Kisamatkalla

Ja samalla niin antoisaa, että vaikka paikat huutaa hoosiannaa, odotan koska on seuraava kerta! Kuva viime lauantailta, kun ensimmäisen kerran Petra avasi meille mitä se THE kouluratsastus on. "Osaa olla niin vaikeaa!" "Haluan kaiken ja nyt heti!" "En mä osaa!" Ja Haimi-Halli raikasi. Kyllä saa ihmisellä olla pitkä pinna, että jaksaa auttaa! Tänään Petra tuli auttamaan kun menin taas Pyryllä koulua. Ja heti pitää sanoa että ihan tosi, me ratsastettiin koulua. Tehtiin niitä "kuuluisia temppuja", mutta samalla jouduin tosissani ratsastamaan myös niin että hevonen kulki oikein . No, vierähtihän  siinä kaksi tuntia, noin 150 "en mä osaa":ta ja tuhat "älä hermostu" lausahdusta. Tuntui että opin tänään taas tuhat uutta asiaa tai ainakin kertasin vanhoja ;) En ala nyt tässä pikapostauksessani selittämään mitä siinä kahdessa tunnissa teimme, vaan enemmänkin kerroin vain että HUH! On se vaikeaa. Yritä pitää jalat, kä...

Otsikko ei ole kirjoitusvirhe, löytyy Senni-Suomi-Senni sanakirjasta kohdasta mahtava! En ehtinyt eilen postaamaan treenistä, koska videot latasivat niin kovin pitkään ja tänään oli taas työpäivä. No, eilinen meni kyllä superhienosti ja Petra tekikin videopostauksen. Itse muokkasin, mutta movie maker ei suostunut lataamaan sitä ja jouduin kikkailemaan, minkä takia se sitten meni ihan tyhmäksi. Kaikki nopeennukset, mitä olin lisännyt, hävisi, musiikit alkoivat heittää härän pyllyä ja no, se tosiaan meni niin kuin ei pitänyt. Kuitenkin, siinä se seisoo ja jos jollain on ylimääräistä aikaa, saa kyllä kuluttaa puoli tuntia ja katsoa meidän touhujamme ;) Itse poistuin siinä puolen välin paremmalla puolella Turkkuseen tapaamaan siskoani ja hänen 4 viikkoista vauvaansa Viliä. Illalla käytiin Petran kanssa vielä dementiahiihdolla ja oltiin jopa hurjan nopeita! Mutta siis, takaisin tallille ennen kuin polku haarautuu liian kauas lähtöpisteestä! Kuitenkin, nyt olisi tarkoitus siirt...

On se Pyry Waan aivan mahti heppa! Nyt odottelemaan että ne videot latautuvat..!

Onneksi on Petra olemassa ♥ Eilen piti olla laukkatreeniä, mikä kääntyi kuitenkin jumppahyppelyksi. Tänää oli tuupparointia ja huomenna hypätään enempi. Tämän päivän tuupparoinnista kuitenkin oli tarkoitus kertoa hieman. Ensinnäkin, Petra oli kuvaamassa ja sai todella  hyviä kuvia maneesissa. Harmi kun on kuvia enemmän alkupään ratsastelusta enkä viitsi niitä edes julkaista kun on jotain niin kammottavaa. Kuskihan tänään könötti oikein olan takaa, alussa ja lopussa, mutta idea oli saada kuitenkin lähinnä hevonen kuulolle. Annetaan tämä kerta anteeksi, ensi kerralla muuten en könötä, olen sen päättänyt ;) En siis halua kommenttia könötyksestäni kummastakaan kuvasta, koska tiedän että niin teen! Aluksi kerron pääpiirteittäin: Eli tosiaan Pyry oli aivan kauhea ratsastaa. Ei tukeutunut ohjaan ja kulki pohkeen takana. Suoraan kulkeminen mahdotonta ja kaikki siirtymisistä mihin tahansa helpompiin tai vaikeampiin asioihin oli mahdotonta. Kyllä joo, taas meinasin jäädä hum...

