Kisamatkalla

Ei, en edes tiedä mistä hitosta sitä alottaisi... Huoh. Olisi oikeasti vaikka mitä, mutta harmittaa, suruttaa, kaduttaa ja ennen kaikkea suorastaan vee ituttaa! Oli kyllä iha kauhee koko juttu ja ois kiva vaan pyyhkiä se mielestä.. Alotetaan vaikka siitä että se on talli asia, ei vakava, liittyy Pyryyn ja olennaisesti Pyryn ulkonäköön. Tällä hetkellä vielä pää särkee ja väsyttää, joten en jaksa edes kovin kummoisesti selittää.. Käytiin eilen (lauantaina) hakemassa tutuilta ostettu kevyt kaulakappaleellinen tallitoppis. Nyt kun on öisin kylmää, mutta päivisin lämmintä, ei enää talvella käytetty tallitoppis käy. Niinpä käytiin sitten lauantaina hakemassa uusi toppis. Illalla normaalisti puin sen päälle ja se sopi sille kun nenä päähän! Aamulla kuitenki meinas omat silmät tippua päästä kun mentiin ratsastamaan, sillä loimi oli hinkannut lettikohdan aivan järkyttäväksi ! Kun sitten tippa linssissä avasin lettiä, tuli vain kauheita suiroja harjaa mukana ja jäi sellainen 10 senttiä

Hiphei, tää oli tosi kivaa, vkl päästään jo kärryt laittamaan perään! Meillä projektipääsiäinen tarkoitti sitä, että aikaa on ja niinpä poni joutuu taas 10 vuoden ajottomuuden jälkeen kärryponiksi! Poni on tänä vuonna ollut meillä huimat pyöreät ja koska samassa tallissa on Pumpuli-vuonis joka omistaa kärryt ja valjaat, ja on jo pidempään pitänyt kokeilla. Pääsiäisenä ei sitten olekaan parempaa tekemistä, joten.. TADAA! Tänään Molla pääsi hieman harjoittelemaan taas mitä se valjailla meno on. Ensimmäinen kierros oli melko hankala, koska ei poni meinannut ymmärtää että miksi toi pölvästi tuolla takana kulkee. Nopeasti ja muutaman pyörähdyksen jälkeen muistui kuitenkin mieleen ja kohta tehtiin jo sulavat käännökset ja ponikin muisti ettei ohjat pyllyn päällä olekkaan niin kuolettava asia. Huomenna vielä jatkuu ohjasajo ja sitten kokeillaankin kärryjä, neiti kun on nopea oppimaan! Illalla olisi luvassa vielä valmennuspostausta, nyt en ehdi sitä kirjoittelemaan kun lähden vesi

kesä, kärpäset ja kenttäkilpailut, tulkaa jo! Taino, ei niillä kärpäsillä väliä.. "Hetki ihanan keväinen, nyt on aika                                                                                                           kysymyspostauksen !" Ehkä minulla olisi oikeasti järkevämpääkin postattavaa, mutta kun jumituin katsomaan viime kesäisiä kypäräkamera videoita, aloin kovasti kaipaamaan jo kenttäkilpailuita. Kevät lämmittelee iloisesti, vaikka lunta maassa onkin _paljon_. Viime vuonna päästiin ensimmäisen kerran maastoesteille 30. Huhtikuuta, mitenhän mahtaa olla tänä vuonna? ;) Nyt kaikki kysymään  kuitenkin jos jotain mieleen putkahtaa, pitkään ei tarvitse odotella, sillä pistetään näille vastaukset jo viikonlopun aikana! kesä ja kilpailut, tulkaa jo!

Kiitos Tampere, tästä on hyvä jatkaa ja lähteä parantamaan! Lupasin armotonta analysointia kisoista, mutta saa nähdä miten tässä onnistun. Tietenkin olen reissuun kokonaisuudessa todella tyytyväinen, en olisi voinut pyytää hevoselta mitään enempää, kuskilta kylläkin. Kuitenkin tämä oli oikein loistava kisakauden aloitus ja nyt todella suurella innolla odotan jo seuraavia kilpailuita! Olin hilpeällä päällä koko aamun, vaikka tyypillisesti nukuin heti aamusta pommiin. Herätä piti oikeastaan klo 6.15, mutta kappas kehveliä kun heräsin vasta paniikissa klo 6.45! Pikaisesti omat kamat autoon ja tallille, ja sieltä lähtö kahdeksan maissa kohti Tamperetta. Ainut pienoinen hilpeyden romahdus tuli kun päästiin juuri kääntymään Ypäjältä Loimaalle päin, kun huomasin että kisatakki jäi kokokaan kotiin!  Onneksi oli isäpuoli vielä kotona ja lähti sitä sitten meille tuomaan. Odotellessa saimme jopa syötyä aamiaisen Pilvin, Petran ja äidin kanssa. Mukana siis oli tosiaan Pilvi kuvaajan roo

