Fabricando fit faber et motum ducit adversarii on latinaa ja tarkoittaa "Harjoitus tekee mestarin ja motivaatio haastajan". Erittäin osuva otsikko tälle päivälle, tai no, ainakin on erikoinen! Oli vaikea keksiä jokin sulava kiva otsikko ja kun on testailtu suomea ja englantia, tällä kertaa saitte latinan. Tänään siis oli melkoisesti menoa ja melskettä. Tiivistettynä tein kaksi saavutusta: Selvisin valmennuksesta ja onnistuin napsimaan ihan ookoo kuvia maneesissa tuolla minun huonovalovoimaisella objektiivilla.
Aamu alkoi klo 6.30 herätyksellä. Nousin reippaana ylös ja söin maukkaan aamiai... Eikun hetkinen. Taisinkin nukkua pommiin, heräsin kahdeksalta, juoksen ruokkimaan hevoset, letitin Pyryn pakkasin auton, heitin muut hevoset pihalle, laitoin Pyryn autoon ja lähdettiin vähän ennen yhdeksää. Niin, olisihan sitä päässyt helpommalla kun vaan olisi noussut silloin 6.30.. Mutta minkä luonteelleen mahtaa! Perillä oltiin sitten sopivasti 20 yli 9 kun valmennuksen oli tarkoitus alkaa puoli 10. Nopeasti varusteet ja itseni kuntoon, hyppäsin selkään ja eikun menoksi. Muuten, mutta valmennukset myöhässä kymmenisen minuuttia. Lisäksi tuli järjetön lumisade - oikein ihana asia, en valita MUTTA - ja kasteli kaiken ihan märäksi.. Siinä hetken kirosin ja mietin jo mitä tästäkin valmennuksesta tulee.
Seuraavaksi päästiinkin maneesiin ja Mikko tervehtikin iloisesti, mikä toi heti itselle paremman fiiliksen. Huomasi heti hevosen vaihtuneen ja jouduin ilmoittamaan nieleskellen että Lurppa jouduttiin lopettamaan. Mikko otti sen jotenkin niin hienosti, jotenkin.. Lohduttavasti! Tai siis että tuli itselle parempi mieli, kun valmentaja tuntui ottavan tosissaan osaa menetykseen. Kyseli sitten taustat ja sanoin ettei hirveästi korkeita mennä tällä kertaa. Sitten aloitettiin verkkailemaan, ravissa molempiin suuntiin jne. Ravin jälkeen oli tarkoitus ottaa koottua laukkaa ja tänään Pyry sitten päätti hieman kuumia ja olla kevyt edestä ja teki sellaisia naurettavia pomppuja, vaihteli laukkoja suorilla, poikitteli.. Oli hieman innoissaan noin suomeksi sanottuna!
Hypyt aloitettiin puomi - ristikko - puomi tehtävällä, siitä sitten voltti kahdeksikolle minkä keskellä pysty. Erittäin kiva tehtävä, joutui miettimään ja oikeasti ratsastamaan kun tuo Merjan maneesi on sen verran pieni. Pyryllä oli hieman intoa ja toisella kerralla kun tultiin niin otti hieman spurttia ja alkoi poikittelemaan lähestymisissä. Tuli kuitenkin ihan kivoja hyppyjä. Sitten lisättiin tehtävään vielä sarja, mille piti tulla hieman sujuvammin. Tosin Pyrylle ihan normilaukka riitti. Tämä siitä kiva tehtävä kokonaisuus, että kahdessa ekassa tehtävässä piti tosiaan olla kootumpana ja sitten viimeiselle pitikin tulla hieman sujuvammin. Lopuksi sitten vielä rata mikä näkyykin tuossa videolla. Esteiden korkeus oli max 90 cm, mikä sopi meille tällä kertaa oikein loistavasti.
Ja sitten itse valmennuksen analysointiin. Eli tosiaan itse olin ihan surkea tänään, en osannut yhtään istua ja olisin voinut ratsastaa 110-kertaa paremmin. Ei se nyt ihan järjettömän kauheaa ollut ja Mikko meidät jo seuraavalle kerralle käski mukaan (erittäin positiivinen iloinen mukava yllätys!), mutta joku siinä omassa ratsastuksessa vaivasi. Olisi saanut olla tasapainoisempi, mutta paha sitä on enää alkaa murehtimaan. Pyryllä oli energiaa ja hyppäsi kaikki esteet hyvin. Erittäin tyytyväinen olen Mikon kommentteihin! Pyryä ensinnäkin kehuttiin ja siitä puhuttiin kategoriassa "itse eteenpäin pyrkivä hevonen". Uskokaa tai älkää, sitä se ei ollut kun se meille tuli, tämä on minulle siis toooosi iloinen yllätys että heppa kulkee omalla moottorilla ja siellä ei tarvii kokoajan olla pyytämässä lisää tehokkuutta. Eli sain taas paljon vinkkejä siihen miten itse yritän vain rauhoittaa itseni, koska ollaan nyt molemmat, heppa ja minä niin meneviä, että vauhtia tuppaa välillä olemaan.. :D
Tähän sitten tälläinen kooste vielä valmennuksesta. Siellä on tarkoituksella hyviä ja huonoja pätkiä, koska pitää sekin ymmärtää ettei aina voi onnistua! Kolme Pyryn sekoilu / poikittelupätkääkin sattui mukaan jos oikein muistan. Ja kyllä, ratsastin huonosti, mutta korjataan sitten seuraavalle kerralle ja mennään paremmin!
