Turha sitä on kierrellä. Nyt on elämässä paljon muutakin. Pääni pulppuaa ideoita, mutta kun pääsen kotiin, ei tee enää mieli avata konetta. Parhaimmillaan - vaiko pahimmillaan - 15 tuntiset työpäivät syövät jaksamista. Hevosen selässä ehdin käymään viikonloppuisin ja välillä sekin on pikainen hölkkä maastossa. Välillä mietin mitä olen tekemässä? Loppuuko tämä kiire ikinä? Saako tähän jotain järkevää rytmiä ikinä?
Mitä sitten tässä onkaan tapahtunut. Instagram on täyttynyt kätevästi millä muullaan kuin omilla pärstäkuvilla kuin ei ole sinne ollut mitään heppakuulumisiakaan. Hepat kuitenkin voi hyvin. Ne muuttivat tapaninpäivänä takaisin kotiin. Äiti näyttää voivan jo huomattavasti paremmin. Ainiin ja päivätkin alkavat pitenemään ja valoa tulee minuutti kerrallaan enemmän!
Olen tavallaan nauttinut tästä tietokoneettomasta ajasta. Viettänyt ihan huikeaa aikaa perheen, kavereiden, töiden ja hevosten parissa. Välillä olen tuntenut huonoa omatuntoa siitä etten ole kirjoittanut ja mielessä olisi paljon kirjoitettavaa. Uusi tietokone ei tosiaan ole vielä ehtinyt paljoa käymään! Uuden autonkin ostin, tuollaisen nätin 2,5l (suora kutosen moottori!!) bensa Chevrolet Epican. Ratsastellut olen Herkulla ja pari kertaa Pyryllä. Herkku muuten laukkasi ekaa kertaa maneesissa, on se aika fiksu tapaus!
Kerran käydessämme aivan ihanalla köpöttelymaastolla koko porukan kanssa (minä Herkulla, äiti Mollalla ja Jenna Pyryllä) mietin tosissani mitä harrastukseltani haluan. Tänä vuonna kisasin puolet vähemmän mitä aikaisempina vuosina. Tällä hetkellä minulla ei ole yhtään treenimotivaatiota. Tykkään ratsastaa ja hoitaa hevosia, muttei minulla ole hajuakaan ensi vuodesta. Mitä teen, mitä kisaan? Mitkä on tavoitteet? Mitä haluan kisata? Miksi? Miten? Koska? Aika paljon kysymyksiä näin vuoden viimeisenä päivänä.
Kaiken tämän synkistelyn ja hämmennyksen keskellä oli kuitenkin tosi kiva joulu! Sain taas ostettua onnistuneita joululahjoja (kuten isäpuolelle konjakkipullon mitä ei suomesta edes saa, ylitin itseni jälleen, jee!), pääsin elämäni ensimmäistä kertaa kylpylään, saimme ehkä ihanimman joulukortin ikinä ja kävin pitkästä aikaa isän luona. Sieltä tuliaiseksi sainkin ihanan kotipunaviinin ja konvehteja. Joulun jälkeen taas palasi arki ja se tarkoitti että tämä koko viikko on mennyt töissä. Huomenna aamulla minulla on kynsihuolto ja sen jälkeen menen tallin kautta Tampereelle. Ensi vuonna sitten taas jatkuu arki, mutta toivottavasti ei ihan näin kiireisenä! Mitä nyt alkuvuodesta on tiedossa laivareissua, synttäreitä, keväällä lähdetään Pilvin kanssa Bulgariaan... Joten ehkei nyt kannata kuitenkaan suuria lupailla.
Kuitenkin tässä kirjoittaessa huomaa, että tätä on todellakin kaivannut. Ehkä siis kirjoitankin taas paljon useammin kuin nyt uskonkaan. Uusi vuosi, Uudet tuulet. Niin ainakin kovasti toivon!
Kiitos kaikille rakkaille lukijoille jotka olette hiljaisuudesta pysyneet mukana. Teidän vuoksenne tänne jaksan kerta toisensa jälkeen palata. Kiitos.
Mulla ei ainakaan haittaa harva postaustahti, tää blogi pysyy suosikkilistalla ja käyn aina välistä vilkaseen onko tullu tekstiä.
VastaaPoistaJa hyvin pysyy kartalla kuulumisista ku stalkkaa teitä ig:ssä 😃
Ja onnea uudesta pirssistä! Se on kyllä materiaonnea potenssiin miljoona!😂
Itekki kävin tossa viime kuun alussa hakeen Porvoosta (kyllä, ei lähempää Napapiiriä löytyny yhtään hyvää 😂) uuden kans 2,5l bensa neliveto BMWn ja voi vitsit tätä onnen määrää!!
Hyvää uutta vuotta ja tsemppiä duuneihin ja hevoshommiin 👍