Siirry pääsisältöön

Kohta mennään eikä meinata!

Niin hurjalta kun se kuulostaakin, niin kohta on aika minunkin passien syöksyä kilparadoille! Oikeastaan suurin osa mun passeista on hiitannut nyt niin hyvin, että niistä kaksi, Roadie ja Big Hero on nyt ennen aikojaan valmiita aloittamaan kilpauransa - Toinen palaa kuntoutuksen jälkeen ja toinen aloittaa ensimmäistä kertaa ikinä.


Yksi selkeä merkki siitä, että Qualifiersit on lähellä on se, että hiitataan toinen hiitti kilpakärryillä. Ja sattuikin tuossa sitten edellisviikon lauantaina niin, että kun kaksi minun hevosista oli hiitannut jo pidempään niin hyvin, että molemmat saivat kilpakärryt peräänsä! Roadie ja Big Hero tekivät siis ensimmäisen hiitin (mailin) hölkkäkärryistä, kävivät sisällä vaihtamassa kilpakärryihin ja tekivät toisen mailin niillä. Ja minä tietenkin kameran takana, sillä tämähän piti totta kai saada ikuistettua!

Ja molemmat hiittasivat tosi hyvin, kuskeilta sateli kehuja ja kiitoksia (heh). Ja olinkin oikein ylpeä minun pikku murusistani! Y-rintaremmillä varustettu on Big Hero ja suoralla rintaremmillä juokseva on Roadie.




Ja tästä sitten innostuneena Roadie lähtikin qualifierseihin Yonkersiin viime perjantaina! Jännitin sitä varmaan koko viikon.. Elin aluksi siinä uskossa että pääsen lähtemään mukaan (ja luulin sitä vielä samana päivänä kun minulle puhuttiin että minun pitää vain hakea se lisenssi samalla) mutta lopulta aikataulut olivat niin surkeat, etten olisi ehtinyt hakemaan lisenssiä että pääsen paddockiin (= valjastushallit missä hevoset siis laitetaan kuntoon). Harmittihan se todella, mutta lauantaina lähdin sitten toisen hevosen kanssa raveihin, vaikkei se samalta ikinä tunnukkaan kun ei ole se "oma" hevonen..

Roadie tekikin hyvää työtä ja pääsi hyväksytysti lähdön läpi, vaikka rata olikin ollut järjettömän kova. Kuski oli ollut sitä mieltä että saisi olla vielä hieman skarpimpi, mutta koska sen on tarkoitus aloittaa nyt kilpaileminen Monticellossa (se on vähän semmoinen "huonompien hevosten" rata = vähemmän palkintorahaa = huonommat hevoset = vähän paremmat hevoset pärjää helpommin jne.) ennen kuin Poconon rata aukeaa, joten käytännösä katsoen se olisi jo nyt valmis radalle! Siispä ehkä viikon päästä nähdään Roadien paluu kilparadalle!

Roadien aloittaessa koelähtönsä kanssa, Big Hero jatkoi vielä treenaamista ja tekikin viime viikolla kaksi hyvää hiittiä. Toisena päivänä se juoksi taas kilpakärryillä ja näytti yhtä hyvältä kun aikaisemminkin. Ja kuskikin totesi, että tämä on nyt aikalailla valmis qualifierseihin. Wipii! 

Tälläkin kertaa ensimmäinen trippi tehtiin hölkkäkärryistä.. 

Ja sitten laitettiin perään kilpakärryt!

Ja vaikka pidetään tämä postaus nyt näiden kahden superpoitsun hehkutuksena, mutta täytyy nyt vähän hehkuttaa miten hienosti on nyt Domain ja Chilikin mennyt! Domsku sai itselleen ravihoblesit hiiteille ja sille lisättiin myös Murphy ja bootsit ja nyt se on juossut kaksi viimeistä kertaa tosi hienosti! Chili teki ensin yhden todella huonon hiitin missä se vaan laukkasi, mutta sitten se kengitettiin eri kenkään takaa ja tadaa! 90% heti parani suoritus! Tälläinen pikahehkutus niistä tähän väliin muutaman kuvan kera. Ensimmäinen kuva Chilistä, loput Domskusta.




Mutta sellaisia kuulumisia tällä kertaa! Nyt on pakko painua untenmaille, sillä huomenna on taas aamulla lähdettävä töihin, eli seuraavaan kertaan! :)

Kommentit

  1. Kivoja kuvia!! Oispa kiva jos tekisit postauksen et kuinka siel hoidetaan jalkoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi itseasiassa tehdäkin, minulla on muutama hevonen jolle pitää tehdä omia kommervenkkejä niin saisi varmasti ihan mielenkiintoisen postauksen aikaan :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov