Siirry pääsisältöön

Kiitollinen

Tiedän että olen sen sanonut monta kertaa aikaisemminkin. Se kuinka iloinen, kiitollinen ja onnellinen olen siitä miten ihana lähipiiri minulla on. Ja nyt taas sanon sen. Vaikka näin itsenäisyyspäivänä voi kiitollinen olla paljon muustakin - ja olenkin - olen tänään todella kiitollinen, onnellinen ja kerrassaan häkeltynyt miten uskomattoman ihania ihmisiä ympärillä on!

Taas on hiljaisuutta blogissa. Voin edelleen kertoa että töitä piisaa ja sen takia koneelle istuminen tuntu enemmäin kuin työltä. Sen lisäksi viikon sisällä on äiti mennyt huomattavasti huonompaan kuntoon. Olen varmasti joskus täällä blogissakin avannut äidin mystistä sairautta, mutta kuten silloinkin, nytkään en sen enempää henkilökohtaisiin asioihin mene. Voin sanoa että sairaus on sellainen, että huomenna voidaan olla 10 askelta parempaan - tai 50 huonompaan - suuntaan. Tähän ei lääkärit löydä syytä eikä siihen ole tiettävästi hoitokeinoa. Yritetään vain pysyä positiivisina!
 
Nyt tilanne on vielä ollut kohtuullinen, Kari on pystynyt auttamaan äitiä, meillä on  uskomattoman ihania ystäviä jotka tulevat jeesimään tallihommissa. Tuskailin jo tänään tulevia viikkoja, jolloin olen koko päivän pois. Ei edes se hevosen liikuttaminen ole tässä se oleellisin asia, vaan se, että saataisiin hevoset muuten hoidettua. Stressiä ja hirveästi pohdittavaa. Onneksi jälleen ihanat ystävät ovat heti tulossa auttamaan. En voi olla kuin kiitollinen.

Sain myös Herkun tallinomistajalta aivan ihanan viestin ja tänään hevoset muuttavat vielä muutamaksi viikoksi keskustaan. Näin äiti saa rauhassa muutaman viikon levätä ilman huolta että kuka ruokkii, loimittaa tai siivoaa. Olen aivan sanaton millaista lähimmäisen auttamista saamme taas kokea tälläisellä todella nopealla aikataululla, kun kaikki on mennyt tosi pikaisesti huonompaan suuntaan.  Toivotaan että tästä on vain suunta ylöspäin! ❤ Kunhan saadaan taas äiti iskuun!


Ihanaa Itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille!
kaikesta huonommastakin huolimatta.
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Olga6. joulukuuta 2016 klo 13.21

    Aivan ihana kuva! Paranemisia sun äidille :(!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi6. joulukuuta 2016 klo 15.26

    Tsempit koko porukalle! Ihanaa että on ihmisiä jotka haluavat oikeasti auttaa :)
    Oma äitini sairastaa tuskin samaa, mutta samantapaista sairautta, yhtenä päivänä on elämänsä kunnossa ja seuraavana hädin tuskin pääsee sängystä ylös.. Vaikkakin niinä huonoina hetkinä miettii että miten ihmeessä saa hevoset ja kaiken muun hoidettua, niin yleensä maastolenkin tai onnistuneen treenin jälkeen on taas maailman onnellisin noiden elukoiden olemassaolosta♥

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uuden alku

 Kovasti koitin tätä blogia päivittää, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana elämäni on muuttunut niin totaalisesti, ettei blogi ole oikein enää sama. Mielestäni on kunnioitettava nyt blogia, se oli loistokas vuosina 2012-2015. Tätä blogia on ollut aina hirmuisen ihana päivittää ja ehkä vielä jonain päivänä kun palaan takaisin satulaan voidaan tämäkin kääntää uudeksi nousuksi. Mutta sitä odotellessa haluan kiittää kaikkia blogin lukijoita kuluneista vuosista ja lukuisista kommenteista ja tuesta. Ilman teitä tämä polku ei olisi ollut puoliksikaan näin mahtava! On siis aika sulkea Kisamatkalla ja kääntää uusi lehti. Bloggaaminen on vieläkin lähellä sydäntäni, mutta mielestäni tämä blogi ei ole koskaan ollut täydellinen sille elämälle mikä minulla on tällä hetkellä menossa. Joten oli aika uuden blogin. Toivotan kaikki innokkaat mukaan myös raviurheilun maailmaan jos se vaan yhtään kiinnostaa. Kiitos vielä kerran kaikille näistä vuosista, toivottavasti nähdään vielä uudessa blogissa! Harnes
Lähetä kommentti
Lue lisää

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si
11 kommenttia
Lue lisää

Millainen on minun työpäiväni?

Niin no. Se vaihtelee tosi paljon päivittäin, mutta ajattelin silti tehdä tälläisen pienin Myday tyylisen postauksen, missä kerroin teille työpäivästäni. Jokaisessa työpaikassa olen tehnyt erilaisia päiviä, ensimmäisessä paikassa päivät olivat hurjan pitkiä (yleensä aamu viidestä iltapäivä neljään plus mahdolliset ravit), mutta näissä kahdessa jälkimmäisessä on ollut about 6-8 tuntisia normaaleita työpäiviä. Toki vaihtelua aina on ja etenkin jos pitää mennä raveihin tai on iltaruokinta vuoro tulee extra hommia. Mutta pidemmittä puheita, millainen on siis minun työpäiväni? Aamulla heräilen siinä puoli 5 - 5 välillä, usein torkuttelen viiteen asti. Tony tulee yleensä hakemaan minut töihin, ja päivästä riippuen mennäänkin tallille noin puoli kuuden aikaan. Joskus hieman myöhemmin ja joskus hiemain aikaisemmin, riippuen siitä kuinka kiireiseksi päiväksi arvoidaan. Yleensä hevoset on aamulla ruokittu joko Tonyn tai Meksikolaispariskunnan toimesta, joskus minä ja Tony aamuruokitaan
8 kommenttia
Lue lisää