Tyypillinen tilanne. Kun on vihdoin edes kohtalaisen kaunis sää, hyvä ratsastuspaikka ja valokuvaaja, menee sitten kaikki muu pieleen. Kuten meilläkin tällä kertaa, neiti Lehmällä olikin melkoisen voimakas neiti-päivä..
Sunnuntaina Pilvi tuli pitkästä aikaa kuvaamaan ihan kotitreenejä. Hovikuvaajani oli käynyt hakemassa juuri uuden kameran ja halusi tietenkin tulla sitä testaamaan ja sopihan se minulle. Alunperin piti kuvata kaikkien hevosten kanssa, mutta lopulta ehdittiin vain Alli, jolla olikin sitten harvinaisen akkamainen päivä!
Alkukäyntien jälkeen lähdin ravailemaan ihan vain rennosti pitkin poikin kentänpoikasta. Melkoiseksi juoksemiseksi homma lähti heti alusta asti. Pihalla oli hirmuinen tuuli ja sen takia tamma olikin saanut hupun päähänsä, siinä toivossa että se hieman edes pitäisi korvista tuulta loitolla. Sitä en tiedä oliko siitä mitään hyötyä, tänään ei ainakaan keskittyminen ollut kohdallaan.
Koska homma meni melkoiseksi kahdella jalalla pomppimiseksi heti alkuhölkkien jälkeen, tehtiin vain perusjuttuja, mistä ei kummoisemmin ole kerrottavaa. Tänään ylitsepääsemättömän vaikeaa oli peruuttaminen. Muuten kyllä tamma oli oikein kiltisti, mutta taakse "tuulta päin" ei menty ilman rajumpaakin protestointia. Laukkaa tehtiin taas luvattoman vähän.
Eniten minua harmittaa ehkä se, että olin ajatellut oikein kunnolla keskittyväni hyvin istumiseen, mutta tänään kaikki energia ja keskittyminen meni oman istunnan sijaan siihen, että sain tammaa edes hieman ajattelemaan muutakin kuin ylöshyppäämistä. Niinpä näissäkin postauksen kuvissa on tuulen lihoittama michelinmies.
Ensimmäisen kerran kun Alli tänään hyppäsi kahdelle jalalle, meinasin tosissani tippua kyydistä ja hevosestakin huomasi, ettei sen tasapaino ollut ihan kohdillaan sen tehdessä moinen ratkaisu. Olin jo hetken varma että se voisi siitä jopa kaatua! Tämän jälkeen osasin itse ennakoida paremmin tilanteet ja ne eivät päässeet tulemaan nk. puun takaa. Ja kyllä se lopussa meni pari pätkää ihan nätisti, ei tarvitse laittaa makkaraksi tuota eläintä ;)
Aloitetaan totta kai käyntihumppailulla..
Ja sen jälkeen alkaa vermon ravit ja kiihdytysajot..
Kun olisi aika alkaa hommiin, menee käpy erittäin syvälle sieraimeen..
Mutta voi tamma, ei auta edes akkamaisuutesi, töihin siitä!
Naapuri tarhassa suokkeja huvitti kun Lehmä joutui töihin!
Ja siitäkös neiti Lehmä ei pitänyt..
Ei, tämä peli ei vetele, taisi kuski jo alkaa hieman muriseenkin. Hommiin heppa!
Kuski ehti jo huokaisemaan että jopas saatiin loppuun hyvää pätkää.
Kunnes käpy vedettiin uudestaan nenään.
Ei mene vieläkään läpi, koitappas Lehmäseni jo uskoa.
Vielä lopuksi ravissa vähän tossua toisen eteen!
Kyllä silti lopuksi jaksoi vielä kovassa tuulessa hymyilyttää..
Kiitos jälleen Pilville upeista kuvista!
Hienoja kuvia! Ootko muuten huomannu edellisestä Hippoksesta että voitit Ratsastajan Asiantuntijaliikkeen kilpailussa Batesin koulusatulan! Sun nimi sielä ainakin komeili 1. sijalla! Onne! Tuleekohan siitä postausta? :)
VastaaPoistaoi kiitos :) Ja joo, olen tietoinen ja satulasta tulee postaus kun sen saan itselleni :)
PoistaOnpa taas hienot kuvat, upeat värit!
VastaaPoistaAinakin meillä Espoossa oli sunnuntaina niin järkyttävä puuskainen tuuli, että hyvä kun metsässä viitsi kävellä. En ihmettele että Allia otti päähän ;)
kiitos, kuvat oli kyllä tosi keväisen värisiä, jos niin voi sanoa! :)
PoistaTodellakin täälläkin tuuli siihen malliin että välillä tuntui että selästä tippuu.. En siis minäkään yhtään epäile tamman hieman rajua reaktiota tilanteissa missä olisi pitänyt ottaa iisisti..
Hurjilta näyttää nuo pystyynhyppimiset! Mä en takulla kestäisi kyydissä kun olen tottunut siihen, että omalta irtoaa etukaviot hyvällä tuurilla 20 senttiä ilmasta :)
VastaaPoistaItseasiassa ne näyttävät paljon hurjemmilta mitä ovat. Olin ihan siinä uskossa että etujalat nousivat viimeisellä kerralla max 20 senttiä maasta, mutta kuva olikin paljon karumpi, hah!
PoistaKipeä vai kuriton? Joku päivä noissa pystyyn hypyissä käy vielä huonosti. Vaikka niillä saa näyttävyyttä blogiin ja coolin ratsastajan maineen pikkutyttöjen mielestä,kertoo ne karua kieltä hevosen tilasta. Toivotaan ettei mitään käy, mutta uudelleen koulutus voisi olla hyväksi.
VastaaPoistaLähestyvä kevät, tamma, hormonit, tuuli ja asioiden vaatiminen. Siitä oli pienen Lehmän ratsastuskerta tehty. Ostaessani tamman tiesin sen tekevän tälläistä silloin kun siltä vaaditaan asioita. Joskus ne tammaa hermostuttavat asiat voivat olla helppoja ja yksinkertaisia, toisinaan saa "tehdä töitä" hermostumisen eteen. Tunnen hevoseni ja tiedän koska se on kipeä ja koska vai vittuuntunut.
PoistaPystyyn hyppiminen ei ole coolia. Ei edes minun blogissani :)
Bannerissa on kuva pystyynhypystä, miksi? Minusta se on vain vaarallista jos hevonen tekee niin ja siitä pitäisi päästä eroon. Ei ole tämä nyt millään pahalla tämä kommentti :)
PoistaKuva on bannerissa tunnelmallisuutensa tähden, ei pelkästään siksi että hevonen hyppää pystyyn, siinä on tietynlaista särmää.
PoistaPystyyn hyppiminen on huono tapa enkä suosittele kenellekkään esimeksiksi edes tempun opettamisena. Tämän ikäiseltä tammalta, joka on tällä tavalla saanut asioita periksi, se on jäänyt nimenomaan tavaksi. Tämän alkukevään perusteella pystyn jo olemaan aika varma, että myös kevät vaikuttaa hieman tamman vireystilaan joka kompensoituu tällä neidillä kahdella jalalla seisontaan.
Kaikkia hevosia ei voi opettaa siitä tavasta pois, meillä se on huomattavasti vähentynyt ja nyt keväällä vireystilan noustessa osaan jo itse ennakoida tilanteet paremmin. Silti en ihannoi pystyyn hyppimistä vaikka siitä blogissa rehellisesti kerron. Kuvat tilanteista taas ovat taiteellisia (ihan kaikille, myös ei-hevosihmisille) vaikkei tilanne olekkaan toivottava enkä itsekkään pidä tilanteessa siitä.
Eli kuva on visuaalisen ilmeen takia bannerissa, tuoden säpäkkyytä blogin ulkonäköön ja samalla tuoden hieman blogin persoonaa esiin. Siis siltä kantilta että blogissa kerrotaan kaikki rehellisesti kiertelemättä :)
Kiitos asiallisesta vastauksesta :)
Poista"Tämän ikäiseltä tammalta, joka on tällä tavalla saanut asioita periksi, se on jäänyt nimenomaan tavaksi."
PoistaMutta tapa pitäisi opettaa pois tai etsiä syy miksi tekee niin. Minulla on 12v hevonen joka vielä kesällä hyppi rajusti pystyyn. Hevoseni pystyyn hyppimiselle oli kaksi syytä; nivelkuolain ei sopinut suuhun ja sille ei oltu koskaan opetettu seisomaan paikallaan. On entinen ravuri ja ratsastaessa ensimmäinen ongelma oli se että kun piti seistä paikallaan, oltiin ihan pystyssä, hyvä ettei selälle kaaduttu. Viskoi myös paljon päätä ja pari kertaa sainkin osumaa hevosen päästä omaan päähäni.
Kun nivel vaihtui kolmipalaan, rauhottui hevonen hieman. Ei todellakaan kokonaan, hyppi edelleen rajusti pystyyn, mutta ei ehkä ihan niin pahasti mitä nivelellä. Nyt ei kuitenkaan enää hypi ollenkaan pystyyn ja paikallaan voidaan seistä missä tahansa kuinka kauan tahansa. Jokainen hevonen oppii kun OPETTAA. Se, että joka kerta hevosesi hyppii pystyyn etkä sitä siitä rankaise, ei auta mitään. Tutki hevonen, jos vikaa ei löydy, rankaise pystyyn hyppimisestä. Tee siitä mahdollisimman epämiellyttävä hevoselle. Jos ei auta, vie ratsuttajalle.
Vanhat tavat ovat joskus todella vaikeita opettaa pois... Oma tammani on aika ämmä ja oli tullessaan tottunut siihen että pääsi tilanteesta pois jos nousi pystyyn. Edellinen omistaja pelästyi kun hevonen temppuili, jolloin tämä alkoi käyttämään omistajan epävarmuutta hyväkseen ja siitä vasta soppa syntyi... Meillä meni melkein vuosi että lopetti pystyynhyppimisen. Itse en pelännyt sitä vaan laitoin entistä enemmän hommiin jos pelleili tai testaili, ja hitaasti mutta varmasti tamma alkoi luottamaan ja kunnioittamaan minua ja lopetti suurimmat kenkkuilut. Vieläkin saattaa ottaa hernettä nenään tammapäivinä, mutta niistä tilanteista selvitään aika nopeasti.
PoistaSenni älä välitä näistä ketkä ihmettelee tamman ämmämäistä käytöstä :) Tietenkin hevonen voi käyttäytyä näin ollessaan kipeä/epäsopivassa varusteessa/ratsastajan ollessa epävarma tai liian kova, mutta moni (tamma...) saattaa kenkkuilla ihan vaan koska hormoonit hyrrää eikä sille välttämättä paljoa mahda.
Vastaan nyt vähän sekaisin molemmille :)
PoistaEnsimmäiselle anonyymille tulikin jälkimmäiseltä aika hyvä vastaus.
Sen verran pakko sanoa että tosiaan tämä ei ole ongelma, oikeasti tätä on nyt sattunut muutaman kerran vain tilanteissa missä tamma kokee saavansa liikaa painetta eli innostuessaan tai joutuessaan tekemään jotain töitä mikä ei aina ole ihan mieluista. Joskus se on voltilla taipuminen, joskus avotaivutus ja toisinaan vaikka se peruutus. Joskus tamma suuttuu kun toinen hevonen tulee liian lähelle tai laukkaa toisella puolella kenttää. Tämä on nyt toinen kevät ja toistumassa samalla tavalla kuin ensimmäisenä keväänä, siksi en ole asian suhteen kovin huolissani, se kestää ehkä kuukauden ja sitten se taas tasoittuu. Tämä aika pitää vain ottaa itse rauhassa ja pyrkiä olemaan yhtään provosoimatta.
Toinen mitä pitää selvittää on se, etteikö tammaa muka komennettaisi käytöksestä. Tuo on todella typerää käytöstä ja on todellakin joka kerta komennettu. On kuitenkin muistettava se että herkkä tamma ottaa rajusta komentamisesta vain enemmän itseensä. Mitä enemmän Lehmää komentaa (= väkivallalla, pakottamalla, paineistamalla) sen rajummin se reagoi siihen. Esimerkiksi silloin kun tämä pomppiminen oli OIKEA ongelma, kun siitä rankaistiin isommin, reaktio oli yleensä vielä isommin ja hallitsemattomammin ylös. Nyt on löydetty meille sopivat keinot ja niitä käytetään nyt ja tästä eteenpäin.
Meillä ei myöskään nämä pystyyn hyppimistilanteet ole hallitsemattomia. Itseasiassa tamma on turhankin fiksu asian suhteen, se ei holtittomasti hyppää ylös, vaan tasapainoittaa itsensä todella tarkasti eikä hyppää voimakkaasti taaksepäin. Kipuillessaan teki hallitsemattomia hyppimisiä, mutta nämä tammamaisemmat reaktiot on lähinnä opittua provosoitumista jostain tilanteesta.
