Kisamatkalla

Nyt kuin kuninkuusravit tältä vuodelta on taas ohi - Onnea kestosuosikilleni Köppiselle ravikuninkuudesta! - ja päästiin vihdoin laskeutumaan kotiin, ajattelin että voisin niitä kauan lupailemiani Pyry & Petra kuvia laittaa esille. Joten pidelkää hatuistanne nyt mennään;   Pyryn treenit onkin sujunut aikalailla suunnitelmien mukaan. Kun nyt saatiin se vihdoin kuntoon, on noudatettu melko tiukkaa treeniohjelmaa. Ensimmäinen viikko menikin täysin suunnitelmien mukaan, mutta nyt tällä (viime viikolla) tuli muutama huti kun menoja oli enemmän kuin aikaa. Mestaruuksiin on kuitenkin enää vain muutama viikko aikaa, joten koitetaan treenata se fiksusti hyvään vireeseen ilman että prässätään sitä liikaa ja sillä saadaan siltä se positiivininen puhti loppumaan. Sitä kun herralla riittää tällä hetkellä, vaikka maha tuo kesäinen niin kovin iso onkin.. Viime kerralla kun hölkkäilin tiukassa etunojassa kentällä muistan sanoneeni että tuntui vähän...

Syksyn tulon tietää siitä, kun on pakko pukea toppaliivi päälle, hirvikärpäset hyppii niskaan metsässä ja pellot on puitu. Ja peltojen puimisen jälkeenhän alkaa vuoden paras peltokausi: sänkkärikausi!  Ihanat sänkkärikuvat kuvannut Pilvi Vähämäki . Kuvat kuvattu 9.9. Kotona ollaan sen verran onnellisessa asemassa, että täällä on ainakin peltoa ja mukavia naapureita jotka antavat niillä ratsastaa. Sänkipeltokausi avattiinkin jo 9.9. jolloin kaikki hevoset pääsivät ensimmäistä kertaa sänkipellolle (poislukien Alli). Odotin jonkinlaista innostumista, mutta kaikki käyttäytyivät erittäin mallikkaasti. Ensimmäisellä sänkkärillä Pyry ei ole tuntunut ihan niin hyvältä kuin normaalisti. Pelto oli hieman pehmeä ja paikoitelleen sen verran upottava, että se oli hieman hidas ja haluton. Sen takia keskityin siellä vaan hömpöttelyyn ja annoin sen mennä omaan tahtiin. Kun sitten päästiin toiselle tutummalle pellolle, alkoi Pyrystäkin pikkuhiljaa löytyä vauhtia. Eilen viimeisen ke...

Viime viikonloppuna Erika testasi Pyryä ja pitkästä aikaa sai vain katsella maasta menoa. On se Pyry hieno, aina. Toivottavasti Erika kirjoittaa vielä tuntemuksia blogiinsa , sillä nyt mennään vain tälläisellä kuvafiilistelyllä miten hieno se onkaan ;) Enjoy! Lauantaina meillä onkin harjoituskoulukilpailut ja kenttäkauden alkuunkin on enää alle kaksi viikkoa, huh että jo alkaa jännittämään! Peukut pystyyn että menevät molemmat toivotulla tavalla, eli vähintään hyvin ;)

Vielä olisi hieman materiaalia viimeisistä ratsastuskoulutunneista, joten pistetään nämä nyt esille ennen kuin lopullisesti unohtuvat! Viimeisen estetuntini suoritin suomenhevosruunalla Yömies eli Ykä. Ykällä olin hypännyt jo kertaalleen aikaisemmin, mutta nyt mentiin ensimmäistä kertaa pihalla. Ykä oli myös paljon saanut itsevarmuutta viime kerrasta, oli selkeästi paljon rohkeampi ja hyppäsi jopa välillä turhan rohkeaan malliin. Ykä on muutenkin hieman oma persoonansa, sillä on hieman vaivaa joka vaikuttaa sen ratastettavuuteen, mutta se on kyllä muuten ehkä maailman söpöin pieni suomenhevonen joten oli ilo myös silläkin mennä. Ykä on tosiaan varmasti Mollaakin pienempi, joten hieman oli "raju" tiputus Hoppusen selästä Ykän selkään kun välillä on varmaan 30 senttiä, heh. Mutta nyt sen kummemmin kertomatta, tässä suloinen kuvapläjäys Ykästä ja viimeisestä estetunnista. Ja niihin tunnelmiin päättyivät ratsastuskoulutunnit osalta...