Siirry pääsisältöön

Alue-estekilpailut, Huittinen

Tänään siis Huittisissa oli alue-estekilpailut, joiden tarkoituksena oli molempien kanssa saada kauden avaus. Lurppa kuitenkin sattui sairastumaan, joten Huittisiin suunnattiin tällä kertaa ainoastaan Mollan kanssa ja tarkoitus oli mennä ihan pikku luokat, 70 cm ja 80 cm.

Itse en Mollalla ollut kauheasti ennen kisoja taas mennyt, aikaisemmin (joskus helmikuun alkupuolella) yhdellä estevalmennuksella taisin tamman kanssa olla, mutta sen kummoisemmin en sitten ollutkaan mennyt. Onneksi kuitenkin Molla on poni ja osallistujia oli suhteellisen vähän ja kisat ei hirvittävän pitkään venynyt.

Seiskakympin verkassa Molla tuntui reippalta ja tuppasi olemaan liiankin innokas. Painatti kolmee sataa kohti esteitä ja kuskilla sitten ei ollut mitään sanan valtaa. Rata itse sitten menikin suhteellisen hyvin, uusinnassa sain käännettyä sen hyvin vaikka poni itse tuppasi määräämään vauhdin. Lopulta sijoitus oli kunnioitettava (vaiko vain jopa hävettävä..) 1. sija. Kyllä täytyy sanoa että hieman saattoi palkintojen jaossa hävittää, rata ei meinaan takuulla ollut niin järjettömän siisti kun ehkä olisi voinut olla, kiitos ponin, joka päätti mennä ja olla kuuntelematta kuskia.

Kasikympissä en voisi sanoa että kuuluvuuteen olisi parannusta periaatteessa ollut, Molla edelleen painatti satasta ja joskus tuntuikin siltä että oli aivan sama pidätänkö vai annanko mennä. Kuitenkin meno oli edelleen verkassa hyvän tuntuista ja radallakin vielä tuntui olevan homma hanskassa. Mutta toki vauhti sitten kostautui, tai ehkei vauhti, mutta ainakin sitten tottelevaisuuden puuttuminen. Toiseksi viimeiselle okserille Molla sitten painatti ristilaukalla ja lapa edellä, jonka johdosta tietenkin puomit kolisi. Mutta erittäin tyytyväinen edelleen päivään olin!

Sitten pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin kotiin päin ajelemaan. Kotona sitten porkkanaa Mollalle ja Lurpalle hoitoa, että saadaan sekin taas kisapuuhiin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uuden alku

 Kovasti koitin tätä blogia päivittää, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana elämäni on muuttunut niin totaalisesti, ettei blogi ole oikein enää sama. Mielestäni on kunnioitettava nyt blogia, se oli loistokas vuosina 2012-2015. Tätä blogia on ollut aina hirmuisen ihana päivittää ja ehkä vielä jonain päivänä kun palaan takaisin satulaan voidaan tämäkin kääntää uudeksi nousuksi. Mutta sitä odotellessa haluan kiittää kaikkia blogin lukijoita kuluneista vuosista ja lukuisista kommenteista ja tuesta. Ilman teitä tämä polku ei olisi ollut puoliksikaan näin mahtava! On siis aika sulkea Kisamatkalla ja kääntää uusi lehti. Bloggaaminen on vieläkin lähellä sydäntäni, mutta mielestäni tämä blogi ei ole koskaan ollut täydellinen sille elämälle mikä minulla on tällä hetkellä menossa. Joten oli aika uuden blogin. Toivotan kaikki innokkaat mukaan myös raviurheilun maailmaan jos se vaan yhtään kiinnostaa. Kiitos vielä kerran kaikille näistä vuosista, toivottavasti nähdään vielä uudessa blogissa! Harnes

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Millainen on minun työpäiväni?

Niin no. Se vaihtelee tosi paljon päivittäin, mutta ajattelin silti tehdä tälläisen pienin Myday tyylisen postauksen, missä kerroin teille työpäivästäni. Jokaisessa työpaikassa olen tehnyt erilaisia päiviä, ensimmäisessä paikassa päivät olivat hurjan pitkiä (yleensä aamu viidestä iltapäivä neljään plus mahdolliset ravit), mutta näissä kahdessa jälkimmäisessä on ollut about 6-8 tuntisia normaaleita työpäiviä. Toki vaihtelua aina on ja etenkin jos pitää mennä raveihin tai on iltaruokinta vuoro tulee extra hommia. Mutta pidemmittä puheita, millainen on siis minun työpäiväni? Aamulla heräilen siinä puoli 5 - 5 välillä, usein torkuttelen viiteen asti. Tony tulee yleensä hakemaan minut töihin, ja päivästä riippuen mennäänkin tallille noin puoli kuuden aikaan. Joskus hieman myöhemmin ja joskus hiemain aikaisemmin, riippuen siitä kuinka kiireiseksi päiväksi arvoidaan. Yleensä hevoset on aamulla ruokittu joko Tonyn tai Meksikolaispariskunnan toimesta, joskus minä ja Tony aamuruokitaan