Suuret pahoittelut täältä, minä ilkimys olen miltein täysin unohtanut tännekin kirjoittaa! Valmennuksissa ollaan käyty ja kisoja muutama menty, mutta tänne ei niistä ole sitten ehtinyt kirjoittaa. Yllätyskisoista, seurakisoista Forssan ratsastajilla, kuitenkin sitten saatte luvan lukaista, tälläinen pieni selostus siitäkin ^^Eli tosiaan olin viikonlopun kiinni leirillä isosena, kunnes äiti sitten ilmoitti että sunnuntaina kisat, raahaudu paikalle. No helppohan sinne oli kuitenkin mennä, hevonen valmiina puunattuna! Sovittiin että koitetaan näissä "pikkukisoissa" pelhamien sijaan kolmipala + martingaali yhdistelmää. Hyvissä ajoin olin jo paikalla katsomassa, näin Pilvin ja Mollan sekä Katan ja Mollan suoritukset. Ja molemmilla meni kyllä hyvin, Molemmat kerran menivät esteen ohi, mutta muuten todella hyvin.
Pian pääsinkin sitten itse kävelemään rataa ja pakko kyllä sanoa että oli todella omituinen. Rata oli pelkkään linjaa toisen perään, ihmeellisin S-linja, johon oli keskelle tungettu kapea, jonka olin ikinä nähnyt ja sarjakin hypättiin ihmeellisesti kulmasta. Mutta luottavaisin mielin mentiin, oli kuitenkin korkeutta vain 90 cm. Verryttelyssä Lurppa oli nätisti, ainakin siihen asti kun alettiin hyppäämään. Sitten poika hieman virkosi enempikin ja vautia tuppasi löytymään ja jarrut puuttumaan. Hieman kauhulla rataa odotin, kuitenkin juuri nyt olisi sitä kontrollia tarvinnut.. verkkasin vielä muutaman ylimääräisenkin hypyn ja starttasimmekin luokan ensimmäisenä, eli heti vain kun luokka alkoi, suuntasin ruunan ruppanan kanssa radalle.
Lurppa kävikin sitten yllättävän kuumana ennen rataa, yritin sitä jotenkin rauhotella, tosin itsekin varmaan kävin vähän ylikierroksilla, ihan vaan koko homman ja oman tyhmyyden (miksi, oi miksi otin kolmipalat..) takia. Vihellyksen jälkeen lurppa sitten päättikin ottaa lapaset omiin kavioihin ja painattikin sitten kolmea sataa eteenpäin. Ennen lähtöä hieman yritin sitä koota, mutta saadessaan esteen eteensä se pinkaisi taas sellaisella vauhdilla. Ensimmäinen kaareva linja oli hyvä, S-linja olikin sitten jotain muuta. Miltein ravissa tulin ekalle että sain sen kääntymään siitä kapealle, joka sitten huonon rytmin takia tuli aivan pohjaan ja samoin myös pohjaan tuli linjan viimeinen. Sitten hieman ryhdistin heppaa ja taas matka jatkui. Kohokohtana taisi radassa olla ainut suora linja jonka sain osumaan kohdalleen, tosin yhtä askelta vähempänä kuin aikaisemmin suunnittelin. Sarjalle taas tulo miltein ravissa (ihan hyvä vaihtoehto, muuten olisi b-osa tullut alas) ja onnistuikin hyvin. Sarjan jälkeen Lurppa sitten päätti vain lähteä ja siinä sitten kuski vain epätoivoisesti yritti saada askeleet sopimaan. Ja tietenkin se viimeinen kolahti alas.
Ihan suhteellisen hyvä, en voi sanoa olevani tyytyväinen, olisihan tietty paremminkin voinut mennä. Rata oli omaan silmään todella ihmeellinen (niinkuin monenkin muun mielestä), mutta siitä ei tiputusta kyllä voi syyttää. Tietenkin pieni harmitus oli, mutta eiköhän me sitten kenttäkisoissa ensi viikonloppuna näytetä kaikille! :D
Kommentit
Lähetä kommentti