Kisamatkalla

Vaikka kevät yrittääkin tökkiä ja joka toinen sekuntti sataa räntää, lunta tai rakeita, päätettiin viime lauantaina avata maastoestekausi. Taino, sille oli ihan yksinkertainen selitys, sillä laskeskelin vapaita päiviä ja viikonloppua ja totesin, että ensimmäiset kenttäkilpailut lähestyvät. Ypäjällä järjestetään kyllä kenttikset jo 30.4. Mutta itse olen silloin Bulgarian lämmössä joten ne jäivät välistä. Seuraavat kenttäkisat Ypäjällä on kuitenkin jo 13.5. jolloin ei siihenkään ole pitkä aika! Niinpä laskettiin että nyt voidaan hypätä kerran yksin jotain pientä ja kivaa ja helppoa ja kun tulen Bulgariasta niin koitetaan saada yksi valmennus. Ja ei muuta kun tuumasta toimeen. Verkkasin Pyryn erityisen huolella, sillä halusin saada sen extrahyvin avuille kun sunnuntainakin oli vielä kisat. Hieman jäykähkö se oli vasemoaan kierrokseen, joten koitin sitä hieman työstää. Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja ratsastaa enemmän koulua - jos vain suinkin kerkeisi! Jossain välissä lyh...

Kertaa yksi   Heti aloitettuani lomani, lähdin Espooseen Pähkinäntytön tilalle kenttäleirille. Tiedän tallinomistajan jo aikaisemmin kenttäkilpailuista, joten tutun ihmisen hoiviin olin menossa. Sain Tiialta yöpaikan heiltä ja ratsuksikin valitsin totta kai tallin hevoset. On aina hirmuisen kiva päästä ratsastamaan muilla hevosilla! Kurssi kesti kolme päivää, joista ensimmäisenä päivänä ratsastin 14 vuotialla trakhenerruuna Frontassilla eli Frontsulla . Ensimmäisenä päivänä ei tehty erikoisia, muutamia pikku rataesteitä ja maastoesteitä ja hieman enemmän sileällä. Jälkimmäisinä päivinä ratsastin vielä todella raa'alla 6-vuotiaalla ROA's Casanova eli tutummin Novalla . Oi että, se oli kyllä juuri niin minun käteen sopiva hevonen! Toisena päivänä tehtiin kentällä paljon erilaisia estetehtäviä sekä muutamia alas ja ylös hyppyjä. Kerran tiemme erkanivatkin Novan kanssa kun herra tuli älyttömän hyvän ylöshypyn (näitä ei oltu siis sen kanssa paljoakaan tehty ja laukka vielä raa...

Olen jollain tasolla taikauskoinen ihminen. Tai voiko sitä niin sanoa. Uskon vakaasti siihen että päälleni on langetettu kirous, joka takaa sen että en voi onnistua kenttäkilpailuiden kolmessa osakokeessa. Tai että jos aamulla joku menee pieleen se jatkuu väkisin koko päivän vaikka koittaisin olla positiivinen. Ollaan välillä Roosan kanssa vitsailtu, että aina on joku osakoe mennyt pieleen. Jos koulu- ja estekoe on onnistunut, maastossa on käynyt joku moka, vahinko tai muu äksidentti. Siinä uskossa olenkin elänyt pitkään. Mutta kun aikaisemminkin on rikottu rajoja, tehtiin se nytkin. Keravan kenttäkilpailut 5.6. - kansallinen avoin helppo - 2.sija Jäin Lauantaina porukoille Ypäjälle yöksi, etten vaan tällä kertaa myöhästyisi. Aikataulutin, pakkasin ja liikutin vielä Pyryn Karin ohjeiden mukaan. Nukkumaan menin myöhään, lienikö pientä jännitystä ilmassa, ja tunteja yöunille jäi vain pari kolme. Aamuyöstä kuitenkin nousin ripeästi, ehkä hitusen suunniteltua myöhemmin - sillä r...

