Viikonloppuna ja vielä tänään maanantainakin on tullut kokoajan vain uutta materiaalia ja kerrottavaa, että en enää edes tiedä miten lähtisin purkamaan tätä sumaa. Tekisi mieli hypätä suoraan sunnuntain Shownäyttelyihin joka olikin yllättäen menestys, mutta lauantain kisoissa tulokset parani niin huikeasti että niitä ei paranisi jättää myöskään mainitsematta. Olisi myös lisää nuoriso kuulumisia ja Allikin matkasi tänään Hämeenlinnan paremmalle puolelle ja jäi sinne (toivottavasti vain viikoksi!). Mistä sitä sitten lähtisi purkamaan herran jestas?! Ja kaikenlisäksi Mätsäreiden osallistuminen meni umpeen ja saatiin huikeat liki 90 osallistumista! HUH!
Aloitetaan kuitenkin aikajärjestyksessä lauantaista. Olin pe-la välisen yön töissä ja lähdinkin sieltä melko suoraan kohti Ypäjää, sillä aamulla aikasin lähdettiin kolmen hevosen voimin kisoihin. Pyry ja Alli pääsi aamuksi kisapaikalla tarhaan kun itse olin aamun töissä ja Molla ja Jenna menivät 60 cm. Oli muuten turbomummo onnellinen kisoihin päästessään ja mennä laukkaili iloisesti luokan voittoon. Onnea tytöt!
Hyvissä ajoin ennen 90 cm luokan alkamista alettiin Elsan ja Jennan kanssa laittamaan heppoja kuntoon. Ensin letitin Pyryn ja sen jälkeen menin Allin selkään. Olin hyvissä ajoin selässä ja menossa kohti verkkaa ja verkkaan pääsin sopivasti. Verkassa tamma oli hieman kuumiva ja yrittikin tilaisuuden tullen potkia liian lähelle tulevia hevosia.. Hypyt onnistui ihan hyvin, jarruissa oli hieman ongelmaa mutta tyytyväisenä kuitenkin lähdin radalle.
Rata oli simppeli, alku melko sujuva, mutta kolmas este oli vesimatto. Allilla on sellainen toisaikainen vesimatto ongelma, mutta koska sitä ei aikoihin ollut ollut niin en siitä mitään stressiäkään ottanut. No. Olisi ehkä pitänyt, sillä matka päätyi sitten sille - kaksi kieltoa. Ekalla kerralla ratsastin sinne ihan hyvin, normaalisti paineistamatta, kuitenkin pitäen hyvän tuen. Mutta sen seurauksena meinasinkin tulla kaulaa pitkin kerien alas.. Toisella yrittämällä en ottanut edes tarpeeksi laukkaa, joten oma moka. Pieni kiukustuminen sillä olihan se aika possu.. Ja sitten se menikin siitä ihan ongelmitta yli. Perhana Lehmä!
Minun piti mennä Lehmällä vielä 100 cm, mutta loppuverkoissa se tuntui vähän könkältä jamenin sen sitten perumaan. Lopulta suojasta löytyi peukolonpään kokoinen kivi mikä oli sitä ahdistanut ja sen jälkeen askel keveni huomattavasti. En silti enää mennyt metriä vaan jätin tähän. Sain sen sentään siitä vesimatosta yli, wipii!
Lehmä hoidettiin siis takaisin tarhaan ja Pyry pistettiin kuntoon. Starttasin Pyryllä metrissä vasta vikana, joten kiire ei ollut muilla kuin Pyryllä. Kun Lehmä meni tarhaan, Pyry skitsahti ihan täysin. Oli oikeasti tosi levoton, ei malttanut yhtään. Kukaan muu ei kelvannut kaveriksi ja melkoista tanssimista se olikin. Lopulta onneksi päästiin verkan puolelle. Verkassa jalat nousi enemmän kuin ajatus, mutta herra tuntui silti yllättävän hyvältä. Kunnes alettiin ottamaan ekoja hyppyjä. Pyry oli niin täpinöissä, että se teki sellaista "hauskaa" leikkiä, että nykäsi minulta aina pari askelta ennen ohjat pois. Siinä ei muuten ollut mitään ongelmaa, mutta tasapaino horjui helposti hevosella ja sain tuntuman takaisin vasta esteen jälkeen. Jos koitin ottaa sitä takaisin siinä parissa askeleessa, tuloksena oli äärettömän huonot hypyt. Niinpä tein jo verkassa itselleni selväksi,että minä en pistä painetta enkä välitä tuosta ohjien nyppimisestä, jossain vaiheessa se sen kyllä lopettaa.
Joten ei muuta kun radalle! Ja oli muuten huikeaa eroa sitten muutaman viikon taakse. Nyppihän se ohjia nyt radallakin, mutta se,että pystyin itse olemaan rauhassa selässä oli jo jonkinlainen työvoitto! Yksi puomi tuli matkaan, ehkä hieman enemmän olisin voinut tasapainoittaa, mutta nämä näitä. Rataan muuten viime rataestesuoritusten varjolla olen erittäin tyytyväinen!
Päästiin heti suoraan verkkaamaan kymppiin kun mentiin alussa. Pyry oli jo hieman rauhoittunut, mutta silti terävä. Verkassa meni helposti kaikki +110 cm esteet. Ja ei muuten edes kolistellut. Kympin ratakin oli melko simppeli, meille haastavana pidin 3-4 linjaa, missä 4 oli harva iso pysty. No, radalla se tulikin sitten alas. Sen jälkeen kuski laittoi turhaa painetta ja otin toisen puomin linjan toisella osalla. Loppuradalla muutenkinse rauhallisuus oli itseltäni pois, mutta sanotaan että 3 puomia oli työvoitto! Tänä kautena on kuitenkin harvakseltaan hypätty kymppiä ja niistä on tullut virheitä yli 20!
Onhan niitä parempiakin ratoja menty, mutta kyllä nyt pitää tästäkin olla ylpeä, jippii! Kaikki postauksen kuvat on kuvannut Henskun Valokuvaus, kiiitos!
Kommentit
Lähetä kommentti