Siirry pääsisältöön

Koulureenejä

Nyt kuin kuninkuusravit tältä vuodelta on taas ohi - Onnea kestosuosikilleni Köppiselle ravikuninkuudesta! - ja päästiin vihdoin laskeutumaan kotiin, ajattelin että voisin niitä kauan lupailemiani Pyry & Petra kuvia laittaa esille. Joten pidelkää hatuistanne nyt mennään;
 



Pyryn treenit onkin sujunut aikalailla suunnitelmien mukaan. Kun nyt saatiin se vihdoin kuntoon, on noudatettu melko tiukkaa treeniohjelmaa. Ensimmäinen viikko menikin täysin suunnitelmien mukaan, mutta nyt tällä (viime viikolla) tuli muutama huti kun menoja oli enemmän kuin aikaa. Mestaruuksiin on kuitenkin enää vain muutama viikko aikaa, joten koitetaan treenata se fiksusti hyvään vireeseen ilman että prässätään sitä liikaa ja sillä saadaan siltä se positiivininen puhti loppumaan. Sitä kun herralla riittää tällä hetkellä, vaikka maha tuo kesäinen niin kovin iso onkin..




Viime kerralla kun hölkkäilin tiukassa etunojassa kentällä muistan sanoneeni että tuntui vähän vinolta suuntaan jos toiseen. Saatiin sitä ratsastuksen aikana hieman korjailtua ja tällä kerralla kujn Petra meni, ei ollut edes niin paljon tietoa vinoudesta. Ja sama hyvä meno jatkuikin aina seuraavaan treenikertaan asti, sillä tuntui että mentiin vaan harppauksella eteenpäin.

Olen ehkä siinä vähän huono ratsastaja että yritän vähän viimeiseenkin asti auttaa hevosta. Siinä missä olisi hyvä että hevonen korjaa vähän itse itseään, enkä vain itse tukisi ja turvaisi selustaa. Niinpä sitä menee aina treeneissä aikaa siihen että pääsee itse sellaiseen moodiin ettei kokoajan vaan auta jos hevosella on hankalaa, vaan antaa sen myös itse korjata ja tehdä ratkaisuja. Ei ole aina helppoa ei tuo ratsastus!

Siitä huolimatta viimeisin koulutreeni kerta oli jo liki sen tuntuista että joskus voisi sitä kouluratsastustakin oppia. Saatiin tehtyä sekä minulle että hevoselle vähän haastavampia juttuja kun samalla vähän leikiteltiin ja tehtiin kivoja juttuja. Tällä viikolla koitetaan saada se kaksi koulutreenikertaa ja niistä sitten vähän tarkempaa analyysiä! Nyt loppuun loput hienot kuvat. Kyllä ne ovat hienoja, vai mitä sanotte?




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uuden alku

 Kovasti koitin tätä blogia päivittää, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana elämäni on muuttunut niin totaalisesti, ettei blogi ole oikein enää sama. Mielestäni on kunnioitettava nyt blogia, se oli loistokas vuosina 2012-2015. Tätä blogia on ollut aina hirmuisen ihana päivittää ja ehkä vielä jonain päivänä kun palaan takaisin satulaan voidaan tämäkin kääntää uudeksi nousuksi. Mutta sitä odotellessa haluan kiittää kaikkia blogin lukijoita kuluneista vuosista ja lukuisista kommenteista ja tuesta. Ilman teitä tämä polku ei olisi ollut puoliksikaan näin mahtava! On siis aika sulkea Kisamatkalla ja kääntää uusi lehti. Bloggaaminen on vieläkin lähellä sydäntäni, mutta mielestäni tämä blogi ei ole koskaan ollut täydellinen sille elämälle mikä minulla on tällä hetkellä menossa. Joten oli aika uuden blogin. Toivotan kaikki innokkaat mukaan myös raviurheilun maailmaan jos se vaan yhtään kiinnostaa. Kiitos vielä kerran kaikille näistä vuosista, toivottavasti nähdään vielä uudessa blogissa! Harnes

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Millainen on minun työpäiväni?

Niin no. Se vaihtelee tosi paljon päivittäin, mutta ajattelin silti tehdä tälläisen pienin Myday tyylisen postauksen, missä kerroin teille työpäivästäni. Jokaisessa työpaikassa olen tehnyt erilaisia päiviä, ensimmäisessä paikassa päivät olivat hurjan pitkiä (yleensä aamu viidestä iltapäivä neljään plus mahdolliset ravit), mutta näissä kahdessa jälkimmäisessä on ollut about 6-8 tuntisia normaaleita työpäiviä. Toki vaihtelua aina on ja etenkin jos pitää mennä raveihin tai on iltaruokinta vuoro tulee extra hommia. Mutta pidemmittä puheita, millainen on siis minun työpäiväni? Aamulla heräilen siinä puoli 5 - 5 välillä, usein torkuttelen viiteen asti. Tony tulee yleensä hakemaan minut töihin, ja päivästä riippuen mennäänkin tallille noin puoli kuuden aikaan. Joskus hieman myöhemmin ja joskus hiemain aikaisemmin, riippuen siitä kuinka kiireiseksi päiväksi arvoidaan. Yleensä hevoset on aamulla ruokittu joko Tonyn tai Meksikolaispariskunnan toimesta, joskus minä ja Tony aamuruokitaan