Uusinta_yritys Niinisalossa

Vain viikko treenikertojen välissä ja ero oli näin huikea! Nyt on blogi vähän retuperällä, minun on vastailematta useimpiin postauksiin, mutta tuntuu ettei vaan ole aikaa mihinkään. Kokoajan yritän päivät juosta tehden kaikki hevosasiat ja yöt olen taas töissä. Viikonlopusta kenttä-SM tulossa juttua kunhan saan koottua itseni näistä pohjamudista. Kyllä voin rehellisesti myöntää että kirpaisee palata muistelemaan huonosti menneitä kisoja, mielummin käyn teille kertomassa ne hyvät uutiset! Ja no, onhan tässä vielä materiaalien odotustakin ;) Vaikka kilpailut oli todellinen munaus meidän osalta, pysytään silti alkuperäisessä suunnitelmassa. Loppukaudeksi on vielä ainakin viidet kenttäkilpailut tiedossa, aivan huippua!

Viime viikon tiistaina oltiin käymässä Niinisalossa maastoestetreeneissä. Vaikka sillä reissulla oli enemmän mustelmia kuin onnenkyyneliä, päätin ettei nyt ole aika luovuttaa. Sovittiin Heikki Anttisen kanssa heti tälle viikolle, myöskin tiistaille, valmennus. Tiistai aamuna olin valmis jo perumaan koko reissun, sillä olin ollut yön töissä. Kolme tuntia ehdin nukkumaan ja lopulta vielä heräsin tunnin myöhemmin kuin piti.. Onneksi mulla on aivan uskoamattoman hienot taustajoukot jotka jaksaa aina kannustaa mua vaikka oisin luovuttamispisteessä. Äitikin (estelyistä välittämättä) halusi ajaa kotiin että saisin hieman nukuttua - ennen kuin taas piti lähteä töihin.

Ajettiin reippaasti Niinisaloon ja kerrankin oltiin niin ajoissa että ehdin sekä varustamaan että verkkaamaan tamman ennen kuin Heikki tuli. Hieman oli tehty aikaisempaan reissuun muutoksia, sillä tällä kertaa olin laittanut Allille saman kuolaimen millä olen sen kanssa hypännyt rataesteitä. Syy tähän on ihan se, että teen ennen estettä todella turhia pidätteitä, jonka takia tamma ottaa myös turhia kieltoja. Tämä kuolain antaa minulle siis hieman anteeksi. Heikin tultua otettiin muutama hyppy ensin harrasteen verkkaesteelle ja sen jälkeen lähdettiin kiertämään tuttarin rataa.

Rata oli siis täsmälleen sama kuin viime viikolla, esteitä ei oltu ehditty vielä siirtämään. Pääasia oli kuitenkin että päästiin hyppäämään. Tällä kertaa hypättiin rata kolmessa osassa, ensin esteet 1-5, sitten 6-8 ja lopuksi 9-14. Näin saatiin haettua siihen vähän radan tuntia ja rytmiä.

Tammalla riitti virtaa ja tällä kertaa Heikki saikin sanoa ettei tarvitse enempää laukata. Yleensä kun jään vähän turhaan hissuttelemaan ja pidättämään. Lähelle se vieläkin helposti ajautuu, mutta kaikki tämä korjaantuu vain ajan kanssa. Välillä tehtiin kyllä niin hienoja hyppyjä. Ja ennen kaikkea ei pienintäkään epäröintiä. Yksi kielto tuli rantabaarille, mutta siitäkin heti seuraavalla yli. Ja sekin kielto meni taas kuskin piikkiin.. Tämä siis tarkoittaa vaan sitä että kisoissa ei tule enää yhtäkään kieltoa!

Olin kyllä niin ylpeä tammasta! Se oli kuin juna, ohjasin sen vain lähimmälle esteelle ja se hoisi loput.. Kyllä sitä treenin jälkeen väkisinkin hymyilytti. Näin sitten varmistettiin myös se, että mennään parin viikon päästä Niinisalossa tuttari myös Allin kanssa. Pyryhän menee Niksulassa myös tuttarin ja aluemestaruuden. Hienoa päästä vihdoin tammankin kanssa tosi toimiin!

Oltiin onnistuttu hukkaamaan bootsi järveen, joten käytiin vielä hieman kahlailemassa ja noukittiin samalla bootsi rannasta. Sitten taluttelin tammaa hetken ja lähdettiin kiireellä kotiin että ehdin töihin - kestohymy naamalla.

Kiitos jälleen Pilvi ja Aleksi materiaalista!

Ja äiti kun jaksaa aina olla mukana!