Kisamatkalla

Pilvin kanssa tekemä kuvausprojekti jatkoa. Kuvaus kohteena neiti Lehmä. Ongelmaksi meillä osoittautui tamman erittäin tummat korvat yhdistettynä luonnon valon loppumiseen (= kello oli jo paljon) sekä siihen, että tammasta oli kiva kuikuilla mitä sisällä tapahtuu mielummin kuin poseerata kameralle. Vaikka osassa korvat häivyttyvätkin täysin taustaan, itse pidän näistä - sillä kun tamman ostin, rakastuinhan siinä lempeään katseeseen, mikä mielestäni näkyy näissä kuvissa hyvin. Ja teemana tietenkin mustavalkoisuus tamman ihanan lehmävärityksen takia.  Entä löytyikö näistä lempparia? Kuvat toteutettu jälleen yhteistyössä Pilvin kanssa, klikkaa itsesi alla olevasta logosta kuvasivuille!

Day 1  - Neiti Lehmä pelästyi tarhassa ja loukkasi jalkansa. Jalka kylmettiin ja haavat hoidettiin. Tästä huolimatta yksi haavoista jatkoi vuotamista vielä ja lopulta iltapäivällä soitin päivystävän tikkaamaan jalan. Jalka oli selkeästi kipeä ja lopulta saatiin kolmen rauhoittavan jälkeen ja minun roikkuessa toisessa jalassa laitettua puudutus ja kaksi tikkiä. Jalka lämmin ja selkeästi kipeä, ei kuitenkaan onnu eikä ole kovin turvoksissa. Illalla kipulääkettä. Day 2  - Jalka on suojattu sekä tallissa että tarhassa. Eläinlääkäri ei suositellut vielä tarhaan menoa, mutta emme yksinkertaisesti voineet jättää tammaa talliin. Pienellä riskillä, mutta kuitenkin hieman tammaa tuntien uskallettiin se laittaa tarhaan - ei se siellä riehu. Iltapäivästä jalan kylmäys - ensin vesiletkulla ja sitten vielä pakastesuoja - haavojen puhdistus ja kävelytys reilu 1 h. Jalka vielä lämmin, vähän turvoksissa ja selkeästi kosketusarka. Ei onnu. Illalla kipulääkettä. Day 3 - Jalka suojat...

Uusi blogihitti? Kuka sen aloitti? en tiedä, mutta massan mukana on aina pakko mennä, niin tässäkin asiassa. Tai itseasiassa lupasin lainata kaviokkaitani tähän testiin. Ei sillä että kuvat ei olisi onnistuneet, nehän onnistuivat aivan mielettömän hyvin. Valitsimme juuri oikean oven raon, juuri oikean valoisuuden ja juuri oikeat mallit. Sekä tietty kuvaaja oli viimeisen päälle valittu - luottokuvaajani Pilvi // http://pilvipisara.kuvat.fi ! Winner takes it all Löytyikö näistä kuvista lempparia? teemat number one ja black and white olisi tarkoitus julkaista jossain vaiheessa ;)

Alunperin piti mennä neiti Lehmällä, mutta koska potilaana kun tällä hetkellä tuo pieni eläin on, otin valmennukseen totta kai luottoratsu-Pyryn! Suuntahan oli Koskelle Merjan Tallille ja Kari Nevalan valmennukseen. Poikkeuksellisesti liitinkin jo videon ennen tekstiä. Se nyt jo ihan sen takia, että siinä näkyy oikeastaan koko tunti taas, tai siis kaikki mitä hypättiin. Olen viimeksi hypännyt valmennuksessa reilu kuukausi sitten ja se todellakin näkyi. En löytänyt aluksi rytmiä, paikkaa eikä hevonen ollut ihan jalalla. Loppua kohden alkoi kuitenkin olemaan taas pienen pieni käry siitä miten siellä hevosen selässä mennään ja ollaan. Lopussa jopa meille vaikea ja pitkä okseri - okseri välikin onnistui superhienosti. Nyt toivotaan että hepat pysyy tämän Allin sairasloman jälkeen kunnossa niin päästään aloittamaan kisakausi. Kisakalenteria on hieman tutkailtu ja siitä pitäisikin tehdä ihan oma postaus. Kausi olisi kuitenkin tarkoitus avata muutaman viikon päästä Somerolla Kisa...

