Jokainen aktiivisemmin blogiamme seuraava tietää meidän suurimman heikkouden kenttäratsukkona; veteen alashyppy. Olemme vuosia sitten painineet ongelman kanssa, mutta emme oikein ikinä päässyt siitä loppuun asti. Joskus veteen hyppääminen on onnistunut ongelmitta ja toisinaan se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Juontaa varmasti juurensa jo alkuaikojen kuivan maan alashyppy vaikeuksiin. Ennen meillä ei Ypäjällä ollut kunnon mahdollisuutta treenata tätä ongelmaa, mutta kun ennen Finnderbyä korjattiin nk Pikkuvesi, sinne rakennettiin aivan ihana ja juuri meille sopiva ylös/alashyppy - suoraan veteen! Ongelmia ei ikinä ole tuottanut siis hyppy veteen esimerkiksi niin, että vesirajassa on este mikä hypätään joko vedestä tai veteen. Nämä ovat aina olleet simppeleitä ja menty epäröimättä. Startatessani ensimmäistä kertaa helpon Niinisalossa, huomattiin ettei alashypyt veteen olekaan niin helppoja. Toisaalta hyvällä tuurilla Niinisalon alashypyssä oli sen verran "maata näkyvissä