Siirry pääsisältöön

Päivityksiä ja tilannekatsauksia

Tosiaankin SUURET pahoittelut on totaallisesti jäänyt kirjoittamatta tänne. Nyt kuitenkin sitten päätin hieman päivitellä ja kertoa miten nyt sitten tuolta kesäkuun alusta tänne ollaan päädytty. :)

Lurppa jäikin miltein heti viime postauksen jälkeen sairastelemaan. Ikävä kyllä herran jalat olivat hieman huonossa kuosissa, molemmista etujaloista oli hankositeessä pieniä repeämiä tai kulumia vai mitä olikaan. Kuitenkin, klinikalla käytiin ja lepoa tarjottiin hoidoksi. Kuukauden verran sitten hevonen vain oli laitumella, kunnes kuultiin prp-hoidosta (veriplasma) ja vietiin Forssan Liukolle hoitoon. Niinpä molempiin jalkoihin vähän veriplasmaa, 10 päivää karsina / tarhalepoo ja sitten pikkuhiljaa aletaan liikuttaan. 2 kk päästä oli kontrolli ja pelkkää positiivista palautetta tuli. Siispä sitten alettiin taas nostaan kuntoo ja nyt Lurppa sit liikkuukin muuten normaalisti, muttei vielä hypätä ennen viimeistä kontrollikäyntiä (pian senkin aika on ;)) :)

Sitten lisää muutoksen tuulia :) Kun Lurppa jäi lomailemaan, hetken kisasin pelkästään Mollalla, kunnes päätin että perhana, haluan jonkun millä kisata myös isompia luokkia. Ehkä siihen tarkoitukseen oli virhe ottaa Lepa (Hessin Lempi), joka tuli siis sitten projektiksi meille. Pikku hiljaa Piken kanssa siitä hyvä tulee, nyt neiti on Piken tehotreenissä että saadaan asiat järjestykseen :) Lepa on siis 6-v sh-t, jolta vauhtia löytyy sitten ainakin. Ylläpidossa ainakin vuoden verran, kenttäpuolelle potentiaalia PALJON, joten pikkuhiljaa hyvä tulee :)

Molla menee kanssa kokoajan. Sekä Iida että Pilvi kisaa sillä (Pilvi 50-70 cm ja Iida 70-> ja koulu & kenttää). Nyt Iidalla ja Mollalla onkin kova harjottelu ens vuoden pikkusuokki mestaruuksiin, joten katsotaas nyt miten menee ;)

Muutama hassu kuva vielä tähän lopuks päivää piristämään, kaikista kolmesta heposesta :)


Lurppa sairaslomalla

Lepa Piken tehotreenissä ja Minä Lepalla seurakisoissa Hämeenlinnassa


Molla & Iida seurakoulukisoissa Somerolla, estekisoissa Minä & Molla kuninkaallisissa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...