Kisamatkalla

Aijon aloittaa tämänkin postauksen niillä samoilla sanoilla. Elämässä on niin paljon suuria muutoksia tapahtumassa, etten tiedä miten saisin kaikki asiat kerrottua blogissa. Nyt näyttää jo siltä että tässä alkaisi olla suunta johonkin päin ja voisin alkaa jo harkitsemaan hengityksen tasamista. Mutta vielä ei olla varmoilla vesillä joten kerrotakoon myöhemmin mitä on meneillään! Ajattelin että jostain on tämäkin blogi taas jatkettava ja koska vähiten on tullut kirjoitettua meidän miniponista niin kerrotakoot siitä. Ennen kuin heinäkuu vaihtui elokuuksi ja kesän vihreys syksyksi, Miina kävi Ypäjällä järjestetyssä PONY 2017 näyttelyssä. Pakko myöntää että päivä ei ollut parhaamme, vauhti oli nollassa ja esiintyminen melkoisen hankalaa. Tuntui myös poni olevan jossain kasvupyrähdyksessä ja kaulakin järjettömän lihaksettoman olonen. Saatiin huonoin arvostelumme ikinä ja II palkinnon. Siihen oli tällä kertaa tyytyminen ja poni sai palata siitä takaisin laitumelle kasvamaan sekä korkeutt...

Kisakausi.  Se on sellainen asia mitä vuodessa aina odotan. Kun se syksyllä loppuu sitä jää innoissaan odottamaan. Mutta kun on sen aika.. Haluanko aloittaa sitä? Miksi kisoissa aina epäonnistuu? Miksi mennä sinne mokailemaan? Tämä vuosi alkoi poikkeuksellisen aikaisin. Viime vuonna kausi aloitettiin Pyryn kanssa huhtikuussa ja Allin kanssa joskus heinäkuussa. Tänä vuonna tein poikkeuksen ja otin jopa pienoisen haasteen; ilmoitin itseni Pyryn kanssa Amateur Tourille. Alunperin oli kyllä ollut puhetta äitin kanssa siitä, mutta kun sitten huomasin, että Arctic Showssa olisi 100 cm luokassa samalla bonusluokka Amateur Touriin josta pääsee siis suoraan finaaliin, olin varma että nyt tai ei koskaan. Raotin siis rahapussiani, maksoin kaikki luvat, sarjamaksun Amateur Touriin ja ilmoitin itseni kisoihin. Se ei pelaa joka pelkää, jos ei koita ei voita ja muita yhtä kliseisiä sanontoja. Lauantai aamuna heräsin hyvissä ajoin jo hieman ennen kuutta, vaikka luokka alkoi vasta 10.30. S...

Miten meni noin omasta mielestä? 100 cm luokkavoitto Amateur Tour bonusluokkavoitto = suora paikka finaalissa Maailman paras hevonen

Lauantaidraama jatkui vielä sunnuntaille.. Kaikki postauksen kuvat kuvannut Anna Savolainen, kiitos! (poislukien muutama ig-kuva!) Kuten aikaisemmassa postauksessa kerroin, lauantai oli oikea draamaa täynnä. Sekä Pyry että Alli polkaisivat vasemman etukengän pois tarhassa riehuessaan. Minulla oli vaihtoehto sitkutella niiden kanssa maanantaille ja viedä pajalle, mutta halusin tosissani kisoihin ja Alli ei kestä oikein tuota kengättömyyttä. Niinpä sain kengittäjä (kiitos hurjasti!) paikalle lyömään kengät. Molemmille saatiin niukin naukin kengät ja pystyin huokaisemaan helpotuksesta. Nyt oli huolet ohi! Sunnuntaina kiipesin sängystä hieman kuuden jälkeen ruokkimaan hevoset ja vein ne aamuheinille pihalle. Siivosin sen jälkeen karsinat ja menin vielä hetkeksi torkkumaan. Puolisen tuntia torkutettuani itseäni raahauduin aamiaiselle ja laittamaan hiuksia ja meikkaamaan. Kyllä, halusin ottaa tämän todellakin tosissani, vaikka pieniin kisoihin oltiin menossa. Viritin itseni tä...