Kunhan videot ja kuvat ovat latautuneet, luvassa armotonta analysointia! 90 cm, 0-0 vp 5 /57 100 cm, 790 pistettä 6 /72

perjantaista torstaihin ja takaisin Aika juoksee plumps vaan, pakkanen paukkuu ja koneelle ei ehdi. Nyt oikeastaan pitäisi olla jo nukkumassa, mutta en viitsi jättää tätä kirjoittamista kesken ja päätin kirjoittaa teille nopean viikkokatsauksen siitä mitä on tapahtunut. Kuvia ei ole (näitä minun surkeita kännykkäkuvia laskematta), joten pahoittelen jo valmiiksi erittäin hölmöä nopeaa kuulumispostausta. Pääasia on kuitenkin se että hei, me ollaan edelleen hengissä täällä! Perjantai  on jo niin kaukana tästä päivästä ettei oikeastaan ole mitään muistikuvaa mitä tein. Tai siis muistan aamulla menneeni Faktialle suorittamaan tieturva kurssia. Tämä kurssi on suoritettu meidän koulussa jo ensimmäisenä vuonna, mutta olin silloin kipeänä ja minulle ilmoitettiin hiljattain vasta että sellainen on käyty. Paniikki siinä meinasi iskeä koska yksinkertaisesti haluan pois koulusta! Niinpä suuntasin aamulla klo 8 Faktialle ja kuuntelin klo 16 asti puuduttavaa selitystä itsestään selvistä asio

hihkun onnesta, hypin riemusta! Sillä eilinen valmennus meni niin huippu hyvin! On minulla kyllä niin mahti heppa ja pakko sanoa että olen jopa itseeni niin tyytyväinen! Videolla näkyy kaikki olenainen, mutta kerron heti alkuun hieman fiiliksiä. Tosiaan koitettiin nyt neljättä kertaa suoraa omppua ja se tuntui ihan loistavalta. Tuki pysyi tasaisesti ja Pyry uskalsi rentoutua tuelle ja silti pidätteet otti hyvin vastaan. Onko se voittaja vihdoin löytynyt?! Tyytyväinen olen siihen että taas kaikki tehtävät mitä tehtiin olivat kivoja ja helpontuntuisia meille. Olin todella, todella iloinen kun tuntui että palikat yhtäkkiä naksahti kohdilleen. Pystyin olemaan rauhassa, hevosella oli rytmi ja se kulki rentona, en syöksynyt ja heppa hyppäsi superhienosti. Ei voi kun vain olla yhtä hymyä! Tuossa ensimmäisessä pätkässä siis noita verkkoja ja muita hyppyjä. Lopuksi tultiin vielä rata ja siinä Pyry olikin aivan mahti! Muutama pieni kauneusvirhe tuli, mutta ei todellakaan sellaisia m

kohti kesää ja kisoja, vaikka lumi vieläkin pöllyää.. Tänään koulussa oli todella pitkä päivä kun käytiin Vaalimaan Tullissa tutustumassa. Hieno paikka ja varsinkin autojen läpivalaisu oli kerrassaan hieno! Matkaan lähdettiin koululta jo klo 6 ja kotiin pääsin vasta klo 19 aikoihin, joten en tallille tänään ehtinyt. Käytin sitten päivän selatessa kuvia ja suunnittelin postausta, jossa olisi vielä tarkemmin tavoitteita. En saa sitä nyt tehtyä eteenpäin kun väsyttää mutta yritän kuitenkin kovasti. Lisäksi olen katsellut kisoja ja ilokseni voi taas todeta että jopa päästään lähtemään Tampereelle kisoihin! Sain sovittua pomoni kanssa että teen keskiviikkoillan niin hän ottaa lauantaiaamun ja näin ollen päästään kisoihin, jippii! :) Lupaan piakkoin näytellä kisakalenterin tynkää ja toivottavasti saadaan taas uusia kuvia heti pian! Nyt kuitenkin näihin nopeisiin fiiliksiin ;) Lukijat;  Oletteko te jo suunnitelleet kisakalenteria? Onko teillä tälle kaudelle jotain erityis

