta muutama minuutti myöhässä saavuttiin paikalle (vaikka alunperin olisimme olleet perillä varttia ennen sovittua aikaa... perkeleen navigaattori ja pääkaupunkiseutu) ja saatiin heti viedä t

Merjan talli 23.5.2015 - Kisamatkalla-cup 2015 1. osakilpailu Nyt on taas ensimmäinen osakilpailu Kisamatkalla-cupista takana! Hirmu kiva olo on taas, mutta samalla on pieni huoli ja haikeus tulevaisuudesta. On niin ihana sponsoroida kilpailuita ja tuoda sinne hienoja palkintoja, mutta tuntuu turhauttavalta kun kaikki suuret suunnitelmat hajoavat käsiin aivan viime hetkillä. Onneksi tästä on vain suunta ylöspäin! Saatiin onneksemme hienokin kisapäivä, joten sen puolesta ei mitään valitettavaa. Nähtiin paljon hienoa ratsastusta ja toivottavasti kilpailijatkin olivat tyytyväisiä. Jos ei niin palautetta otetaan mielellään vastaan, sillä halutaan ehdottomasti parantaa aina kisoja! Minun puolestani ei kuitenkaan kisajärjestelyissä niinkään ollut valitettavaa. Luokassa nähtiin paljon jopa taistelua, mutta tällä kertaa ylivoimainen oli Petra Mattila , joka osallistui luokkaan kolmella hevosella ja näille sijoittui sijoille 1.-3.! Petra on jo ennestään tuttu kilpailuissa

shetlanninponitamma Serpentine's Wilhelmina "Miina, Kakara" - s. 2012 i. Junibackens Baloo - e. Junibackens Belinda Torstaina 14. toukokuuta talliin astui uusi pieni ja musta tamma. 3-vuotias shetlanninponineitonen Miina. Miina saapui meille illalla, joten hevoset olivat suorastaan ihmeissään kun yhtäkkiä tallin pikkukarsinassa - missä aikaisemmin säilytettiin arkkua ja kenkiä - olikin pieni ja elävä olento. Voi kuinka kiltti ja suloinen tuo tamma olikaan! Seuraavana päivänä oli tarkoitus päästää hevoset rauhassa tutustumaan toisiinsa. Aamulla Pyry kuitenkin hyökkäsi pienen tamman kimppuun sellaisella raivolla, mitä en ikinä  siltä ole nähnyt. Ikinä ei Pyry ole laittanut korviaan luimuun saatika kirjaimellisesti hyökännyt kimppuun. Näimme parhaaksi erottaa Miinan omaan pieneen tarhaan viikonlopun ajaksi kun itse olimme Niinisalossa. Illalla Miina ei liikkunut enää mihinkään: ei tallista tarhaan, ei tarhasta talliin. Taluttaessa veti spurttilähdön ja potk

Lauantai iltana  käytiin vielä kävelemässä sekä helpon että tutustumisluokan maastoradat. Helpon maasto olikin aivan sama kuin viime syksyn Suokkien Vaativa B , mutta ilman esteen 12 vaihtoehtoa ja veteen alashyppy oli uusittu. Jäätiin ihmettelemään viime vuoden onnettomuus estettä, sitä miten en vieläkään tiedä mitä tapahtui ja miksi. Silti minua ei yhtään jännittänyt. Siinä se este oli, mutta jännitys oli kadoksissa. Muutenkin maaston esteet näyttivät nyt pienemmiltä kuin viime vuonna, vaikka ihan samankokoisia ne olivat. Kulma rannassakin oli jotenkin.. Madaltunut. Ihmeitä tekee kyllä itseluottamus. Sanoin äidillekin rataa kävellessä, että hieman pelottaa se, kun minua ei siinä rataa kävellessä yhtään jännittänyt. Ei jännittänyt kävellä rataa, eikä nähdä sitä risuestettä. Itseasiassa mulla oli tosi hyvä fiilis ylipäätään. Halusin vain kovasti päästä radalle. Sunnuntai valkenikin yllättävän pian ja tällä kertaa olin ehtinut nukkumaan jo enempi. Halusin olla ajoissa paika

Minun piti heti maanantaina tulla kirjoittamaan Niinisalon reissusta, mutta olen niin väsynyt ja kiireinen etten yksinkertaisesti ole ehtinyt. Näin vähän pidemmän aikaa pureskeltuna ja hieman väsyneenä tulee tämäkin postaus kirjoitettua, mutta toivottavasti se ei haittaa! Lähtö Niinisaloon oli tuttuun tapaan perjantaina . Kaikki meni suunnitelmien osalta pieleen, meidän piti päästä lähtemään kotoa kolmelta ja olimme vielä varttia vaille kolme kaupassa.. Sieltä heitin Kristiinan tallille laittamaan Jusun kuntoon ja sitten kotiin hakemaan oma hevonen. Ensimmäinen ongelma oli kun ei meinattu saada omaa autoa vaunuun kiinni. Nostopyörä oli niin ylhäällä kun sen sai, mutta ei, ei sen korkeus siltikään riittänyt. Samaan aikaan asuntoauto oli jumissa meidän pihanurmella.  Lopulta äiti soitti naapurin hätiin ja itse poistuin hevosen kanssa paikalta ennen kuin sain lopullisen hermoromahduksen. Keskustasta Jusu ja Kristiina kamoineen kyytiin ja matka Niinisaloon voi alkaa. Pysähdyttii