Siirry pääsisältöön

Piken Estevalmennus + muita kuulumisia

Jännityksellä odotin perjantaita, sillä silloin oli meidän ensimmäinen estevalmennus, yli puolen vuoden tauon jälkeen! En aikaisemmin valmennuksesta ehtinyt kirjoittamaan, joten nyt sitten saatte kunnon päivityksen. Aluksi laitan heti teille hienon (mittasuhteilta täysin pilalla olevan..) pohjan missä vähän näkyy päivän tehtäviä :)

Maneesissa olevat esteet olivat siis näin

Tietenkin odotin jännityksellä koko valmennusta, Lurpan kanssa hypätty vain pientä ristikkoa sairasloman jälkeen. Valmennuksessa meidän kanssa oli Iida Mollalla. Aloitettiin ihan normaalilla alkuverryttelyllä, ensin ravia molempiin suuntiin ja sitten vähän laukkaa ja kavaletin yli. Lurppa oli ravissa TOSI hieno, kuulolla ja kaikkea, ja olin ihan varma et se arkoo jalkojaan. Olen vainoharhainen, myönnän! :D Mutta sitten kun nostettiin laukka, herra päätti koko painolla laittaa hanttiin ja siinä sitten olikin pitelemistä. Kavaletin ylityskin oli jo ihan tuskaa kun sai kokoajan olla säätämässä ja lyhentämässä, Lurppa olisi halunnut vain kaahottaa kahta tuhatta eteenpäin. Pike naureskeli mulle, juur ennen laukkaa sanoin et tää on laiska :D Mutta kunnialla kuitenkin selvitettiin kavaletit, vaikka kyllä siinä (pakko myöntää) itselle tuli hiki!

Kavalettien jälkeen oli pienen lyhyen hetken hengähdys ja samalla vaihdoin nahkasaappaat talvisaappaisiin, maneesi oli sen verta kylmä kuitenkin. Sitten alettiin hyppäämään jumppasarjaa, jossa siis oli kuvan mukaan puomi-ristikko-askel-ristikko-kaksi askelta-ristikko tässä vaiheessa. Myöhemmin viimeinen oli okserina. Jännitin ihan hirveästi ja Lurppa oli ihan intona! Hyvin se hyppäsi ja odotti kuitenkin vaikka olikin hieman täpinöissään hyppäämisestä. Pari kertaa tultiin vielä pelkkä jumppasarja ristikoilla, sitten kerran jumppasarja okserilla. Sen jälkeen jumppasarja ja yksinäinen pysty. Jumppasarja meni aina Lurpan kanssa hyvin, mutta sitten kun lähdettiin yksittäisille esteille, herra päätti vain mennä ja olla kuuntelematta. Kolmas kerta hypättiin jumppasarja, pysty ja yksinäinen okseri sarjan välissä (niin siis että kierretttiin tuo linjan viimeinen pysty ja tultiin sarjan välistä, tiedättehän?). Ja sillon tuli sellainen pomppu mitä pelkäsin. Muutaman kerran Lurppa oli lähtenyt tuhottoman kaukaa, mutta tällä kertaa koko maneesi kohahti, jos niin voi sanoa, kun herra päätti hypätä 2 metriä ennen aikojaan okserin. Kiitin onnea että oltiin pienillä esteillä. Siinä vaiheessa olin ihan varma että vähintäänkin jänteet poksahtaa uudestaan, mutta ei herra ainakaan valittanut mitenkään, jatkoi vaan innoissaan matkaa..

Sitten jätettiinkin jo jumppasarja pois ja tultiin yksittäiset (pysty, okseri) ja sitten linja, mikä koostui kahdesta pystystä päissä ja keskellä oli okseri. Lurppa oli melko innokas aina kun tultiin, ensimmäisellä kerralla malttoi hyvin, mutta muilla kerroilla hieman tuli juureen kun intoili. Viimeiseksi hypättiin ratana yksittäiset, linja ja sarja. Lurppa meni tosi hyvin, vaikka vauhtia tuppasi välillä olemaan liikaa. Kuskilla oli hieman ongelmia, mitkä laitan täysin sen piikkiin etten herralla ole yli puoleen vuoteen päässyt pomppimaan. Että siihen nähden erittäin hyvä suoritus!

Sitten jännitettiinkin lauantaina että turpooko jalat vai ei. Lauantaina oli ihana yllätys, jalat oli täysin kuivat ja normaalit!! Olin haljeta onnesta, ehkä vielä Lurppa tosiaan paranee tästä :) Sitten pikkukisatkin tuossa keskiviikkona, niinpä ollaan Lurpan kanssa menossa sinne 70 senttiä pomppimaan! Iida menee Mollan kanssa 70 cm ja 90 cm mahdollisesti, katsotaas nyt!

Tänään sitten käytiin hieman kentällä vääntämässä koulua, oli todella paljon lunta! Lurppa oli ihan puhveli ja ei oikein mennyt niinkuin toivoin. Mutta huomenna sitten toivottavasti herra on hyvin kuulolla kun tänään pääsi kuitenkin energiaansa purkamaan! Huomenna otan kameran kisoihin, toivottavasti saadaan kuvia otettua :) Joten huomisiin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...