Siirry pääsisältöön

Pitkä maastolenkki & stunthommissa

Tosiaan, tästä blogista näyttää pikkuhiljaa tulevan ihan tälläinen blogi, missä sitten samalla kerron kaikenlaista mitä olen hevosten kanssa touhuillut, ja siinä ohella valmennuksista. Mutta kun taas tänään mentiin niin hienosti kaikkialla niin pakkohan on kertoa! :)

Tänään siis mentiin heti aamusta maastoon Iidan ja Mollan kanssa. Itse siis menin Lurpalla. Mentiin oikein pitkä ja reipas lenkki, yhteensä tuli siinä mentyä kaksi tuntia! Ja oli todella ihanaa, paljon lunta ja suoria, missä sitten treenattiin laukkaa enempikin. Molemmat hevoset oli yli kivoja, tuli oikein hyvä fiilis heti aamusta, vaikka itse hieman kipeän oloinen olinkin. Kertaalleen herra Lurppa vain meinasi peruuttaa ojaan kun oli suunnasta eri mieltä, muuten mentiin erinomaisen hienosti koko lenkki ja ei edes Lurppa ollu vahva tällä kertaa :)

Vanha kuva, mutta söpö niin oli pakko laittaa!

Heti melkein kun olimme Lurpan ja Mollan kanssa tulleet maastosta, lähdimme äidin kaverille johon olin luvannut mennä katsomaan muutamaa nuorta tapausta. Onneksi kuitenkin ennen sitä ehdittiin Iidan kanssa hörppäsemään hieman kuumaa kaakaota niin palasi vähän tuntokin sormiin ;) Sitten tosiaan matkattiin Tammelaan, missä Ride oli odottamassa. Tarkoitus oli mennä kaikilla kolmella nuorukaisella. Päätettiin aloittaa helpoimmasta, joten otettiin ensin Perttu-herra, mitä Ride aluksi juoksutti ja otin siinä sitten muutaman kuvasen, äiti kun lupasi kuvata kun menen selkään.

Millway's Polbera -07

Tosiaan kyseessä on siis neljä vuotiaat tapaukset, Asseria lukuunottamatta joka on viisi. Perttu meni kivasti liinassa, pieniä pukkeja ja muuta tuli, mutta ei mitään kummallisuuksia. Sitten vain rohkeasti menin selkään ja ei ollut mitään ihmeellistä. Aluksi mentiin hetki liinassa ja Perttu hieman kummasteli onko siellä selässä joku. Mutta sitten pikku hiljaa poitsu hieman rauhoittui ja meni nätisti. Sitten uskalsinkin ottaa liinan pois ja ratsastelin hetken ilman liinaa. Eipä siinä paljoa mitään tehty, kuitenkin Pertulla on vasta tosi vähän ratsastettu. Ravia ja laukkaa, muutama siirtyminen ja siinä se. Hieno poika oli, olin (jälleen kerran) ihan myyty tähän herraan!

Perttu ja minä, aluksi liinan päässä
Hieno perttupoika! ja ratsastaja könöttää, pahoittelut

Hieman jännitti, mutta pikkuhiljaa päästiin yhteisymmärrykseen :)

Pertun kanssa siis ei ilmennyt mitään ongelmia ja tykästyin ruunaan hirvittävästi! Kokoa herralla on kuitenkin noin 170 senttiä, eli ihan mikään pieni eläin ei ole kyseessä :) Seuraavaksi otettiin käsittelyyn Rosso, joka on vielä Perttuakin korkeampi, varmaan 175 senttinen mammutti (ja kun mietitään että ikää on tosiaan vain se neljä vuotta..). Hieman säpäkämpi tapaus, jonka kanssa sitten loppupeleissä ei päästy selkään asti. Juoksuttaessa meni vielä kivasti, mutta pelkäsi hirvittävästi selkään menoa ja alkoi ihan kukkoilemaan. Pari kertaa olin ihan hilkulla päästä selkään, mutta aloitti kyllä sellaisen rodeon että lopulta siltä tipahdin kun en ehtinyt kunnolla satulaan. Sovittiin sitten Riden kanssa, että sovitaan ratsuttajan kanssa siitä kun se ottaa Rosson niin menen sitten sinne ja käyn siellä samalla selässä niin tottuu minuunkin. Asseri sitten päätettiin jättää välistä, Ritu oli sitä mieltä että oli minua jo telottu tarpeeksi :D

Millway's Rosec -07

Sitten meille olikin ruokatarjoilu ja sen jälkeen vielä kotiin hoitaan omat hevoset. Piken kouluvalmennuskin oli tuossa perjantaina, mutta se meni kyllä melkoisen penkin alle kun Lurpalla tuppasi tuota puhvelivaihetta taas olemaan. Mutta eiköhän se siitä, ensiviikolla sitten koulukisoihin ;) Ja jospa noita nuoriakin kävisi ensi viikolla vielä katsomassa, katsotaan katsotaan :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...