Sussa on kipinä Sen kanssa synnytään  Sun pitää vaan se saada syttymään  Mä nään sen kipinän sen kanssa synnytään ' Pian se saadaan syttymään  Mitä ikinä sun unelmat onkaan et saavuta niitä unessa koskaan  Ota ittees niskast kii  Kelaa mitä haluut ja tee lista siit  Ja sit elät sitä aamusta iltaan ja kun yöllä oot saanut taas virtaa  Teet taas kaikkes sen eteen ja vaikka välillä se vaikeeks se menee  Heittäydy täysii  Mitä ikinä teetkin  Ja elä nyt missä ikinä meetkin  Silmissä kipinän hetki  Heittäydy täysii  Siihen mikä on tärkein  Ja tee sitä missä sulle on järkee  Silmissä kipinän hetki  Vaikeinta on itsensä voittaa  Mut loppuun asti sitkeät koittaa  Ja vaik ei tuu aploodei  Mikään himmentämään pysty sun tahtoo ei  Muiden on sun kenkiin mahdoton tulla  Tahtomattaskin maailma on sulla  ...

Olen aivan ristiriitaisissa tunnelmissa kaudesta 2015. Joka vuoden alussa hoen itselleni "tämä kausi on meidän". Joka kauden jälkeen palaan miettimään mikä meni vikaan kun tänäkään vuonna emme saavuttaneet sitä mitä tavoittelimme. Onneksi aina voi yrittää uudelleen ensi vuonna! Yleisesti Kilpailukausi alkoi maaliskuussa ja päättyi elokuussa . Jos pidin vuotta 2013 sairastamisen ja epäonnen vuodeksi, se ei ollut mitään vuoteen 2015. Kävimme 15 eri kilpailussa , joista koulukilpailuita oli jälleen aivan liian vähän. Tavoitteet kirjasin keväällä tämän kaltaisiksi ja kauaksi jäätiin kaikkien kanssa. Saatiin vuodessa kuitenkin myös onnistumisia ja parannettiin viime vuodesta varsinkin estepuolella. Pyry toi taas kaikki meriitit kotiin, joten suuri hatunnosto herra Heviletille!  Startteja kerääntyi vuodessa yhteensä 22 kappaletta, joista koulustartteja oli neljä , estestartteja kaksitoista ja kenttästartteja kuusi . 1-tasolla kilpailimme kuusi starttia, 2-tasolla ...

Jumissa. Liikaa vaihtoehtoja, liikaa mahdollisuuksia, olen siis kirjaimellisesti jumissa omien suunnitelmieni kanssa. En tiedä mitä halua, en tiedä mikä olisi kaikista järkevintä. Monipuolisen hevosen kanssa kilpaileminen tuntuu välillä tekevän erittäin vaikeaa. Mihin seuraavaksi? Aikaisempi suunnitelma tuntuu tällä hetkellä aivan turhalta ja uusi suunnitelma täydelliseltä. Huomenna saattaakin olla toinen fiilis. Aivan mahdotonta. Kaikki tämä johtuu vain siitä ettei kaikkea voi saada. Se on fakta ja sen kanssa tulee elää. Kun on näin monipuolisesti hieno hevonen jonka kanssa olisi mahdollisuus mennä vaikka minkä lajin kisoihin ja kilpailla kansallisella tasolla, tulee pieni haikeus siinä vaiheessa kun ei saa kaikkea. Pitäisikö minun osata valita siitä mitä haluaisin tehdä? Kyllä. Aloin epäröimään tulevien kenttäkilpailuiden suhteen. En sen takia etten haluaisi kilpailla niissä, vaan koska meidän seuraavat "suuret tavoitteet" tällä vuodella on rataesteillä. Teimme...

Vain viikko treenikertojen välissä ja ero oli näin huikea! Nyt on blogi vähän retuperällä, minun on vastailematta useimpiin postauksiin, mutta tuntuu ettei vaan ole aikaa mihinkään. Kokoajan yritän päivät juosta tehden kaikki hevosasiat ja yöt olen taas töissä. Viikonlopusta kenttä-SM tulossa juttua kunhan saan koottua itseni näistä pohjamudista. Kyllä voin rehellisesti myöntää että kirpaisee palata muistelemaan huonosti menneitä kisoja, mielummin käyn teille kertomassa ne hyvät uutiset! Ja no, onhan tässä vielä materiaalien odotustakin ;) Vaikka kilpailut oli todellinen munaus meidän osalta, pysytään silti alkuperäisessä suunnitelmassa. Loppukaudeksi on vielä ainakin viidet kenttäkilpailut tiedossa, aivan huippua! Viime viikon tiistaina oltiin käymässä Niinisalossa maastoestetreeneissä. Vaikka sillä reissulla oli enemmän mustelmia kuin onnenkyyneliä, päätin ettei nyt ole aika luovuttaa. Sovittiin Heikki Anttisen kanssa heti tälle viikolle, myöskin tiistaille, valmennus. Tiistai...