Meillä tosiaan piti olla oikein kunnon treeniviikonloppu. Teho treeniä lauantai-sunnuntai. Ei mennyt sitten ihan putkeen nämä suunnitelmat.. Alli lauantaina maneesilla. Kuvailin kun Pilvi meni Pyryllä ja jätin tamman vain maneesin keskelle. Siinä se seistä nökötti, söpöliini! Lauantai venähti odotettua pidemmäksi. Töistä pääsin myöhään aamusta, klo 14 oli lehtihaastattelu Somerolla ja sen jälkeen jumahdin turhan pitkäksi aikaa iskälle. Tulee isän luona käytyä liian harvoin kun sinne aina jumahtaa! Illalla kello huuteli jo paljon kun vihdoin pääsin lähtemään Lehmän ja Pyryn kanssa maneesille. Alunperin oli tarkoitus minun ratsastella molemmat ja Pilvi kuvaa, mutta lopulta mentiin sitten niin, että minä ratsastin Allin ja Pilvi humppaili Pyryn kanssa. Ja lopuksi MINÄ sain Pilvin kameran käteen. Ei onnistunut kuvat, se oli aivan liian nopea kamera minulle, haha. Alli oli itseasiassa kiva. Aluksi siitä huomasi että vapaata oli ollut ja mentiinkin alkuverkkalaukoissa melkoi...

Torstaina vasen silmä alkoi hieman reistailemaan, jotenkin tuntui turvonneelta ja kutitti. Töihin lähtiessä se hieman punoitti ja oli ihan hippasen turvoksissa. Yön edetessä töissä se meni pahemmaksi. Kuvassa joskus puolenyön jälkeen kun oli pahimmillaan. Kutitti ja sattui. Pakkohan sitä oli sitten lääkäri varata seuraavaksi päiväksi. Aamuyöstä päästessäni kotiin otin pakastemustikkapussin ja menin muutamaksi tunniksi maate. Herätyskello soitti aamusta ylös ja lähdin lääkäriin. Käänneltiin ja väänneltiin, mutta ei näyttänyt perustulehdukselta. Lähete Hämeenlinnaan, mieluusti ei nyt vaan heti. Soitin sitten äidin ajamaan. Hämeenlinnan keskus-sairaalassa sitten tutkittiin ja hutkittiin mutta ei siitä mitään löytynyt, turvotus oli onneksi laskenut jo huomattavasti ja näkökin oli melko normaali, vain inan verran normaalisia sumeampi. Kamala määrä antibioottitippoja ja viikon päästä uudestaan jos näyttää ettei lähde paranemaan. Onneksi nyt näyttää jo paremmalta. Jo parin päiv...

Minulla on jokseenkin jopa huono omatunto siitä, että Pyrystä on ollut nyt tooosi vähän materiaalia. Ollaan ihan normaalisti puksuteltu menemään, mutta jotenkin aina se Lehmä on osunut kameran tai videon kohteeksi. Niinpä valtuutin äidin tänään ottamaan herra Ykkösestä edes muutaman videopätkän, ettei ole itsellä enää sellaista oloa että täällä jätettäisiin toiset vähemmälle treenille. Eilen kävin neiti Lehmän kanssa maneesilla tekemässä pari ihan pikkiriikkistä hyppyä. Hitsi kun kavaletitkin olivat tamman mielestä metrin esteitä, mutta hienosti se kuitenkin malttoi. Kaksi kertaa tultiin vielä jumppa ja sitten olikin hyvä lopettaa. Harmitti kun en ehtinyt Pyryä sinne raahaamaan, joten keskiviikkona olisi vähintäänkin pakko  jo päästä herran kanssa ottamaan muutama puomin kaltainen. Tänään siis treenailtiin omalla pikkukentällä ihan perussileää. Koska Pyryllä oli eilen vapaata, en tehnyt kauaa enkä paljoa. Videolta katsoen olisi voinut tietenkin vaatia enemmän, niin ...

