Siirry pääsisältöön

Hiittipäivä!

Eilen päästeltiin Forssassa, Pilvenmäellä.


Petra palasi Amerikasta helatorstaina, joten perjantaina pistettiin heti Herkku koetukselle siitä, miten kolmen kuukauden treenaaminen on nyt sujunut. Niinpä lastattiin Herkules traileriin ja ajettiin tutun tallille Pilvenmäelle. Otettiin tallista lainaan sopiva kirittäjä lainaan (ihan super simppeli lämppäritamma Cherie Gazeau) ja laitettiin hepat kärryihin ja menoksi. Käytiin kerran jo radalla kääntymässä mutta mun amatööriajotaidoilla ei pidetty lenkittömiä ohjia kädessä niin palattiin vielä tallille muokkaamaan varustusta ja lisättiin pikkasen innokkaalle Cherille vielä kiintomartsa.
 
Vähän turvallisemman tuntuisella varustuksella palattiin radalle ja päästiin sitten hommiin. Tämä nyt olkoon enemmän kuvapainoitteinen. Hiitti sujui hyvin, kunto on noussut, maha kutistunut ja Cheri oli hyvä lenkkikaveri. Ensi viikolla sitten taas uudestaan! Maanantaina käydään (jos vaan saadaan onnistumaan) samalla kokoonpanolla hölkkäilemässä ja perjantaina sitten hiitti.




ps. Aikakin parantunut 17 sekunttia, kiitos painavien kärryjen ;)

Kommentit

  1. Kivaa että täällä blogissa on ravipäivityksiäkin. Mitä vauhteja Herkku menee nyt hiiteillä? Onko sen kanssa joku tavoite, milloin esim. koelähtöön? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämähän oli tosiaan ensimmäinen kunnon hiitti mitä mentiin ja juostiin nyt noin kahta minuuttia. Heti kun turhat laukat jää pois ajasta lähtee heittämällä 10sekunttia! Jej! Koelähtöön mennään kun juoksu varmaa :)

      Poista
  2. Onko lehmä taas myynnissä?

    VastaaPoista
  3. Näyttääpäs se kivalta! Tosi ihanaa ku ootte monipuolisia, on ratsuiluu, ravii, näyttelyy ja kaikenmoista, ettekä jumahda vaan yhteen lajiin pilkkua viilaamaan ;)

    VastaaPoista
  4. Mikset päivitä enää bogia?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov