Avaan läppärin ja klikkailen nopeasti itseni blogiin. Avaan uuden sivun ja mietin. Minulla on paljon mitä voisin kirjoittaa. Mieltä painaa. Koen kuitenkin etten saa niitä ajatuksia ulos aivoistani. Jään selailemaan blogia taaksepäin. Viikkoja, kuukausia, vuosia. Mietin blogin kulta-aikoja. Oliko niitä vai onko ne vasta edessä päin? Bloggaaminen on aina ollut mukava harrastus. Parhaimmillaan se on juuri silloin kun teksti vain juoksee näppäimistöltä ruudulle. Silloin kuin ajatus virtaa ja ei tarvitse pysähtyä miettimään mitä kirjoittaa. Tällä hetkellä olen vain niin lukossa etten tiedä mitä kirjoittaa. Kirjoittaisinko Miinan kuntokuurista kohti kuukauden päästä järjestettäviä rotunäyttelyitä? Kirjoittaisinko siitä miten Lehmä ja Pyry jatkavat kuntoutumistaan? Siitä mitä tulevaisuus tuo? Vai näpyttelisinkö vastauksia kysymyspostauksiin? Pohtisin mennyttä kisakautta? Niin... Istun koneella ja tuojotan vain typeränä blogiani ja mietin miksi joskus blogissa on vilissyt kym...