Kisamatkalla

Kohua on kuin Johanna Tukiaisen blogissa! Osin pöyristyneenä ja osin hyvittuneena luen edellisen postauksen kommentteja. Jokaisen alatyylisesti kommentoineen anonyymin kehoitan vielä kertaamaan netiketin ! Muistakaa käyttäytyä myös ensi vuonna tätä vuotta asiallisemmin! :) Jos haluat lukea liibalaabaa, aloita tästä! Jos haluat siirtyä suoraan ponttiin, mene seuraavan punaisen tekstin alkuun! Ensin ajattelin että jätän tuon yhden hieman alatyyliä tavoitteleman kommentin noteeraamatta tai kommentoimalla vain mitä tähän loppuunkin kirjoitan. Kuitenkin näitä "ohjeita" alkoi tulemaan niin ovista kuin ikkunoista, joten päätin ihan vain kertoa, ettei kannata alkaa kuitenkaan opettajaksi siellä ruudun toisella puolella. Kaikki ei ole niin mustavalkoista mitä aina kuvitellaan, vaan myös korteilla on kääntöpuolensa! Ettei tämä mene ihan sananlaskuilla leikkimiseksi, kerron ensin miksi olen kovin huvittunut . Itseäni huvittaa vähintäänkin paljon  se, että olin niin kovin ...

Alli pääsi ensimmäisen kerran hyppäämään maastoesteitä! Tänään tosiaan koettiin aika paljon kaikkea jännää. Päivällä kun äiti lähti muutaman tytön ja Mollan kanssa kentälle, valjastin itse Allin käytävälle ja otin klipperin esiin. Tänään sinä hevoseni luovut karvoistasi! Olin saanut ihan rehellisen vastauksen että se on hankala klipata. Siispä ensin näytin klipperiä, sitten pistin päälle. Ei mitään reaktiota, katseli ja nuuski sitä korvat hörössä ja lopulta vaan käänsi pään kun ei enää kiinnostanut. Ajattelin sitten että jaha, tää olikin näin helppoa. Ja piru vie.. Heti kun klipperin terä kosketti karvoja, sai se hullu lehmä jonkun ihme kohtauksen ja siellä tuli hampaiden lisäksi etu- ja takajalka kohti. Siinä vaiheessa kiskaisin kypärän päähän ja laitoin turvakengät jalkaan, sillä helkkari sentään, karvat me ajetaan pois ja piste! Ensin yritin vain olla reagoimatta tamman tuittuiluun, joka oli selvästi sitä samaa mitä meille tullessa. Aluksi kun se tuli meille sitä ei olisi e...

"Tämä haaste on tarkoitettu niille, jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös, että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut." Kerro hevosestasi: rotu, taso ja hieman luonnetta. Minulla on tällä hetkellä kolme omaa hevosta: Molla, Pyry ja Alli. Näistä paperilla kokonaan minun on vain Alli. Molla  - viralliselta nimeltään Mollamari - on 16-vuotias (syntynyt 1997) suomenpienhevostamma. Se on kilpaillut koulussa jopa yhden Helppo A-startin hyväksytysti, mutta se on kuitenkin tasoltaan enemmän Helppo B (liike ja kokoamiskyky ei riitä enää A-tasolle). Esteillä tamma on kisannut 90 cm ja mennyt kentässä harrastetta. On myös mm. voittanut vuonna 2012 suomenpienhevosten kenttämestaruuden. Luonteelta Molla on oikein kultainen, sellainen tallin kiltein tamma. Tosin iän myötä siitä on tullut vähän nirppanokka, mutta silti se tallissa o...

Yksikantainen mielipide, kaksipiippuinen juttu.. Edelleen olen sitä mieltä että keli on mitä mahtavin hevosten kanssa. Tiet ovat sulia, kentällä voi mennä kunnolla eikä ole liukasta. Kylmäkin harvoin tulee. Mutta meneekö se siltikään ihan noin, aina mennään, myrskyää tai ei? Minulla on pääasiassa tavoite aina kun kykenen, liikutan hevoset. Koska olen kuitenkin joka toinen viikko periaatteessa kiinni töissä, olen ottanut tavoitteeksi aina kotona ollessani liikuttamaan sekä Pyryn että Allin. Nyt kuitenkin tuntuu että ote alkaa lipsumaan. Sataa, tuulee, myrskyää.. tekosyitä! Kierin siinä harmituksen ja ärsytyksen välissä missä tuntuu että petän itseni lisäksi hevoseni kun annan niiden vain möllöttää  - myrskylukemien viuhtoessa puita - isossa tarhassa ja en viitsi sinne selkään kiivetä.. Itseasiassa en ole vielä montaa sellaista päivää nähnyt ettei olisi ratsastamaan pystynyt. Pukeutumaan pystyy aina niin pakkaseen kuin sateeseen. Tietenkin sään mukaan ratsastetaan el...

Hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika! Itseasiassa en ole pitkään aikaan päivitellyt ihan perinteisiä hevosten kuulumisia, joten ajattelin nyt hieman paikata tilannetta ja kertoa meidän joulupyhien treenailusta - jos sitä siksi voi kutsua. Mollasta en valitettavasti nyt kerro sen enempää, äiti on lähinnä hoitanut tuon ponipuolen ja itse olen koittanut parhaani mukaan ratsastaa nuo kaksi hieman isompaa monsteria. Mutta pidemmittä puheitta, kohti kuulumisia! Ensimmäisenä estradin valtaa mister PP. Aaton aattona, eli 23. päivä jouduin vielä lähtemään yöllä töihin, tai itseasiassa iltapäivästä ja palauduin kotiin yöllä. Kävin päivällä liikuttamassa Pyryä maastossa ja se saikin pinkoa siellä niin kovin kuin itse halusi. Niinpä oltiin kuin formulalähdössä ja herra painatti menemään niin että kyyneleitä valui silmistä.. Aattona Pyry - niinkuin muutkin hevoset - vietti vapaapäivää. Saivat nauttia myrskyisästä sadesäästä hetken pihalla ja loppuillan sitten karsin...

uutta, uudempaa ja vielä vanhaa uutta? halutaan vain lisää ja lisää! Näin jouluna on näköjään hyvä pysähtyä miettimään. Ja itseasiassa vähän kaikkea olen nyt pysähtynyt miettimään ja ajattelin näitä minun ajatuksiani jakaa myös teidän kanssa. Joulu on oikeaa lasten juhlaa, antamisen iloa ja saamisen suurutta. Mikä sitten minua siinä tällä kertaa niin riivaa? En tiedä, ehkä vain pysähdyin miettimään sitä miksi aina vain halutaan jotain, lisää ja lisää. Minullahan on tällä hetkellä mielestäni hieno elämäntilanne; yksi loistava suomenhevonen ja sen rinnalla aivan mahtava puoliverinen. Ennen kaikkea aivan mahtava äiti joka auttaa minua niiden kanssa paljon. Olen vakituisessa työpaikassa jossa tienaan ihan mukavasti - ainahan saisi lisää tienata, en kiellä! - ja minulla on auto ja traileri. Löytyy mielekäs melko iso vuokrakaksio ja ratsastuksessa valmentajia. Mitä minä vielä voisin tarvita?! No itseasiassa tuntuu että nälkä kasvaa vain syödessäni. Tänä jouluna en ostanut ...

Hyvää joulua meiltä kaikilta, teille kaikille! ♥

Suomenhevosen energialla läpi vuosien Hevoseni tarinat saavat jatkoa kun joukkoon astuu Pyryn tarina. Mollan tarinan voi lukea täältä ja edesmenneen Lurpan tarinan löydät täältä . Pyry on minulle aivan loistava kumppani ja olen oppinut sen kanssa niin paljon etten tiedä edes miten kuvailisin sitä. On uskomatonta että minulla on näin mieletön hevonen, suuri kiitos siitä kuuluu omistaja-Johannalle! Vuonna 2011 Lurppa oli jäänyt kokonaan jo ensin tervehtymään ja sen jälkeen kouluhevoseksi. Vaikka kovasti yritin pitää pääni ja luopua kokonaan hyppäämisestä, veri veti kokoajan esteille. Kävin suurimmat intohimot ratsastamassa Chevalux-ratsastuskoulussa, jossa kävin hyppäämässä ja kotona treenasin Lurpan kanssa paremmaksi kouluratsastajaksi. Kuitenkin takaraivossa suhisi ajatus vielä yhdestä hevosesta, kun karsinakin oli Lepan jäljiltä tyhjänä.. Kävinkin koittamassa yhtä puoliveristä tammaa ja olin jo melkein kirjoittamassa sopimusta, kun tuttu - jota olin samaisena vuonna ...

"Sekä tai joko että" on erikoispostaussarja, joka ilmestyy aina kun allekirjoittanut keksii kaksi kohdetta mitä vertailla. Postausten on tarkoitus pysyä jämäkän lyhyinä, kertoen kuitenkin mielipiteen. Näiden postausten on tarkoitus myös herättää keskustelua; miten sinä valitsisit, oletko kanssani samaa mieltä vai menetkö täysin vastakkaiseen suuntaan. Sinä voit lukijana myös vaikuttaa ja ehdottaa hyvää "sekä tai joko että"-aihetta! Uuden erikoispostaus sarjan "sekä tai joko että" aloittaa tänään apuvälinepari kannukset vastaan raippa . Tarkastelen asiaa kahdesta erilaisesta näkökulmasta, joten loppupeleissä tämä onkin minulle erittäin kinkkinen kysymys! Raippa. Raippa on mielestäni yksinkertainen ja helppo merkinantoväline. Samalla se on taas erittäin hyvä provosaattori ja hermostuessa sillä voi saada paljonkin aikaan - eikä aina niin positiivistä. Tarkkailen ensin raippaa esteradalla. Minulla on henkilökohtaisesti aina raippa, ratsastan missä...

Tämä ollakko vai eikö olla on kaikista ärsyttävintä.. Kuvattu 13.12.2012 - kauniina talvisena päivänä Olen oikeastaan aina pitänyt kaikista suomen vuodenajoista; itseä ei ole niinkään haitannut talvi mitenkään, vaikka rajoittava tekijä se monessa asiassa onkin. Kuitenkin sen talven pitää olla joko tai; lunta pitää olla ja mielusti reilusti tai sitten mennään koko talvi plussalla niin että tiet ovat sulat. Tämä talven pallottelu on jo niin motivaatiota syövää että tekisi mieli heittää Äiti Luontoa vesilinnulla! Koita nyt hyvä ihminen/henki/olio päättää onko nyt luminen vai lumeton talvi! Koska hevosilla on ensi viikolla vuosihuolto, saavat rokotukset ja raspataan ynnä muuta mukavaa, sekä Alli joutuu vakuutustarkastukseen, niillä on sitten rennompi viikko. Sinänsä ei siis nämä jäätiekelit haittaa, vaikka kaivataan niitä lumikinoksiakin. Tänään ei minulla ollut sitten varaa jättää hevosia seisomaan vaan myöhään kun saavuttiin seuran pikku jouluista, pistettiin hevosille kas...

Siirtyi nyt kyllä "epäonnenpäivä" yhden päivän eteenpäin.. Voihan vitamiinipläjäys. En edes tiedä mistä alkoi se huonoin osuus, tuntui vaan että koko päivä on ollut yhtä perjantai kolmattatoista. Aamulla kaikki oli ihan okei, päästiin hyvissä ajoin lähtemään valmennukseen, saatiin pitkät alkukäynnit ja kaikki oli vähintään täydellisesti ennen valmennusta. Pääsin kertomaan Mikolle meidän mahtavat hyvät kuulumiset ja sitten aloitettiin. Ja koko valmennus menikin sitten ihan pipariksi.. Alkuraveista lähtien kaikki oli kovin vaikeaa. Yritin olla oikein huolellinen ja tarkka ja tehdä juuri niin kuin Mikko sanoo. Silti kokoajan joku oli pielessä ja vaikka yritin kaikkeni ja pistin ihan jokaisen solun miettimään mitä tekee en saanut onnistumaan. Laukassa Alli taas kuumi ihan hirveästi ja yritti hyppiä hieman pystyyn, mutta sekin loppui heti kun sain ratsastettua sitä rennolla kädellä eteenpäin (tai käännettyä pään "linkkuun"). Yritin kokoajan skarpata ja tehdä...

Eli selkokielellä keskiviikkokisat + tasomestaruus 11. joulukuuta Keskiviikkona oli toinen sponsorointi päiväni, eli olin pyytänyt töistä vapaan. Koska molemmat putet lähtivät kisoihin, olin rohkea ja päätin ilmoittautua myös Allin kanssa ihan pikkuruiseen 70 cm ja jos se menisi hyvin niin ilmoittauduin varoiksi myös 90 cm. Julkinen hehkutus päivästä on: Mulla on maan parhaimmat kamelit! Pääsin jotenkin tosi myöhään tulemaan Ypäjälle kun hoisin talliasioita ennen tuloa. Kävin hakemassa porkkanoita, pellavaa ja turvetta, lisäksi piti hakea kaupasta ruusut ja muuta. Lopulta olin sitten vasta puoli kahden aikaan kotona, mikä merkitsi totaalista myöhässä olemista. Äiti onneksi kirjoitti jo kaulanauhoja ja itse tulin siihen auttamaan niin että tummensin aina kultakynällä kun äiti kirjoitti. Myöhässä pääsin myös hevosia laittamaan ja aika suttuisella kolmikolla kiireen kanssa lähdimmekin sitten keskustan suuntaan. Perillä oltiin kuitenkin ihan hyvässä ajassa, vähän yli kolmen. K...

Tämän vuoden viimeinen sponsorointi ohi, KIITOS kaikille! Tänään oli vuorossa Ypäjän Ratsastajien estemestaruuksien ratkominen. Kuvaajaksi sain jälleen Terhin, joten todella todella iso kiitos Terhille kun jaksoi kuvata koko kisat ja en voi olla kuin kiitollinen! Miljoona kiitosta x ääretön Terhille , olet kyllä mielettömän ihana ihminen :) Kiitos myös kaikille jotka mahdollistivat jälleen tämän minun hyvän mielen tuomiseni, erityiskiitokset kuuluttajalle joka pysyi hyvin kärryillä vaikka aluksi oltiin hieman ojan puolella. Ja buffetin tytöille jotka myivät super hyviä joulutorttuja! Sekä erittäin suuret kiitokset sille lyhyelle tytölle joka näytti Allia taluttaessa humoristiselta (siis kokoeron takia, nauran tälle mielessä olevalle kuvalle edelleen!). Ihania ihmisiä olette, kiitos kiitos kiitos! :) Ponitasomestaruus 2013, 70 cm Tasomestari 2013  Janni Vuori ja Mollamari    II sija  Elsa Knuutila ja Dario II III sija  Mira Lahti ...