Kisamatkalla

Tosiaan, tässä mennään.. Kun olisi vielä ollut valmennus ennen rokotusta niin ei. Järjetön flunssa iski kuumeen kera ja en sitten päässyt. En myöskään ole ehtinyt vastailla kysymyksiin, mutta nyt kun tulee hieman hiljaisempaa hetkeksi niin lupaan mahdollisimman pian vastailla niihin, ja lisääkin saa esittää! Joku kyseli kuvakilpailusta. Tosiaan, ikäväkseni joudun ilmoittamaan etten tee erillistä postausta tuloksista. Voittajalle olen laittanut sähköpostia palkinnosta ja odottelen vastausta. Valitettavasti tällä kertaa näin. Voittajaksi kuitenkin selvisi jabassa rennosti nukkuileva hevonen, joten kuvan voi vielä vilkaista äänestys postauksesta! :) Ja sitten lisää kuvaaihetta. Tosiaan vuosi lähenee jälleen loppuaan, joten olen sitten taas hieman aikaisemmassa vaiheessa jo alkanut selailemaan vuoden kuva satoa. Tänä vuonna kuvasin VÄHÄN ja lisäksi tällä hetkellä kamera rikki, joten.. Noh, toivottavasti saan pian kuntoon. Tässä teille kuitenkin ensimakua mollamaija.netin tulevista vuoden

Kiiitos kaikille kysyjille, tässä teille mehukkaat vastaukset! Kuinka kauan olet ratsastanut?   Olen ratsastanut oikeastaan koko ikäni jos niin voi sanoa. Aktiivisemmin valmentautumaan ja kilpailemaan olen alkanut paljon myöhemmin, niitä vuosia taitaa olla tällä hetkellä takana jopa  6 vuotta? Joten melko vähän vielä on ollut tätä matkaa. Mitkä ovat tavoitteesi Pyryn kanssa? Pyryn tavoitteet ovat suokkien kansallisissa luokissa, lajissa kun lajissa. Siitä kuinka kauan siihen menee en tiedä. Eniten tavoittelen kenttäratsastuksessa etenemistä, mutta myös muut lajit kiinnostavat. Ensi kauden tavoitteeksi laitan alue Helppo B radoilta hyviä prosentteja, 90-100 cm luokkia läpi ja Tuttaria / suomenhevosten helppoa. Joten katsotaan mihin päästään. Onko sinulla koskaan lopahtanut kiinnostus ratsastukseen?  Tosi hyvä kysymys mielestäni! Tämä on vähän kyllä ja ei. Joskus motivaatio tuntuu olevan niiiiin matalalla ettei tekisi mieli mennä talliin ja ratsastaa, toisinaan taas tekisi mieli homm

Ja nyt en puhu viinasta, vaan KLIPPAUKSESTA! Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi klipata hepat. Sekin tosin venyi iltaan ja kun aamulla (eli tänä aamuna) oli töitä klo 5.30-12 ja lisäksi laivalle työporukalla lähtö klo 14.30, voitte olettaa että eilinen klippaus oli melko raskasta ja nyt kyllä väsyttää ja on KIIRE! Mutta halusin kuitenkin teille tämä postauksen tehdä, joten ei enää muttia vaan luette ja kerrotte tietenkin mielipiteen jos niin vain jaksatte tehdä :) Eli tosiaan aloitetaan vaikka klipperin esittelystä. Yllä näette siis oikein hienon (kännykkä laatuisen, oi oskari, tule kuntoon..) kuvan. Koneena minulla on siis johdollinen Lister Star klipperi, jonka ostin Horzesta vuosi sitten. Kaikille klipperistä haaveileville, suosittelen ! Osaamattomuus korvaantuu laadulla, tulee upeaa jälkeä vaikkei klippaaja asiaa loppupeleissä hirveästi osaisikaan. Eli oikein loistava peli minulle. Hintaa on sen n. 400 euroa, eli ei mikään järjettömän kalliskaan ja maksaa itsensä nopeasti takai

Kommentoikaahan uutta ulkoasua, mitä pidätte? Nyt on tosiaan aika kysymyspostauksen ! Pursuan niin paljon postausideoita, että pitää hieman viilentää tunteita ja pitää tämmöinen perinteinen tähän väliin.. Nyt siis kaikki upeat lukijat kysymään jos joku kysymys tulee mieleen. Haluan PAAAAALJON kysymyksiä, niitä siis esille nyt ;) Ja tietenkin kertokaa tuosta Lurpan ja minun kuvasta, onko teidän mielestä hassun näköinen tuon värisenä? Ajattelin teettää muutamia paperiversioita, olisi tunnelmallisia seepiana ja mustavalkoisena, mutta näyttääkö huonolta?  

Tarina rakkaudesta joka ei ikinä kuole   Karats, lurppa, lörpötti, pörppä, luppakorva, rätti.. Kaikkina ihanina persooninaan. Jos tässä maanpäällisessä elämässä meille on suotu yksi rakkaus, voin sanoa että rakkauteni on taivaissa. Pilven reunalla katsomassa minun maallista elämääni. Odottaen kunnes jonain päivänä liityn uudelleen oman kermankeltaisen luppakorvani seuraan. Minulla on aika tarkka tieto Lurpan historiasta. Ainoastaan kaistale siinä vaiheessa kun herra muutti Latviasta Ruotsiin ennen vuotta 2006 on hieman hämärien peitossa. Yleistä kummastusta herättänyt luppakorva oli suoranaisesti tapaturmallisesti tullut miehelle. Varsana (hyvin voimakasluontoisena orina) oli ottanut yhteen toisten lajitovereidensa kanssa ja lopputuloksena korvasta pala pois ja muutamia hampaitakin jäi tappelussa maahan. Tämä sattui siis Latviassa. Latviasta Lurppa muutti Ruotsiin ja sieltä 2006 vuonna ruunattiin ja tuotiin Ahvenanmaalle ratsastuskouluun. Siellä Lurppa sai suurimman osan koulutukses

Tämä postaus on pitänyt tehdä jo aikaisemmin, mutta koska ei ole ikinä ollut aikaa / resursseja / kuvia tai muutakaan kiinnostusta, päätin tehdä sen nytten kun on jotain niistä. Ensinnäkin, tämä on varmaan yksi turhimmista (kertokaas te, onko?) postauksista, mutta ainakin on verkkolettiohje sitten samassa ;) Joten nyt sitten vain nauttimaan, vaikkei verkon tekeminen olekaan niin vaikeaa kun lettien! Nämä kuvat otettu siis Chevaluxin koulukisojen aamuna, yleensä en laita blingejä, mutta nyt nekin tuli niin saatte niistäkin kuvat. Kuvat kuvattu puhelimella joten laaduntakausta ei ole. Ja sommittelukin melko.. hemaiseva ;) Hommahan lähtee käyntiin siitä mitä tarvitaan. Eli tarvitaan kilokaupalla vetroline-selvitysainetta. Ehdottomasti parasta, vaikka onkin hintavampaa kun muut. Suosittelen, takuu selvitys, muttei kannata päivittäisessä käytössä (niinkun ei varmaan muutkaan selvitysaineet). Tekee selväksi millaisen vain takkukasan ;) Sitten tarvitaan harja. Ennen harjasin piikkisualla (h

Vaikkei kyseinen biisi mitenkään sovikkaan tilanteeseen, tuo lause kuitenkin kiteyttää melko hyvin meikän sanoman. Pahoittelisin tätä taukoa, mutta puolustaudun sanomalla että olen aivan hakoteillä. Tuntuu niin hankalalta kaikki! Mikään ei onnistu, kaikki on hieman sekaisin ja tuntuu että nyt ollaan kaivon pohjalla. Ei, kaikki on hyvin, elän onnellisesti, motivaatio kohdallaan, mutta fiilis, missä se on? Tosiaan käytiin Pyryn kanssa hyppäämässä 9.10. seuraestekisoissa Melkkilässä. Kisat menivät surkeasti. Pienemmässä luokassa en saanut lähestymisiä kohdalleen ja isommalla Pyry kielsi.. Se ei IKINÄ kiellä kisoissa. Huoh. Se oli muutenkin ihan omituinen, laiska mutta samalla reipas, en päässyt rytmiin jos sitä edes oli missään vaiheessa. Torstaina oli estevalmennus. Ja se meni aivan täydellisesti. Vain yksi huono rata, muuten kaikki oli aivan nappiin. Kuitenkin nyt puhuin suuni puhtaaksi Pikelle. En ollut tyytyväinen, tuntui että jumitettiin. Totuushan sieltä tuli. Kylmä fakta on se et