Myynnissä tamma Art of Justiny i. Yesco (PRE) - e. Twins Forever (swb) synt 2007 - sk ~165 Helppo B - 100 cm Hp 3500€ hyvä koti hintaa tärkeämpi! Aivan älyttömän kaunis ja ihana Justiina tamma olisi nyt myynnissä johonkin tosi kivaan harrastekotiin. Ei aktiiviestekäyttöön, koulupuolella paljon annettavaa, hienot liikkeet. Myydään harrastehevoseksi. Pehmeät kivat elastiset liikkeet, liikkuu omalla moottorilla ja mielellään, lenkille lähdetään hyvällä sykkeellä. Luonteeltaan hellyyttävä, kiltti ja rohkea. Maastoon voi lähteä yksin tai porukassa, pimeäkään ei tammaa hetkauta. Kuvattu vuoden alussa Hyvinkäällä. Löydöksiä otj, ei vaikuttanut kevyessä käytössä, muttei myydä enää aktiiviseen kisakotiin. Kaikki eläinlääkärin lausunnot nähtävissä ja kuvat tallessa! Raspattu ja rokotettu asianmukaisesti, klippaus sujuu ongelmitta. Kengittäessä hieman jännittävää tyyppiä. Tarhannut laumassa, ollut laitumella ongelmitta. Kuljettaessa ei ongelmia, matkustaa hyvin ja on ...

23 vuotta. Tässähän pitää kohta alkaa kehittelemään ikäkriisiä. Kävin ensimmäisen ikäkriisini jo täyttäessäni 18 vuotta. Olin silloin jo puolessa välissä elämää ja toinen jalka haudassa, tai niin ainakin kuvittelin. Nyt viisi vuotta myöhemmin, koen olevani edelleen yhtä nuori ja yhtä lapsellinen. Mutta ehkä minäkin kasvan joskus aikuiseksi.  En oikestaan vietä synttäreitä. Tai itseasiassa tänä vuonna on pakko yrittää kutsua kaveri jos toinenkin ja palanen sukua käymään kahvilla porukoilla kun sain äidin tekemään mulle suklaakakun.. Äidin tekemä suklaakakku on niin suussa sulavan hyvää että sen tähden olisin vaikka valmis... mihin tahansa! No, eipäs nyt höpötellä enempää. Se miksi halusin tulla tekemään postauksen oli tämä upea vierellä näkyvä korusetti jonka äiti oli minulle tehnyt synttärilahjaksi. Ette ikinä usko.. Se on tehty Lurpan jouhista! Luulin jo hukanneeni kaikki elämäni hevosen jouhet, mutta äiti oli säilönyt niitä ja teki minulle lahjaksi korusetin. Kyllä ...

Tyypillinen tilanne. Kun on vihdoin edes kohtalaisen kaunis sää, hyvä ratsastuspaikka ja valokuvaaja, menee sitten kaikki muu pieleen. Kuten meilläkin tällä kertaa, neiti Lehmällä olikin melkoisen voimakas neiti-päivä.. Sunnuntaina Pilvi tuli pitkästä aikaa kuvaamaan ihan kotitreenejä. Hovikuvaajani oli käynyt hakemassa juuri uuden kameran ja halusi tietenkin tulla sitä testaamaan ja sopihan se minulle. Alunperin piti kuvata kaikkien hevosten kanssa, mutta lopulta ehdittiin vain Alli, jolla olikin sitten harvinaisen akkamainen päivä! Alkukäyntien jälkeen lähdin ravailemaan ihan vain rennosti pitkin poikin kentänpoikasta. Melkoiseksi juoksemiseksi homma lähti heti alusta asti. Pihalla oli hirmuinen tuuli ja sen takia tamma olikin saanut hupun päähänsä, siinä toivossa että se hieman edes pitäisi korvista tuulta loitolla. Sitä en tiedä oliko siitä mitään hyötyä, tänään ei ainakaan keskittyminen ollut kohdallaan. Koska homma meni melkoiseksi kahdella jalalla pomppimiseksi ...