Siirry pääsisältöön

Poikien irtohypytyspäivä

Voi vitsi miten kiva päivä sunnuntaina olikaan! Sunnuntaiksi oltiin sovittu äidin kanssa, että mennää Herkkua irtohypyttämään. Kun kopissa oli sitten vielä toinen puoli tyhjä, päätin sitten samalla kertaa ottaa Pyrynkin jumppailemaan! Olen niin pitkään halunnut nähdä sen hyppäävän ja tämä oli siihen nyt niin hyvä tilaisuus. Herkku pääsi ensimmäistä kertaa kujaan ja Pyry ihan vaan jumppailemaan. JEE!

Hepat siis autoon ja ei muuta kun Merjan Tallille. Merjalla rakennettiin maneesiin kuja: puomi-2,8m-pieni pysty-6m-pysty-7m-okseri. Nämä oli melkein siis laatuarvostelu pituuksissa, tosin siinnä taitaa olla ensimmäinen väli puolisenmetriä pidempi. Tämä sopi kuitenkin molemmille hevosille erinomaisesti, joten sen puolesta ei ole valitettavaa! Kuja olikin neljään pekkaan nopeasti rakennettu, joten ei muuta kun herrat alas ja verkkailemaan.

Aloitettiin ensin Herkusta, sillä ei tiedetty miten se kujaan suhtautuu. Mutta Herkuleshan oli kun vanha tekijä! Se ihan oma toimisesti laukkaili kujaan ja pomppi puomien yli - toisin kun Pyry irtipäästessään ei suostunut vapaaehtoisesti lähellekään kujaa tai ei edes antanut kiinni..

Herkku noviisina ei ottanut paljoakaan hyppyjä ja nekin lähinnä vain toistoja pieninä ristikkoina ja pystyinä, että se vain tajusi kujan idean. Viimeinen linja oli korkein mitä se hyppäsi ja ai että olen kyllä ylpeä. Meitin pikkanen raviputte meni kun vanha tekijä. Tasaisen varmalla rauhallisella Herkku tyylillä, mutta silti puhtaasti kaikki. Siihen oli parempi kuin hyvä lopettaa!

Herkun jälkeen oli vuorossa Pyry. Sillekään ei montaa kertaa otettu, kun ei se niin paljoa hyppyjä tarvitsekaan. Pyry menikin ihan intsinä ja edes isommat esteet ei sitä hidastaneet. Harmi kun ei tajunnu korkeutta mitata mutta jotain 125-130cm väliin osuu tuo korkein. Ja vaikka se puomi siinäkin tippuu niin ihan tosiaan ilmavirrasta tuli mukaan, tai sitten se hipaisi sitä niiiiin vähän sillä mitään ei kuulunut eikä videossakaan ihan niin pahasti näytä osuvan. Hieman se otti takajalkavirheestään nokkiinsa ja kun koitettiin saada sitten tulemaan pienemmälle okserille - että saadaan puhdas lopetus - ei siitä meinannut tulla mitään. Lopulta kävin itse lähettämässä Pyryn ja sitten se menikin taas samalla innolla. Se on kyllä niin herkkä ja mielenkiintoinen tapaus ettei toista ole!

Mutta olen kyllä niin ylpeä minun pojistani! Niin hienosti molemmat tekivät hommia. Loppuun vielä ihan minimaalinen video sunnuntain hypyistä. Enjoy!


Kommentit

  1. Aiotko tehdä postausta Vaskion näyttelyistä? :)

    VastaaPoista
  2. Saa kyllä aikalailla tihrustaa että kosketuksen tuolle vikalle okserille näkee, jos näkee sittenkään, eli pienestä oli kyllä kiinni!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...