Jatketaan taas erikoispostauksilla, kun minulta nyt näitä ideoita pulppuaa! Tosiaan yhtenä kauniimpana, ei sentään näin sateisena päivänä, mieleen tuli mieleenpainuvimpia kilpailumatkoja ja hetkiä. Alunperin idea lähti kun keskusteltiin Lurpan ja minun vahvasta ystävyydestä, jolloin muistin kaikkia hauskoja juttuja. Nyt kerään tähän kisamatkojen TOP5 hetket ja tunnelmat. Aina yksi hetki, voi olla samastakin kilpailusta, joten älkää hämääntykö. Ja että saadaan tähän se TOP5 tunnelma, aloitetaan totta kai viidennestä ja edetään kohti ensimmäistä! 5. Aulangon seuraestekilpailut 2010, Hessin Lempi    Tämä nyt on yksi niistä joiden muisto ei niinkään ole hyvä, mutta ainakin mieleenpainuva. Tosiaan silloin kun Lepa oli itsellä ylläpidossa, lähdettiin kisoihin Aulankoon. Upeasti meni kisat, Mollan osalta. Molla ja Pilvi voittivat molemmat luokat mihin osallistuivat. Itse osallistuin Lepan kanssa kahteen luokkaan. Pienempi luokka meni hyvin uusintaan asti, jossa tuli yksi esteen ohitus kun

 Näitä osian tulossa siis kaksi: Yksi Mollalle, yksi Lurpalle Mollamari, eli meidän oma Mymmeli, Molla tahi Molluska. Tarina tammasta on pitkä ja kivinen, mutta hyvin hauska ja iloinen. Siinä ei ole surullista loppua, siinä on vain aika jonka jälkeen jätin itse Mollan syrjempään. En sano ettenkö siis rakastaisi tammaa, päinvastoin, mutta se ei ollut elämäni hevonen. Sen tarina on kuitenkin  kerrottava, joten nauttikaa. Mollamari on syntynyt Humppilassa, missä se vietti nuoruutensa aina kuudenteen ikävuoteen saakka. Itse olin vielä siihen aikaan onnellinen ratsastuskoululainen, jonka unelmaponi kuitenkin, koulun mennessä "konkurssiin", myytiin. Tässä vaiheessa äiti alkoi puhumaan omasta hevosesta. Minulle, 10 vuotiaalle heppatytölle, joka haaveili koko elämänsä ratsastuksesta ja omasta hevosesta. Äiti ei kestänyt ilman hevosia ja tässä tilanteessa paras olisi oma hevonen. Innoissani aloin etsimään hevosta. Kriteerit olivat: Ei suomenhevosta, ei lämminveristä eikä shetlannin

Ja nytkin hieman kiireellä mutta kuitenski! Ensin aluksi pitää sanoa että kamera on rikki! olen ihan hukassa ilman sitä, mutta pitää viedä se korjaukseen.. Joten tästä lähin postaukset lähinnä videopainoitteisia tai vanhoilla kuvilla, toivottavasti tämä ei haittaa! Yritän saada pian kameran kuntoon että pääsen taas kuvailemaan, varsinkin kun klippaus lähestyy ja siitä takuulla olen postauksen tekemässä ;) Mutta siis, nyt kerron lähinnä tämän viikon valmennuksista. Tiistaina oli siis kouluvalmennus ja Torstaina este. Noh, yleismielipiteenä voin sanoa että en ollut kumpaankaan tyytyväinen, mutta ihan ookoo ne silti meni. Pyryn loppuviikko ja ensiviikon alku näyttääkin melkoisen rennolta, nyt on ollut sellainen valmennusputki että saa heppakin hetken hengähtää! Mutta sitten niihin itse valmennuksiin. Tiistaina oli siis luvassa Piken kouluvalmennus Wanhassa Maneesissa. Meitä oli tunnilla melkoinen määrä (kun ollaan totuttu Piken valkoissa 2-3 ryhmään) meinaan ihan viisi ratsukkoa! Noh,