Kisamatkalla

ahkera harjoittelu ja nöyrä asenne! Aamut niin kauniit... Hyvät hetket lähteä valmennuksiin! Ja no, minulla ainakin se ahkera harjoittelu toteutukoon! Mikon valmennusviikonloppu nyt takana ja itsellä on hevosesta hyvä fiilis! Kuinka ylpeä siitä jo olenkin ja kokoajan mennään vain paremmin, eli pikku hiljaa! Kohta saadaan juhlia jopa 2kk päivää ;) Perjantaina olin töissä ja illalla alkoi valmennus klo 19.30. En tiedä oliko työpäivä hyvä vai huono, siellä oli selkeitä hyviä pätkiä missä sai huutaa että "kiesus mikä tuuri" ja huonoja pätkiä missä sai huutaa "miksi juuri tänään".. Meinasin sydärin saada kun lapussa luki työauton numero ja lisäksi "vie" ja "vantaa". Onneksi oli sekin väärä hälytys. Myöhään kuitenkin töistä pääsin kun omassa autossa vihdoin istuin klo 17.51. Kaahasin rauhallisesti Ypäjälle missä äiti oli jo Allin laittanut lähtö valmiiksi ja päästiin heti lähtemään. Perillä oltiin muutama minuutti yli 19 ja samalla h...

ja tervetuloa 2014! yhteenvetona en ole vielä oikein osannut päättää oliko vuosi täysin susi, vai oliko se todella hyvä. Vai tarviiko sen olla jompaa kumpaa, kun se voi olla molempia. Alkuvuosi oli suokkien kanssa yhtä klinikalla ravaamista, mutta silti onnistuin pääsemään suurimpaan osaan kilpailutavoitteista. Lisäksi loppuvuoden valopilkahduksia toi uusin hankinta eli kirjava pieni Lehmä. Ja kun toteutin vielä kauan olleen haaveeni päästä sponsoriksi.. Ehkä vuosi olikin siis parempi kuin aluksi halusinkaan uskoa. Siinä tapahtui suuria muutoksia, kehittymistä, epäonnea kuin myös onnistumisia. Nyt ei muuta kuin lukemaan meidän kohokohtiamme! Mukaan on myös laitettu kuukauden klippi, sekä kuukauden kohukommentti, joka on siis yleensä hilpeyttä herättänyt kommentti tai kommentti joka on erityisesti jäänyt siltä kuukaudelta mieleen. Kuukauden kohukommentti Anonyymi 5. tammikuuta 2013 22.00 Miks Terhi ratsastaa aina kangilla Pyryl? :O Kuukauden klippi Tammi...

Kohua on kuin Johanna Tukiaisen blogissa! Osin pöyristyneenä ja osin hyvittuneena luen edellisen postauksen kommentteja. Jokaisen alatyylisesti kommentoineen anonyymin kehoitan vielä kertaamaan netiketin ! Muistakaa käyttäytyä myös ensi vuonna tätä vuotta asiallisemmin! :) Jos haluat lukea liibalaabaa, aloita tästä! Jos haluat siirtyä suoraan ponttiin, mene seuraavan punaisen tekstin alkuun! Ensin ajattelin että jätän tuon yhden hieman alatyyliä tavoitteleman kommentin noteeraamatta tai kommentoimalla vain mitä tähän loppuunkin kirjoitan. Kuitenkin näitä "ohjeita" alkoi tulemaan niin ovista kuin ikkunoista, joten päätin ihan vain kertoa, ettei kannata alkaa kuitenkaan opettajaksi siellä ruudun toisella puolella. Kaikki ei ole niin mustavalkoista mitä aina kuvitellaan, vaan myös korteilla on kääntöpuolensa! Ettei tämä mene ihan sananlaskuilla leikkimiseksi, kerron ensin miksi olen kovin huvittunut . Itseäni huvittaa vähintäänkin paljon  se, että olin niin kovin ...

