Kisamatkalla

Ja fiilis on mahtava!! Nyt ei tullut ruusukkeita, ei edes puhtaita ratoja, mutta silti jotenkin fiilis on kuin voittajalla! Ensinnäkin, aamulla herättiin liian myöhään ja kolmen tunnin yöunien jälkeen sitten kiireessä laitettiin kaikki. Onneksi Petra oli mukana ja saatiin nopeasti heppa kuntoon ja traileriin (koska auto ei vielä kunnossa). Onneksi matkakaan ei ollut pitkä, sillä mentiin ihan vain opistolle kääntymään parissa tervetuliaisluokassa. Oltiin 90 cm 52 lähtijä, joten kun tultiin paikalle, radalla oli jotain 17 numeron luokkaa. Siinä sitten rokotusten esittelyä ja heppa kuntoon - eikun verkkaamaan! Verkkasin aika paljon ja Pyry tuntui läpi verkan hyvältä, joten hyvillä mielin lähdin radalle. Rata menikin hyvin! 90 cm tuntui niiiiin helpolta jo, mikä on todella, todella hienoa! Koska siitä huomaa että ollaan oikeasti menty eteenpäin. Kuitenkin radan viimeinen este otti etujaloista pienen hipaisun ja tietenkin tippui.. Mutta edelleen korostaen että olen erittäin tyytyvä...

Lifestyle vaikkei ole sinne päinkään! Joo, ei liity mitenkään hevosiin, mut tosiaan olin tänään kampaajalla ja laitettiin taas tukka pitkästä aikaa kuntoon ja nyt oon ihan sairaan ilonen kun se on niin kiva! Vihdoin pääsin tuhannen sävyn päästä pois ja on tässäkin päässä taas jotain järkee.. Mutta hevosiin! Eilen olin tosiaan Pyryn kanssa hyppäämässä keskiviikkokisoissa metrin ja heppa oli SUPER. Kuski mokasi muutaman paikan ja otettiin kaksi puomia mukaan, mutta pakko sanoa että rata tuintui niin vaivattomalta että oli niin kiva ratsastaa. Nyt kuskille vielä älliä ja rauhaa päähän, eiköhän se sitten siitä lähde! Laitan tähän pari tukka kuvaa ja sitten sen radan, missä on super heppa! Ja siis tosiaan surullisen lyhyt postaus, mutta väsyttää ja tein juuri opinnäytetyötä ja nyt pakko mennä pikaisesti nukkumaan! Viikonloppuna kisat, joten raporttia sitten viimeistään silloin ;) Niin ja Niinisalo postauskin julki, sitäkin saa ja pitää lukea!

Niinisalo ei tuonut tälläkään kertaa onnea Mutta hei, voiko tuon (katsokaa nyt sitä...) näköiselle eläimelle olla siitä kovin vihainen.. Niin kauan kun Pyry pitää naaman "peruslukemilla" niin kauan sille voi olla vihainen. Niin mutta siis, koska kaikkihan tietää että Molla oli Niksulassa aivan super ja voitti, jätän tämän postauksen ainoastaan Pyry valtaiseksi. Mollan radat ja kaiken näette Terhin blogista täältä , mihin on suotavaa mennä kommentoimaan ponin huippusuoritusta! Itse Niinisalo postaus on tynkä, kerron vain pääpiirteisesti fiilikset, sillä ei tee mieli sen kummoisemmin muistella tätä surkeaa ratsastusta! En saa vain kirjoitettua kun jotenkin ajatukset pyörii niin paljon kaikkialla muualla! Lauantain koulustartti, aloitetaan vaikka siitä. Ensinnäkin olin hyvissä ajoin paikalla ja aloin verkkaamaan, sillä epäilin että Pyry tarvitsi pitkän verkan. Huomasin sitten vaikka mitä ongelmia. Ei taipunut oikealle, puski, hirnui, oli levoton.. Kaikki taas ihme k...

Viisi syytä miksi ei halua olla häviäjä Syy numero yksi : En ole luovuttaja. Rakastan itseni rääkkäämistä ja tiedän että se tuottaa tulosta. Ei tänne astikkaan pääse ilman hikeä, verta ja kyyneliä. Joskus harmittaa mutta hei, nyt leuka rintaan jo kohti uusia pettymyksiä. Ei ole mitään niin ärsyttävää kun luovuttaminen. Hakkaan ja potkin itseäni ja tiedän pystyväni siihen. Joukkue on sitä varten että siihen tukeudutaan ja luotetaan, tämä on tiimipeliä! Syy numero kaksi : Minulla on maailman paras tiimi. Terhi, Petra, Äiti, isäpuoli Kari, hevoset.. Ennen kaikkea minulla on mielettömän ihana, lämminhenkinen ja täydellinen hevosen omistaja, joka jaksaa uskoa, toivoa, kannustaa, tsempata, kertoa minulle totuuksia ja antaa voimaa uskoa siihen että oikeasti pystyn siihen. Ei ole mitään parempaa kun se että luotetaan minun tekemisiin, päätöksiin ja tavoitteisiin. Minä nostan hattua juuri sinulle Johanna ja en tiedä mitään muuta tapaa kiittää niin suuresti kun virallisesti täällä b...

kun ei matka mennyt ihan nappiin Eilen tosiaan lähdettiin noin klo 19 Niinisalosta tyytyväisinä Mollan voiton johdosta. Oma harmitus (mistä tulen kertomaan varsinaisessa Niksula postauksessa) oli laantunut, vaikka Pyry saikin kuulla olevansa luuska ja lehmä, sekä monet muut versiot. En siis tarkoita että se sitä oikeasti olisi, kunhan piloillani haukuin sitä nimillä mitä tuli mieleen. Matka sujui ihan kivasti, mutta kun jo Niinisaloon mentäessä auto piti erittäin jännittävää ääntä, mistä emme Terhin kanssa päästy käsitykseen mikä olisi ollut, olimme molemmat hereillä ja kuulolla kokoajan. Lavian kohdalla äiti ja isäpuoli ajoivat hevosautoa hetken kuulostellen ja tutkien, päätyen siihen että se on varmaan jokin rengassimpukka tai joku menossa. Eli matka hevosautossa jatkui minun ja Terhin voimin (koska matkailuauto oli hurjan pelottava ajaa, HUI!). Puoli yhdeksältä kuvattiin teille viimeinen niksula pätkä "Niinisalo day 3" missä on siis viitisen minuuttia Terhin jutus...

Onneksi päästiin kaikki ehjinä kotiin, huomenna lupaan tarkemmin, nyt väsyttää.. MUTTA Suomenpienhevoskenttämestarit 2012!!