Siirry pääsisältöön

Shaiba reissu mutta tulipahan tehtyä

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

Aamulla herätyskello soitti klo 7 ja nousin reippaasti tekemään aamutallia. Aloitin hoitamalla Mollan jalat, jonka jälkeen ruokin hevoset ja menin käymään suihkussa. Varttin päästä pistin hevoset takatarhaan hetkeksi mutustamaan vihreää ja menin vielä sisälle torkkumaan hetkeksi - eilen illalla tuli taas möllötettyä tietokoneen ruutua aivan liian pitkään. En tainnut edes varttia torkkua kun pakotin itseni virkistymään, söin yhden sämpylän ja puin päälle. Pilvi kaahasi jo volvollaan pihaan ja minä vielä puuteroin nenääni.

Talliin päästyäni pakkasin uljaan mustani - Opelin - kisavarusteilla sillä välin kun Pilvi otti Pyryn sisälle. Auta armias se hevonen oli päästään sekaisin. Yritin epätoivoisesti letittää sitä, mutta varvasparkojen takia letti kärsi, kymmenen alimmaista kun sattui olemaan minun. Päivän teema taisi olla Seko, sekompi, Pyry.

Matkaan lähdettiin hyvissä ajoin, perillä oltiin hyvissä ajoin. Kanslian kautta kisoja hetki seurattiin ja sitten hevosta kuntoon. Kopista tuli ulos sekopää Pyry jonka asenne oli niin ylienerginen etten tiennyt itkeä vai nauraa. No ratojen jälkeen kyllä enemmänkin itkin kun nauroin, voiko näin surkeasti mennä?

Ja kaikki lukee tämän ennen kuin jatkaa eteenpäin! Rehellisesti sanottuna ei kiinnostaisi pätkääkään kirjoittaa näistä kisoista. Aina ei mene nappiin ja me ollaan ennenkin kerrottu hyvät kuin huonot vaiheet, nyt oli vain huono päivä ja ei onnistunut. Turha kenenkään tulla aukomaan naamaa tuloksista, mää elän täällä hevosen kanssa joka on halutessaan semmonen loppakoipi et kompastuu puomiin jos niin haluaa. Ja kyllä, olen itsestäni ja hevosestani silti ylpeä, oli ratkaisuni radalla oikein tai väärin. Piste ja kiitos!

Suomenhevosten aluemestaruus 100 cm


Verkassa huomasin että minulla oli hevonen jossa oli energiaa kun seitsemässä pienessä ydinvoimalassa. Verkassa hypyt oli teräviä ja tarkkoja. Hyppäsi irti puomeista ja oli jaloistaan tarkka ja varma. Fiilis radalle mennessä oli kohdillaan, ei mitään paniikkia!

Noo, ekalle jo rytmi oli ihan kateissa. Pyryn menohalut keskittyi johonkin muuhun kun rauhalliseen hyppäämiseen, kuitenkin sain sen kohtuu hyvin pysymään huomauttamisella käsissä. Kapealle onnistuin ratsastamaan sen huonossa rytmissä ja saimme 4 vp. Harmitti ja ärsytti, sen verran helppo rata että olisi pitänyt puhtaasti onnistua menemään..


Suomenhevosten aluemestaruus 105 cm


Tästä radasta en jaksa edes mitään kirjoittaa. 8 esteestä 5 estettä tippui ja matkalla tuli yksi käsijarrukäännös kun ei vaan yksinkertaisesti enää hevonen tullut takaisin. Kun asenne radalla on tätä luokkaa, pistää sitä omakin hattu kiristämään. Juoksin muuten radan jälkeen heti jälki-ilmoittautumaan 110 cm luokkaan. Senkin muuli!


Jälki-ilmottautuminen 110 cm


Dodiin. Tässä luokassa meillä oli jo idea ja tämän jälkeen olin jopa ihan tyytyväinen. Alku lähti todella hyvin. Kolmoselle tuli minun takia pieni kiemurtelu, koska yhtäkkiä katsoin ettei se ollutkaan kolmonen, koska numero oli väärällä puolella! Heppa hyppäsi kuitenkin hyvin ja otin väliin yhden askeleen vähemmän hepan varmuudesta rohkaistuneena. Kostautui kaarteessa, en saanut ihan niin hyvin ulkopohkeelle ja vinoon hypätessä puomi tuli jaloille. Sen jälkeen jätin sen yksin, heitin sporrat vain kylkeen ja sanoin että hoida homma. Tuloksena kamikazena sarjan sisään ja muutama puomi lisää mukaan. Sitten se olikin taas menoo. Mutkassa oli tarkoitus saada meno takaisin. Rytmi sekaisin mutta rehellisesti heppa hyppäsi. Sitten sain sen todella hyvin jalalle ja polkemaan, tie oli hyvä, mutta hevonen yllättyi esteestä ja niinpä jäi hyppy hieman lyhyeksi ja matalaksi. Taputukset se ansaitsi, teki kuitenkin hienosti huonosta rytmistä hypäten! tapu tapu!