Tänään en vieläkään pääse tallille, koska olen kiinni töissä uskottavasti iltaan asti, niin päätin kirjoittaa teille nyt meidän nykyisestä tallista. Tämä postaus koskee lähinnä millainen on meidän talli ja talli-ilmapiiri – jos meillä on sellaista kun ollaan niin pieniyhteisö – sekä mietteitä siitä millaista oli pitää omassa tallissa ja nyt vieraalla. Toivottavasti joku jaksaa lukea tämän! Kuvia ei oikeastaan tallilta paljoakaan ole, mutta pistelen mukaan muutamia ennen julkaisemattomia kuvia, ettei aivan kuvattomaksi jää. Aloitan tämän kertomisen taustatiedoista. Eli tosiaan niille jotka eivät vielä tiedä, omat hevoseni olivat meillä kotona noin kuusi vuotta. Äitini kuitenkin sairastui viime vuonna ja hevosten hoitaminen alkoi olla niin vaativaa ja ”kulutti” äitiä niin paljon, että päätimme myydä talon ja siirtää hevoset vieraalle tallille. Olimme puhuneet hevosten siirtämisestä jo pidemmän aikaa, mutta vasta syksyllä hevoset lopulta muuttivat Arto Vahteran tallille, ensin piti ...

Huomioikaa tämä! Tähän postaukseen ei liity hevoset mitenkään! Tämä postaus liittyy uneeni, jonka näin viime yönä. Aloin sitä jo aamusta pohtimaan ja kirjoitin sen toiseen hevosettomaan blogiini. Halusin kuitenkin jakaa sen myös tänne, sillä se herätti minussa paljon hämmennystä ja omituisia tunteita. Mitä tuollainen uni voi tarkoittaa? Normaalisti näen aivan naurettavia unia tai en muista niitä. Tämä viime öinen uni oli jotenkin niin todentuntuinen ja se jatkui jatkumistaan. Edelleen muistan kaikki yksityiskohdat aivan selvästi, vaikken osaa niitä täysin tekstin muodossa kuvailla. Kopioin tämän tekstin toisesta blogistani, mutta uneni oli tosiaan tälläinen: Unessa olin töissä kaupassa. Kauppa ei ollut tuttu ennestään, en ollut siis ikinä ollut tuollaisessa kaupassa. Työvaatteet olivat kuitenkin samat, mitä itse käytän töissä. Olin kassalla, kunnes hyllystä tippui jotain ja menin nostamaan sen. Samassa paikassa, tai todella lähellä kassaa, oli myös kaksi työkaveriani...

Schockemöhle Marilyn - kisatakki pidempänä mallina..  ..ensimmäisenä suomessa minulla ;) Vihdoin, vihdoin! Se saapui, uusi rakkauteni! Jo viime syyskuussa hehkuttamani Marilyn kisatakki on nyt vihdoin saapunut minun luokseni. Kyseessä on siis aivan uunituore  Schockemöhlen  valmistama kisatakki, josta nyt nyt tullut pidempi versio. Tätä lyhyempää versiota oli jo viime vuonna myynnissä, mutta meille pitkille ihmisille on nyt omamme saapunut kauppoihin ja itse sain sen ensimmäisen mitä tehtaalta valmistettiin!   Kuolettavan ihana päällä, oli pakko heti heilua se päällä sisällä. Kuva on järisyttävän huonolaatuinen ja siinä ei näy takin mahtavuus, mutta lupaan jossain vaiheessa kuvata paremman kuvan ja ensi kaudella sitten näkyy radoilla ;)  Tarinahan oli melko surullinen miksi päädyttiin uuteen kisatakkiin. Vanha  Schockemöhlen takkini onnistuttiin suoranaisesti tuhoamaan pesulassa ja lähdettiin sitten lähimpään merkkiliikkeeseen hakemaan uut...