Alli pääsi ensimmäisen kerran hyppäämään maastoesteitä! Tänään tosiaan koettiin aika paljon kaikkea jännää. Päivällä kun äiti lähti muutaman tytön ja Mollan kanssa kentälle, valjastin itse Allin käytävälle ja otin klipperin esiin. Tänään sinä hevoseni luovut karvoistasi! Olin saanut ihan rehellisen vastauksen että se on hankala klipata. Siispä ensin näytin klipperiä, sitten pistin päälle. Ei mitään reaktiota, katseli ja nuuski sitä korvat hörössä ja lopulta vaan käänsi pään kun ei enää kiinnostanut. Ajattelin sitten että jaha, tää olikin näin helppoa. Ja piru vie.. Heti kun klipperin terä kosketti karvoja, sai se hullu lehmä jonkun ihme kohtauksen ja siellä tuli hampaiden lisäksi etu- ja takajalka kohti. Siinä vaiheessa kiskaisin kypärän päähän ja laitoin turvakengät jalkaan, sillä helkkari sentään, karvat me ajetaan pois ja piste! Ensin yritin vain olla reagoimatta tamman tuittuiluun, joka oli selvästi sitä samaa mitä meille tullessa. Aluksi kun se tuli meille sitä ei olisi e...

"Tämä haaste on tarkoitettu niille, jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös, että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut." Kerro hevosestasi: rotu, taso ja hieman luonnetta. Minulla on tällä hetkellä kolme omaa hevosta: Molla, Pyry ja Alli. Näistä paperilla kokonaan minun on vain Alli. Molla  - viralliselta nimeltään Mollamari - on 16-vuotias (syntynyt 1997) suomenpienhevostamma. Se on kilpaillut koulussa jopa yhden Helppo A-startin hyväksytysti, mutta se on kuitenkin tasoltaan enemmän Helppo B (liike ja kokoamiskyky ei riitä enää A-tasolle). Esteillä tamma on kisannut 90 cm ja mennyt kentässä harrastetta. On myös mm. voittanut vuonna 2012 suomenpienhevosten kenttämestaruuden. Luonteelta Molla on oikein kultainen, sellainen tallin kiltein tamma. Tosin iän myötä siitä on tullut vähän nirppanokka, mutta silti se tallissa o...

Yksikantainen mielipide, kaksipiippuinen juttu.. Edelleen olen sitä mieltä että keli on mitä mahtavin hevosten kanssa. Tiet ovat sulia, kentällä voi mennä kunnolla eikä ole liukasta. Kylmäkin harvoin tulee. Mutta meneekö se siltikään ihan noin, aina mennään, myrskyää tai ei? Minulla on pääasiassa tavoite aina kun kykenen, liikutan hevoset. Koska olen kuitenkin joka toinen viikko periaatteessa kiinni töissä, olen ottanut tavoitteeksi aina kotona ollessani liikuttamaan sekä Pyryn että Allin. Nyt kuitenkin tuntuu että ote alkaa lipsumaan. Sataa, tuulee, myrskyää.. tekosyitä! Kierin siinä harmituksen ja ärsytyksen välissä missä tuntuu että petän itseni lisäksi hevoseni kun annan niiden vain möllöttää  - myrskylukemien viuhtoessa puita - isossa tarhassa ja en viitsi sinne selkään kiivetä.. Itseasiassa en ole vielä montaa sellaista päivää nähnyt ettei olisi ratsastamaan pystynyt. Pukeutumaan pystyy aina niin pakkaseen kuin sateeseen. Tietenkin sään mukaan ratsastetaan el...

Hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika! Itseasiassa en ole pitkään aikaan päivitellyt ihan perinteisiä hevosten kuulumisia, joten ajattelin nyt hieman paikata tilannetta ja kertoa meidän joulupyhien treenailusta - jos sitä siksi voi kutsua. Mollasta en valitettavasti nyt kerro sen enempää, äiti on lähinnä hoitanut tuon ponipuolen ja itse olen koittanut parhaani mukaan ratsastaa nuo kaksi hieman isompaa monsteria. Mutta pidemmittä puheitta, kohti kuulumisia! Ensimmäisenä estradin valtaa mister PP. Aaton aattona, eli 23. päivä jouduin vielä lähtemään yöllä töihin, tai itseasiassa iltapäivästä ja palauduin kotiin yöllä. Kävin päivällä liikuttamassa Pyryä maastossa ja se saikin pinkoa siellä niin kovin kuin itse halusi. Niinpä oltiin kuin formulalähdössä ja herra painatti menemään niin että kyyneleitä valui silmistä.. Aattona Pyry - niinkuin muutkin hevoset - vietti vapaapäivää. Saivat nauttia myrskyisästä sadesäästä hetken pihalla ja loppuillan sitten karsin...