Kyllä, olisihan se siihen voinut tulla paremmin, mutta kävin verkassa hyppäämässä heti yhden okserin ja sen se hyppäsi niin makeesti irti puomeista ja terävästi. Ehkä sekin taas heräsi nostamaan jalkojaan kun meinasi puomit olla suussa ;) KYLLÄ olen tyytyväinen ratkaisuun joka myös viimeisellä esteellä tuli. Hevonen joutui käyttämään päätään ja kun sen ajatus ei pysynyt tuli puomit suuhun. Ja oppi jotain kun verkassa oli heti parempi, pentele!


Nyt meen ruoskiin itseeni talliin ja ilmottaudun Niksulaan helppoon. Kiitos hei!

Kommentit

  1. höh harmi, no aina ei voi onnistua :( mutta ihmettelen vain sitä, miten pystyit menemään kolme luokkaa, kun säännöissä sanotaan vain max kaksi? Ja voisitkos tehdä jonkun näin-valmistaudut-kenttäkisoihin/hyvä-muistaa-kenttäkisoissa postauksen, kun niksulassa ekat kenttikset lähestyy :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaksi luokkaa aluemestaruuden luokka 3 ja avoimen kympin luokka 4 :)

      Poista
  2. samaa mietin kans et menitkö siis kolme luokkaa? tuomari teki mokan jos näin oikeesti tapahtu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaksi luokkaa, olen kyllä säännöistä selvillä ;)

      Poista
    2. Kaksi kierrostahan siinä suokkien aluemestaruudessa oli :D Siitä "kolme" rataa.
      Höh, odottelin innolla teille hyvää menestystä mutta aina ei selvästikään mee nallekarkit tasan :P Tsemppiä niksulaan!

      Poista
    3. Joo ei todellaka menny hyvin. Tää on niin tyypillistä mun tuuria :D Kun vaan tietäisin miten saisin sen rauhottuun tuol radalla, kaks estettä peräkkäin saa sen ihan sekoomaan... o_o

      Poista
  3. Älä masennu Senni! Mä olen hypännyt Salon seurakisoissa kymppiä ainakin neljä kertaa viime kaudella ja joka kerta jätettiin pystyyn ehkä kaksi tai kolme pystyä radasta! Ja kun keilattiin, niin keilattiinpa ihan kunnolla! Ei jäänyt parhaimmillaan pystyyn yhtäkään tikkua ja ajattelin jo että en kehtaa ikinä enää näyttää naamaani koko paikassa, mutta hengissä ollaan selvitty! :D Leuka rintaan vaan ja kohti uusia pettymyksiä, kuten jo sanoit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä niin masentunu sanois olevani, enemmänkin ärsyttää kun tuli turhia mokia. Totta kai mä tiedän mistä kaikki johtu mut aina nää takapakit pitää tulla "arvikisojen" päälle... Pentele :D

      Poista
  4. Sehän se on, kun pakka hajoo niin se hajoo totaalisesti. Ei voi mitään, aina kun ei voi voittaa. Tsemppiä Niksulaan, ehkä siellä sujuu paremmin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jep, näinhän se on.. Kiitoksia tsempeistä, toivotaan että Niksulassa menee edes hitusen paremmin :)

      Poista
  5. Kiva blogi sulla, löysin ht.netistä tänne. Pitää ruveta seurailemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hei, kiva että pidät ja tervetuloa seuraamaan! :)

      Poista
  6. Olit sit tyytyväinen ratkaisuus tai et.. mut toi 110 meno ei näytä hyvältä. Hevonen näyttää epävarmalta ja juoksee entistä kovempaa. Harmi ettei kisat onnistuneet mut tällaista tämä välillä on. Aikaisemmin blogiasi seurattuani petyin, olen nimittäin aijemmin ihaillu hienoa asennettasi ja ratsastustasi sekä päätöksenteko kykyäsi kisatilanteissa ratsastettavien hevostesi kanssa. Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov