Siirry pääsisältöön

Keskikesän huolto

Pyryn epänormaali käyttäytyminen jatkui vielä muutaman viikon rauhallisemman jakson jälkeen ja verikokeet olivat niin tyngät ja mitään sanomattomat, että päätettiin lähteä Forssaan tähystämään herra. Saatiin Erkki Eläinlääkärille heti seuraavalle päivälle aika ja niinpä pakattiin hieman pyöristynyt herra traileriin ja ajeltiin Forssaan. Koska kerrankin oltiin hyvissä ajoin ehdittiin vähän putsaamaan kuramonsterin ulkoasua ennen sisälle astumista.

Pyry käyttäytyi kiltisti, siitä otettiin uudestaan verinäyte ja tähystettiin. Tähystyksessä oli se mitä oltiin veikkailtukin eli räkäähän sieltä reilusti löytyi. Hassua se on vaan sinällänsä, sillä yhtäänhän se ei köhi, yski eikä minkäänlaista räkää tule ulospäin. Pistettiin sitten Pyry tiputukseen ja sen jälkeen suunnattiin takas kotio. Herra saa vielä viikon viettää rennommalla ja sitten katsellaan miltä meno maistuu. Sehän toki on tähänkin asti maistunut, mutta lähinnä että se ylimääräinen puhalteleminen olisi sitten jäänyt historiaan!


Herra Herkules on sitten saanutkin reenailla Pyryn puolesta. Viime viikon lopulla se oli jo melkoinen possu (pois lukien sunnuntaita) joten se joutui vähän tehokkaampaan treeniin ja otettiin se pitkästä aikaa myös satulan alle. Yksi päivä pellolla, yksi maastossa ja yksi kentällä. Kahtena päivänä käytiin treenaamassa mäkiä ja viimeisenä päivänä oli jo hieman väsyneemmän oloinen ja sitä myöten jaksoi keskittyä myös tekemiseen huomattavasti paremmin. Tällä viikolla se saikin jäädä alkuviikoksi peltoon miettimään mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Eilen puolestaan se kävi hölkällä ja mennä jolkotteli oikein nätisti. Voi että se on oikeasti todella ihana hevonen!

Jonkinlaista kohuakin se jo ehti herättämään kun someen lisäsin näinkin hurjan kuvan orista.


Herra Orilla on tosiaan vähän uhmaikä päällä. Se on aina ollut sellainen että innostuessaan ja joutuessaan tekemään jotain mikä ei olisi ihan hänen mieleensä (tässä tilanteessa ihan vain suunta ei ollut hänen mieleensä) hän reagoi siihen mielummin hyppäämällä ylös kun pukittamalla. Muistan jo ensimmäisellä kerralla kun selkään nousin että se teki näin kun pyysin siltä jotain. Mutta ihan rehellisesti minun kanssa se ei ole sitä tehnyt enää pitkiin aikoihin. Viimeksi se on hypännyt pystyyn Erikan kanssa ja nyt Petran kanssa. Tosin enhän ole sen selässä käynyt toviin joten voihan se siitäkin johtua että olen moiselta säästynyt.

Hauskaa ei tilanteessa ollut mikään, mutta jälkeen päin oli enemmänkin "wau" fiilis kuvasta ei suinkaan tilanteesta. On kuitenkin tosi harvinaislaatuinen tilanne. Ja meillähän jaetaan sekä hyvät että huonot hetket. Tämä kerta ei ollut Herkun parhaimmistoa, mutta lopulta päästiin sinne suuntaan mihin kuski halusi, joten siihen oli hyvä lopettaa. Tänään käyn Herkun kanssa hieman hyppäämässä jos saisi jotain muuta kivaa ajateltavaa siitä :)






Mutta eipä siinä kummempia. Nyt kun ollaan jo kuukauden päivät pönötelty hevosten kanssa kotosalla niin päätettiin näin extempore lähteä sunnuntaina orin ja Miinan kanssa mätsäreihin Vesilahdelle. Saa nähdä kuinka nekin menee pitkästä aikaa! Eli sunnuntaita odotellessa, kuullaan taas pian!

Kommentit

  1. Minua suorastaan nauratti kuvan herättämä "kohu" ihanalla heppafoorumillamme. Etenkin se, että monet kauhistelivat, kuinka ratsastaja roikkuu hevosen suussa :D Näitä sattuu ja mielestäni siinä ei ole mitään väärää, että julkaisee kuvia myös niistä epäonnistumisista. Siitähän meidän elämä koostuu: onnistumisista ja epäonnistumisista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joo itseänikin huvitti :) todellakin tämmöistä sattuu!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si...

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan...

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla t...