Kisamatkalla

viimeistelevää itsenäistä treenailua Näin alkuviikon ja Niinisalon jo kolkutellessa tehtiin Pyryn kanssa visiitti keskustassa. Sitä ennen kävin Allin kanssa kentällä tekemässä ihan perusjuttuja. Kuolain pysyi pelhamina, sillä tamma on ollut sen verran villi nyt lomalta palailtuaan, niin ettei käsissä meinaa pysyä. Alun pukittelurodeon jälkeen saatiin jo siistejä ja rauhallisia laukanvaihtoja. Ehkä se tästä pikku hiljaa! Suomen jääkiekkopelin jälkeen laitettiin herra Pyry kuntoon ja lähdettiin ajamaan keskustaan. Haluttiin tehdä viimeinen treeni nyt ennen Niksulaa ja tehtiin se niin, että ensin mentiin koulurata ja sen jälkeen hypättiin pieni esterata, niin kuin kilpailuissakin. Perillä heppa kuntoon ja baanalle! Verkassa Pyry tuntui aivan järjettömän hyvälle . Tein lyhyen verkan ja fiilistelin vain kivan tuntuista hevosta. Aika pian jo totesin että hitto nyt tuun radan et tää tuntuu ihan loistavalta. Ja ei kun radalle! Mikä menikin sitten ihan poskelleen. Tahti muuttui...

Lehmä päätti että nyt loppuu tämä lomailu! Varovasti mentiin vielä Allin kanssa viime viikko, kuin kengittäjä saatiin paikalle vasta perjantaina. Keskiviikkona piti lähteä ratsastamaan neitiä vielä illasta, mutta tammalla olikin muita suunnitelmia. Tarhasta haettaessa se päätikin että nyt tämä tamma ottaa ja lähtee, nykäisi itsensä hieman hellästä otteestani (ei, en ole tottunut että se noin tekee, oma mokani!) ja mennä potkaisi minua riemuisasti pukitellessaan jalkaan. Tyytyväisenä huomattuaan olevansa vapaa kuin taivaanlintu, se jäi viiden metrin päähän mutustamaan ruohoa. Kiroilin ja yritin huutaa äitiä kun en yksinkertaisesti heti saanut jalkaa liikkeelle, mutta koska äiti oli tallissa eihän se mitään kuullut. Kari onneksi sattui olemaan pihalla ja ottikin tamman kiinni kuin itse klinkkasin pahimman kivun hellittäessä talliin. Onneksi se osui reiteen, eikä esimerkiksi polveen tai luuhun. Komea mustelma ja muutaman päivän se oli hieman puujalka, mutta onneksi ei sen pahempaa! ...

Osoittaa rohkeuden puutetta, jos tietää mikä on oikein, mutta ei tee niin.                                                                                   - Konfutse Tuijotan tyhjää selainta ja mietin. Klikkaan itseni kipaan ja katsoin huolestuneena kisakutsuja kenttäratsastuksesta. Niinisalo lähestyy, ilmoittautuminen loppuu. Hevonen tekee huippuhyviä laukkavetoja ja on selvästi parhaimmassa vireessä. Mitä minä enää ihmettelen? Katson luokkia ja tekisi mieli alkaa itkemään. Tein päätöksen jo viime syksynä, että kausi alkaa avoimesta helposta. Nyt kaduttaa. Mieli haluaa radoille hyppäämään isoa, järki sanoo että nyt pitää jarruttaa. Mennä jotain helppoa ja kivaa, ottaa varman päälle ja nauttia. Minä epäilen itseäni. Yritän ymmärtää itseäni, mutten tiedä miksi minu...

Ja taas kärryillään, tällä kertaa minä itse puikoissa! kuva 1 Nyt on tullut jo muutamia arjellisempiakin postauksia ja jatketaan taas samalla linjalla. Tällä kertaa pääsette nauttimaan kuvapostauksesta, koska Pilvi oli tänään kameransa kanssa tallilla ja nappaili huippu kivoja kuvia jälleen. Käytiin aamupäivästä ensin ponin kanssa kärryilemässä ja sen jälkeen sitten Pyry ja Alli pääsivät pyörähtämään kentällä ja metsässä maastoilemassa. Pilvi meni Pyryn kanssa hieman kentällä ja Alli köpötteli. Ja tulee vielä ainakin perjantaihin asti köpöttelemään ja sitten toivotaan että kengitys alkaa puremaan.. tai siis toimimaan! Nyt kuitenkin nautinnollisten kuvien pariin, luvassa monta söpöä Mollan takkutukkakuvaa! kuva 2 kuva 3 kuva 4   kuva 5 - kuva 6 kuva 7 - kuva 8 kukas se sieltä kurkistaa? kuva 9 - kuva 10 tallin kauneimmat tammat vielä lopuksi! Mikä kuvista oli sinun lempparisi?

heihei, mitäs peliä se tämmöinen on?! Onhan siitä jo vuosi kun muutettiin keskustasta ja isäpuoli puhui ja puhui siitä, miten Mollalla olisi kiva kärryillä kotona. Sain tutulta aivan käsittämättömän hyvän tarjouksen, mikä sisälsi aivan kaiken: koppakärryt ja valjaat ohjineen ja rintaremmeineen. En vain voinut ohittaa tarjousta, sillä näiden hinta oli aivan todella minimaalinen. Niinpä isäpuoli sai hyvän synttärilahjan ja yllätettiinkin se ajattamalla Humppilaan hakemaan kärryjä! Kotona piti sitten tietenkin päästä heti testaamaan ja kunhan oltiin syöty laitettiin putet kuntoon. Fiksattiin valjaat oikeille säädöille ja hetken ajoin Mollaa ympäri pihaa ilman kärryjä. Itsekutakin hieman jännitti tilanne, mutta oman kotitien päässä kaikki olivat selkeästi jo rentoutuneet ja ponikin käveli rauhallisesti korvat hörössä. Mielettömän hieno poni ja mieluinen lahja oli! Otin jopa hieman videota Pyryn selästä, mutta ei siitä mitään näe, muuta kun että poni painelee innoissaan ...

Merjan tallin alue-estekilpailut 3.5. - Kisamatkalla-cup 1. osakilpailu Tänään starttasi vihdoin yksi unelma, oma Cup-kilpailu! Eilen kävin talkoissa rakentamassa rataa ja tänään oltiin heti aamusta jo tekemässä palkintopöytää. Nyt särkee jalat ja väsymyskin on melkoinen, mutta lupaan nyt tämän tehdä vielä, omaksi ilokseni! Tästä postauksesta tuleekin kuvapainoitteinen, joten saatte nauttia kuvista. Itse yritin olla kameran takana, mutta koska talkoilinkin enemmän kuin piti, kuvaaminen jäi harmittavan vähäiselle. Onneksi kuitenkin muutama ihana ihminen oli saapunut paikalle ja saatiin myös palkintojen jaosta muutama kuva! Luokasta kuvia tulee myös muutama "onnistuneempi", tänään tosiaan kuvaajalla oli hieman huono onnistumine kuvaamisen suhteen.. Nyt kuitenkin kuvien ja pienten tekstipätkien pariin, olkaa hyvä! Osan kuvista kuvannut Salla Salminen, kiitos superpaljon! pukeutuminen asianmukaisiin tiimilippiksiin tietenkin! Vaikka sponsori jätti brodeerauk...

vai onko sittenkään? Arki painaa menemään ja en oikein tiedä mistä pitäisi kirjoittaa. Lehmän ongelmat jatkuvat, tällä kertaa kengittäjä ei pääse vasta kuin viikon päästä lyömään pohjallisen.. Toivotaan että tamma malttaa pitää koipensa nätisti siihen asti. Pyry on tehnyt maastossa huiman hienoja laukkavetoja, ei ole varmaan ikinä ollut niin hyvä ratsastaa! Molla puolestaan sai kärryt (hysss.. nää on isäpuolen synttärilahja!) joten sekin pääsee taas kärryhommiin, jes! Lauantai lähestyy ja sitä myöten sponsorin jännittäminen. Osallistujia näytti olevan sopivasti, ei liikaa muttei liian vähääkään. Seuraavaksi itse starttaan vasta Niinisalossa ja sinnekään ei ole enää kuin pari viikkoa.. Täällä tämä arki siis rullailee, samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tuntuu köyhältä kirjoittaa kuulumisia kun ei ole mitään kunnon materiaalia, sen takia saatte nauttia meidän tallin liitutaulun sisällöstä.. Hyvää vappua kaikille lukijoille! :)