.. että materiaalia ei ole tarjota juuri silloin kun, a. Ratsastat itse niin hyvin kuin osaat b. Hevonen on aivan mahtava ja tekee asiat mielettömästi c. Treeni menee superhyvin ja voisit hyppiä voltteja pelkästä riemusta? Taitaa olla siis sanomattakin selvää että tänään meni hyvin? Heppa oli kyllä aivan uskomaton! Aluksi kun mentiin pieniä (80-90 cm) sekä kuski että hevonen tekivät tyhmiä virheitä, heppa oli ihan phyit ja kuski oli plorp.. Sitten lopuksi kun taas hypättiin neljän esteen rataa - tai oikeastaan kolmen, koska yksi oli sarja kahdella askeleella - Pyry oli aivan mahtava ja kyllä, minäkin taisin ratsastaa parhaiten ikinä mitä olen tähän asti ratsastanut. On siis vähintäänkin tyypillistä että mitään materiaalia ei ole, vaikka kamerat mukana olivatkin? ;) Lopuksi mentiin 110-115 cm pikku rata ja kyllä, uskomaton heppa ja puhtaasti kaikki. Itse pystyin olemaan rauhassa, hengittämään ja tulemaan paineistamatta esteelle. Ja heppa teki kyllä niin hienoja hyppyjä, etten

hyvä minä, hyvä PP, hyvä Janni, hyvä Molla, hyvä Petra.. jnejne.. Wiiii, tänään on ollut kyllä niin hyvä päivä! Tosiaan tuo aikaisempi postaus nyt oli tuollainen, jota kannattaa katsoa tarkasti läpi ;) Nyt kuitenkin tähän viikonlopun fiiliksiin! Eilen olin koulussa vain muutaman hassun tunnin ja kotiin päästyäni söin nopeasti aamiaista ja lähdin ratsastamaan Pyryn. Kaikista koomisinta koko hommassa taisi olla se, että kun olin matkalla koulusta kotiin, kuulin radiosta että päivällä (!!) oli luvattu jopa sakeaa lumi pyry ä joka saattaisi haitata autolla liikkumista. Silloin kun tämän kuulin, aurinko paistoi kauniisti ja ei ollut pilvenhattaraakaan taivaalla. Oliko siis ihme kun saavuin keskustaan lähemmäs tallia, alkoi hiljalleen satamaan lunta? Tai se että kun se hiljainen lumisade yltyi siksi mainituksi lumipyryksi ja laukatessa lumi tuiskui niin kovaa päin naamaa että se sattui ja teki mieli itkeä? Tai vielä humoristisempaa se että kun lopulta saimme nopean lenkkimme teh

Anteeks nyt tästä mutta kun kaikki menee mönkään.. Yhyy!

kun ei tiedä miksi itkisi vaikka itkettää ja silti nauraa vaikkei naurata Ehkä kaikki johtuu vain väsymyksestä! Eilinen oli tosiaan täyspitkä päivä, sillä olin aamulla klo 8-14 koulussa, kävin nopeasti kotona, menin klo 15 töihin ja pääsin vasta klo 21.10 ja siitä juoksin suoraan tallille liikuttamaan Pyryn. Aluksi piti mennä ihan nopea maasto mutta tietty sekin sitten venähti. Halusin välttämättä mennä maneesille hieman laukkailemaan ja lopulta oltiin joku pari kymmentä minuuttia siellä. Pyry oli tavallaan hyvä ja tavallaan huono. Se kuunteli hyvin, liikkui hyvin, mutta oli jotenkin samalla tahditon. Vasen laukka ei meinannut millään pysyä koossa ja mentiinkin sitten enemmän pitkää hurjaa laukkaa kun koottua tai edes pyöreää laukkaa. Tein kuitenkin paljon siirtymisiä, että saisin Pyry rehellisesti kuuntelemaan ja toimimaan takaa paremmin. Muistin jopa pitää ulkopohkeen hyvin edessä ja lapa ei päässyt useaan kertaan edes karkaamaan, hyvä minä! Lopuksi mentiin vastalaukkoja, aluksi

ei sitä aina edes itse tiedä miten vastaisi.. klikatkaa isommaksi jos ette näe! Jätin itse suosiolla vastaamatta, koska en löytänyt niihin mitään oikeita sanoja. Petra aika hyvin kiteytti sen miksi Petra ei kisaa. Petra on minun hevosenhoitaja  ja oikeasti, siinä hommassa täysin korvaamaton. Lisäksi Petra on minulle kuin valmentaja  kouluratsastuksessa ja teemme kokoajan töitä että päästään ensi kaudella näyttämään kyntemme! Puolikuntoisena kisasin Arctic Showssa, koska olin jo lähdön maksanut. Keskiviikkokisoissa kuvittelin olevani jo paremmassa hapessa, muttei se todellakaan pitänyt paikkaansa. Vasta tänään koen olevani jo kohtuu terve ja kohta jo valmiina taas uusiin treeneihin. Eiköhän tuo Pyry nyt minun kanssa kuitenkin ole tasoaan nostanut kokoajan, ei lähdetä minua nyt yhtään neitokaiset vähättelemään ;) Kyllä minä tiedän virheeni, heikkouteni ja huonouteni. Minua parempia ratsastajia on tuhansia, mutta eikö sitten samalla kaikkien vähänkin huonompien ratsastajien

Mt-teamin harjoitusestekilpailuissa Mollan kanssa Pyry viettelee edelleen satulatonta viikonloppua ja itse lääkärin määräyksestä liikuntakieltoa, joten mitään uutta ja jännittävää ei kuitenkaan ole tiedossa. Illalla rikottiin Pyryn kanssa ainakin 10 opiston sääntöä (julkinen myöntäminen) ja Pyry saikin käydä valtaamassa haimi-hallin ja juosta hetken irti. Herra jopa pukitti muutaman kerran, hih! Mutta siis, tänään poni kävi Merjan Tallilla hyppäämässä Jannin kanssa kaksi luokkaa, 70 cm ja 80 cm. Itse olin enemmän toimihenkilönä, mutta tosiaan oli niin pienet kisat että päästiin nopeasti kotiin. Kisat itsenään kesti vain pari tuntia! Molla teki hienot kaksi puhdasta rataa ja naureskelinkin tammaa kun se oli niin "minä tiedän kyllä tämän homman" -ilmeellä koko päivän. Positiivistä on tosiaan se, että saatiin hommattua koppiin talvirenkaat ja nyt voidaan jopa Pyryn kanssa mennä kauemmaksi kisoihin jos tarvetta on! Saa nyt nähdä lähtisikö sitä 23. päivä Tampereelle v

Mutta ei, nyt minä parantelen itseni ja sitten vasta.. Tänään taas olikin kuvauspainoitteisempi päivä. Aamun yritin parannella hieman itseäni, mitä nyt nukuin pitkään, söin kauhean kasan lääkkeitä ja totesin tuhannennen kerran että inhoan olla kipeä. Sairaslomalla taas, sillä kurkku jo yli viikon ollut särkevä ja kipeä, ääni ei lähde, yskittää ja on hirveä flunssa. Nyt siis en köpöttelyä enempää ole menossa ja toivon että menisi tämä tauti nopeasti  pois. Iltapäivästä menin sitten kuvaamaan Roosan ja Loren valmennusta. Heillä oli maajoukkuevalmennukset kentässä ja himo hyppäämään oli itsellä aivan valtava! Upeasti taas Roosa ja Lore menivät, ihan kateeksi kävi! supertyypit! kipaise Roosan blogiin tästä ;) Petra saapuikin Molla-ponin kanssa heti valmennuksen loputtua maneesiin ja otin niistäkin kuvia. Itse en lähde analysoimaan sen tarkemmin, toimin vain kuvaajan roolissa. Poni oli söpö ja keskittyä se jaksoi niin kauan kunnes alkoi Hämeen aluevalmennusporukkaa lappaamaa

Piken estevalmennuksessa helmikuun lopussa Videolla näkyykin oikeastaan kaikki miltein mitä tehtiin. Harkitsin valmennukseen menoa aika kauan, koska patit olivat taas hieman pahentuneet. Kuitenkaan ei ollut vaaraa että ne aukeavat, joten menin sitten kuitenkin. Pyry oli taas tyypilliseen tapaansa reipas ja välillä otti taas tulta hännän alle. Heh, hassua ajatella että heppa on kahden vuoden aikana muuttunut tahmatassusta vauhdikkaaksi veikoksi! Valmennus meni kuitenkin siis hyvin, mentiin videolla näkyvää tehtävää. Lopussa mentiin tuo "rata" ja viimeinen este mikä tippui johtui aina vain minusta. Ensin toin lähelle, seuraavaksi tulin pitkänä. Minulla on huono tapa päästää Pyry pitkäksi juuri ennen estettä ja se kostautuu tietenkin pystyillä, jotka meillä nyt on kisoissa tippunutkin.. Ehkä nyt taas pääsen vauhtiin ja osaan ratsastaa pystytkin jatkossa ;) Keskusteltiin sitten Piken kanssa lopuksi onko kisakalenteria jo suunniteltu ja niin edespäin. Nyt hypätään sii