Upeita kuvia! Mitä muuten teet noissa tilanteissa kun Alli hyppää pystyyn? Esim komennatko sitä tai pyydät eteen. Ja entä mitä olet kokeillut jo sen kanssa noissa tilanteissa? :)
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaYleensä jos hyppii kentällä tai erittäin pitävällä tasaisella isolla alueella (juuri talvella maneesi, kesällä kenttä) potkaisen sitä kunnolla. Tähän tamma reagoi yleensä yhtä isosti, hyppää vähän eteen ja siirtyy reippaampaan askeleeseen. En kuitenkaan "uskalla" hieman epävarmalla pohjalla tehdä tätä (talvella maastossa, pellolla jne) niin olen sitten enemmän äänen kanssa komentanut. Pieni karjaisu saa sen jo yleensä lopettamaan.
Allin pystyyn hyppiminen on yleensä tosi hyvin ennakoitavissa. Sillä on sellainen tietty jännitys kropassa ja tekee yleensä pari keinuhevoslaukkamaista askelta ennen kuin hyppää. Siinä pystyy vielä reagoimaan (hyvällä pohjalla) eteen tai sivulle. Ennen käänsin voltille (rikoin tasapainon, ei päässyt ylös), mutta koska tamma ei ole pitkään aikaan hyppinyt muuta kuin hermostuessaan tai innostuessaan, ollaan pärjätty äänen kanssa.
Ollessamme maneesilla tai vakavamielisessä treenissä, en ole vuoteen joutunut tilanteeseen missä se hyppäisi pystyyn :)
Aikalailla samanoloinen kuin oma tammani. Aina ei syytä pomppimisille löydy, yleensä vaan vetää herneen sieraimeen syystä että ?? Tai säikähtää jotain. Noihin pomppimisiin tosiaan ehtii reagoida, mutta aina niitä ei voi ennakoida niin että ne voisi estää.
VastaaPoistaOnneksi tämä on jäänyt pois arjesta oikeastaan täysin.
onneksi meilläkään ei ole ollut tämä niinkään ongelma, vaikka tammalla se harmittavana opittuna tapana onkin. Ja kuulostaa kyllä ihan samanlaiselta! :)
PoistaOn ne nuo tammat välillä ihania ;) Siksi ehkä mullakin on ruuna... Hienoja kuvia, onneksi lopussa alkoi jo sujua! :)
VastaaPoistakiitoksia! Itsekin olen helpottunu että tallissa on edes yksi luottoruuna tämän hömelön tamman lisäksi haha :D
PoistaOlen joskus jostain lukenut, että rikkomalla kananmunan pystyynhyppäävän hevosen päähän voi saada hevosen lopettamaan. Ilmeisesti luulevat että pää osuu johonkin ja jotakin menee rikki (oikeasti siis vain munan kuori). Varmaan sotkuista hommaa, mutta kokeilisin jos omalla olisi tuollainen tapa. Tosin en kyllä pysyisi kyydissä :)
VastaaPoistaOlen tietoinen tästä, mutta tämä päähän koskeminen ei suinkaa tilannetta ole helpottanut. Silloin kun hyppiminen oli huomattavasti rajumpaa, teimme tätä ja se aiheutti sitten sen, että se alkoi heittämään aina hypätessään pään sivuun ja näin ollen tasapaino horjui vielä pahemmin. Eikä se sillä sitä lopettanut, joten meidän kohdalla tämä ei ollut ratkaisu :)
PoistaMutta tämä pystyyn hyppiminen ei ole tätä nykyä ongelma, se on vain pieni harmittava tapa, joka poksahtaa esiin silloin kun tamma kuumuu :)
Ihanat putet katselee kun hönö hölmöilee :)
VastaaPoistaJoo, kaikkihan voi johtua kivusta, mutta kyllä ne hevoset usein ihan vain sikaileekin. Minulla on ruuna joka reagoi moneen asiaan pukittamalla 1-2 megapukkia. Ei sekään kivaa ole, eikä ihan helposti kitkettävissä.
kiitos :)
PoistaMitä nuo valkoiset, paksut tarhan tolpat ovat? Jotain putkea? Näkyvät siis esim. hyvin tuossa suokkien tarhakuvassa. Näyttävät tosi kivoilta ja tyylikkäiltä. :)
VastaaPoista