Valmennuksesta köröteltiin sitten kotiin hyvillä mielin ja sitten tajusin katsoa kelloa. Ja taas myöhässä! Olin luvannut Mollan puoli yhdeksi Haimille Terhille ja oltiin vasta puoli 12 kotona. Nopeasti sitten otin Mollan, laitoin auton lämppäriin yms tarpeelliset toimenpiteet. Hieman aloin epäilemään uskallustani ajaa traikun kanssa, varsinkin kun lumi satoi liukkaan tien päälle. Voitin pelkoni, lastasin tamman autoon ja lähdin sutien pihasta. Siis kirjaimellisesti. Ooppeli ei meinannut haluta lähteä liikkee, huudatti vain luistonestoa.. Perille saavuttiin kuitenkin ehjänä, ja 20 minuuttia myöhässä. Laitettiin tamma kuntoon, Terhi selkään ja maneesiin.
Sanoin Terhille että se on joko a. ihan loistavan hyvä tai b. järkyttävä. Ja tamma yllättikin positiivisesti ollen yllättävän hyvä, vähemmän järkyttävä. Terhi ei sitä työstänyt kuin puolisen tuntia, mutta koska tamma tuntui kuitenkin hyvältä ja taukoa oli ollut jo 4 kk kunnon ratsastamisesta, jätettiin siihen. Itse selviydyin joten kuten urakasta kuvata maneesissa huono valovoimaisella objektiivilla. Ihan ookoo kuvia tuli, ei niitä laadulla tosiaan ole pilattu. Tässä muutama paras otos tämän päivän treeningistä.
Huomatkaa miten hieno sydän taas on tamman takapuolessa ;) Kyllä meikä on hyvä! Sitten taas köröttelin kiireisen varovasti kotiin viemään Mollan, heitin hevosille päiväpöperöt ja taas lähdin nokka kohti ypäjää. Tällä kertaa olin menossa kuvaamaan Terhin valmennusta. Ai että kun Wilma oli hieno kuvauskohde! Harmi kun tuo oma objektiivi ei anna parhaintaan maneeseissa, pitäisi ostaa uusi, mutta ei tällä hetkellä olisi varaa siihen.. No, ehkä ensi jouluna! Tässä Terhistä ja Wilma neitokaisesta muutama onnistunein otos. Tarkempi selonteko valmennuksesta ja Mollan tuuppailemisesta tulee aika varmasti Terhin Blogiin! :)
Oli mielettömän kiva päästä taas pitkästä aikaa kuvailemaan, vaikka kuvien laatu ei mieltä tyydytäkään. Taas sitä odottaa innolla ulkokautta ja ulkokuvailua! Tästä tulikin tänään melko tyhjentävä postaus, nyt sitten paljon kommenttejakin tulemaan, kaikki otetaan vastaan. Ja muistuttelen vielä Arvonnastakin, osallistukaa siihenkin ihmeessä, vielä ehtii!
Hyvältä teidän meno näytti videolla, vauhti on aina positiivinen asia ;D
VastaaPoistaHei mikä kamera sulla on millä otat noita kuvia? Huomaan kyllä, että olet vaativa noiden kuvien laadun kanssa, mutta omaan silmääni ne on upeita, kun itse räpsin tällä hetkellä rakeisia kuvia 20€ pikkupokkarilla :D Ajattelin, että jos tänä vuonna vihdoin taas panostaisi tuohon kamerapuoleen.
Miten ihmeessä olet saanut noin tasaisen sydämen klipattua? Todella hieno!
VastaaPoistamoi, sut on haastettu :) kato haaste osoitteesta : viivi-myworld.blogspot.com
VastaaPoistaHeidi, kiitos paljon kaikesta palautteesta :) Tosiaan kuvaan Canon EOS 400D kameralla ja Canon 70-200mm 4f L USM objektiivina. Haaveilen niin paljon CANON EF 70-200/2.8 L USM objektiivista mikä olisi niiin paljon parempi maneesikuvaukseen, mutta kun sillä on kuitenkin reilu 1000 euroa hintaa niin jää varmaan vielä pitkäksi aikaa haaveeksi :D Ja toinen mikä pitäisi hommata niin pidempi (varmaan 300 mm asti ainakin..) objektiivi, tosin mietin jos hankkisin sigman, mutta toisaalta olen niin merkkiuskollinen kamera-asioissa, että saa nähdä ostanko sitten suoraan uuden canon objektiivin...
VastaaPoistaAnniina, ai kiitos :D Äiti piirsi viime vuonna semmosen sydämen jollekin vahvalle paperille (ei kartonkia vaan sellasta kiiltäväpintasta). Siitä klippaan ensin sen muodon ja sit silmä määräsesti klippaan sen oikeen näköseks :)
Viivi, kiitos haasteesta! :)