Sydämen purkausta ja Mollan kisavideo

Tosiaan ei, empäs sitten taas kirjoittanut siitä viime tunnista. Tässä nyt vaikka voisin todeta että menin siis Leader nimisellä ruunalla, eli liiderillä millä viimeksikin ja tunti meni miten meni. Tuntui ettei hevosella ole ollenkaan omaa moottoria.. Heti kun hellittää pyytämisen vauhti loppuu samantien, huoh! Mutta selvisin kunnialla, vaikkei hyvin mennykkään ja harmittamaan enemmän alkoi. No menihän joo loppuraveissa herra nätisti, mutta siihen se jäikin.. Ja muutenkin kun estekorkeus pysyy 60 cm alkaa hieman patittamaan se että maksoi tunnista miltein 30 euroa!

No siinäpä sitten pääsin jo hieman purkamaan sydäntäni. Tosiaan kaikki tämä mikä nyt on sydämellä liittyy lähinnä juuri hyppäämiseen. Eilen kun oltiin taas kisoissa Mollan kanssa, itselle tuli hirveä kuume päästä itsekin kisakentille. Mutta mitä tehdä kun siihen ei tosiaan ole mahdollisuutta? Lurpan kanssa ei hypätä ja yritän panostaa sen kanssa muutenkin kouluun. Olen kuitenkin pohjimmiltani, vaikka miten yritän muuttua, vauhtia ja esteitä rakastava ihminen. Haikeissaan sain eilen katsoa kaikkien kisasuoritusta ja kaipuu sinne palaa vaan kokoajan isompana. Kyllä, käynhän niillä estetunneilla joo. Mutta niinkuin sanoin, ikävää kun ei pääse oikeasti hyppäämään. On tietenkin hyvä harjoitella pienillä alle metrisillä, mutta kun tuntuu ettei niissä ole enää haastetta. Kun on jo kilpaillut hevosen kanssa yli sen ja huomaa juurikin ongelmia olevan isommilla (-> harjoituksen puuttesta) niin olisin valmis panostamaan ja treenaamaan sitten täysillä päästäkseni eroon moisista ongelmista. Olen nauttinut jokaisesta tunnista Chevaluxissa, mutta taas eilisten kisojen jälkeen karvas pettymys lyö päin naamaa. Yli vuoteen en ole hypännyt 90 cm isompaa. Ja nyt tuntuu siltä kun pääsisi edes hyppäämään sitä 90 cm kisoihin niin olisin sitten edes hieman motivoituneempi, mutta eipä ei.

Mutta onko tässä sitten edes mitään mahdollisuutta? Ei, en voi ostaa, siihen ei tällä opiskelijabudjetilla todellakaan ole varaa. Meillä on kyllä karsinapaikka vapaana, mutten saa täyttää sitä ylläpitohevosella ja en edes tiedä löytäisinkö sellaista ylläpitohevosta millä voisin kilpailla. Tuntuu vaan niin mahdottomalta ja tyhjältä yrittää. Ja tuntuu etten pääse enää edes valmennuksiin, että minun osaltani peli on menetetty. Ja niinkuin huomaatte, tämä on taas tätä angstia, mistä niin varmaan tykkäätte. Jospa sitä vain löytäisi hevosen kisakaveriksi, mutta tuntuu että Ypäjä on pullollaan ratsastajia jotka voivat hevosen ottaa, joten aika heikoilla mennään. Harkittu on myös toista tuntitallia tai jopa Vähämäelle paluuta. ja Vähämäelle paluu taas on hervottoman suuri harppauus minulle (sukset joskus aikoinaan mennyt ristiin).

Noniin, siinä taas tuli päivän angstipläjäys. Huomaan että nykyään joka päivitys keskittyy lähinnä naurettavaan angstaamiseeni, yritän parantaa tapani ja keksiä ratkaisun että saisitte lukea jotain mielenkiintoisempaa. Tosiaan juuri noissa eilisissä MT Teamin aluekilpailuissa (missä tämän angstin aiheen jälleen sain) oltiin Mollan ja Iidan kanssa. Tytöt menivät kaksi alueluokkaa, 80 cm avoin poneille ja 90 cm. 80 cm meni todella hyvin, vaikka kuskista tuntui ettei hevonen liikkuisi mihinkään! Vauhdikkaalta ja silti niin siistiltä meno kuitenkin näytti ja ensimmäinen sija tuli! oikein hienosti siis meni. 90 cm tulikin sitten kaksi pudotusta, ja muutama huonompi lähestyminen, mutta jotenkin suoritus oli tasapainoisempi. Yksi pudotus tuli ristilaukan takia ja toinen taas sarjalla kun tuli pieni huomaamaton pidäte välissä, mitä ei välttämättä olisi sinne tarvittu. Mutta ei, minä en ainakaan ole yhtään pahoillani, hienosti meni ratsukon ensimmäiset yhteiset aluekilpailut ja heti tuli alueranking pisteitä! :)

Tässä vielä muutama kuva ja video kisapäivästä:

      

Videokaappaus 90 cm radasta

80 cm radalta, kuvasta kiitos Terhi Lehtimäki

Niin ja sitten vielä tähän loppuun tämän päivän tunti kuulumiset. Meni jälleen Liiderillä ja hypättiin pieniä ja plaa. Olihan tehtävä kiva ja erilainen, mutta alkaa hiljalleen vaipumaan epätoivoon kun tuntuu että koko tunti mee siihen että sään yrittää hevosta liikkeelle. Tänään aijon puhua ylläpitohevosen hankinnasta porukoiden kanssa, ei oma jaksamus enää meinaa riittää!