Kisamatkalla

Hauskan maastoestehyppelöpäivästä seuraavana lähdettiin katsomaan vähän Raisioon miten hyppy sujuisi. Ilmoittauduin vähän extempore 110 cm luokkaan, sillä ei olla sitä hypätty oikein kunnolla varmaan vuoteen. Hevoset-messuilla metri tuntui kuitenkin niin helpolta., että päätin ainakin yrittää! Meidän luokat alkoivat vasta iltapäivällä joskus hieman ennen kahta, joten Pyry sai aamulla syödä rauhassa aamuheinät ja me ehdittiin siivoamaan talli Elsan ja Äidin kanssa. Raisioonkin lähdettiin kahdella autolla, sillä äiti ja Kari menivät vielä käymään Karin äidin luona kisojen jälkeen. Mennä huristeltiin Elsan kanssa edellä mun autolla ja äiti, Kari, koirat ja hevonen tuli sitten kymmenisen minuuttia perässä.  Heti kun Pyry oli päässyt paikalle meninkin laittamaan sitä kuntoon. Luokissa oli todella vähän lähtijöitä (kahdeksan 100 cm ja seitsemän 110cm) joten pääsin heti Pyryn kanssa verkkailemaan. Päätin tehdä verkan taas hieman pidemmällä kaavalla ja ravailla ja taivutella s...

Vaikka kevät yrittääkin tökkiä ja joka toinen sekuntti sataa räntää, lunta tai rakeita, päätettiin viime lauantaina avata maastoestekausi. Taino, sille oli ihan yksinkertainen selitys, sillä laskeskelin vapaita päiviä ja viikonloppua ja totesin, että ensimmäiset kenttäkilpailut lähestyvät. Ypäjällä järjestetään kyllä kenttikset jo 30.4. Mutta itse olen silloin Bulgarian lämmössä joten ne jäivät välistä. Seuraavat kenttäkisat Ypäjällä on kuitenkin jo 13.5. jolloin ei siihenkään ole pitkä aika! Niinpä laskettiin että nyt voidaan hypätä kerran yksin jotain pientä ja kivaa ja helppoa ja kun tulen Bulgariasta niin koitetaan saada yksi valmennus. Ja ei muuta kun tuumasta toimeen. Verkkasin Pyryn erityisen huolella, sillä halusin saada sen extrahyvin avuille kun sunnuntainakin oli vielä kisat. Hieman jäykähkö se oli vasemoaan kierrokseen, joten koitin sitä hieman työstää. Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja ratsastaa enemmän koulua - jos vain suinkin kerkeisi! Jossain välissä lyh...

Ja taas mennään! Eilen valmennuksessa jumppailtiin ja tänään sitten hypättiin rataa. Sain Jennan pestattua kuvaamaan, joten saatiin vähän muutakin kun kypäräkameramateriaalia. Pyry oli kotona jo varustaessakin ihan pöheli, se puhisi ja möhelsi, ilman mitään sen kummempaa syytä! En tajua mikä sitä vaivasi, heh. Ratsastaessa Pyry tuntui tosi kivalta jo heti alkuun, ihan sopivasti eteni ja oli tosi kiva hypätä. Kaikki paikat osuivat ja hyppääminen oli helppoa. Kunnes tein yhden pienen virheen.. Ihan normaalisti olin tulossa viimeisen radan pystylle, mutta näin paikan ihan tuhottoman kauas . Siinä vaiheessa olisi pitänyt vain istua ja odottaa pienen pidätteen kanssa mutta mitäs minä, koitan tappopaikalta tuupata yli. No eihän se tietenkään mene. Pöheli sitten sen verran sai tasapainoni horjahtamaan, että siellä kaulalla killuessani moksahdin alas.. Ja Pyry tietenkin hörvät hörössä jatkoi maneesia pitkin eikä edes antanut kiinni. Heh. Huomaa tosiaan hyppytauon minussa. Nyt pitäisi ...

Se on aivan huikea tunne kun on tyytyväinen hienon hevosensa lisäksi omaan ratsastamiseensa, tekemiseensä ja kokemaansa. On hienoa miten tälläisiä tunteita herää kokoajan enemmän. Onhan se hienoa. Lähettiin vähän extempore Riihimäelle 1-tason kisoihin. Alunperin kalenterissa oli Sh-kummajaiset Urjalassa, mutta jotenkin ei napannut maksaa 35 € yhdestä luokasta. Riihimäellä samaan hintaan sai rataharjoituksena 110 cm ja 100 cm luokan. Tai siis hippasen halvemmalla. Niinpä pakattiin kaikki kotona olevat hevoset autoon ja lähdettiin Riksuun hyppäämään! Jenna hyppäsi Mollalla 70 cm ja Miina oli Pyryn seuraneitinä. Oltiin ihan hyvissä ajoin paikalla, Molla ja Jenna pääsi ajallaan verkkaamaan, käveltiin rata ja kaikki oli ihan sujuvaa. Ratakin oli hyvä, mitä nyt Jenna mennä tipahti toisessa vaiheessa. Ei sillä, puhtaalla perusradalla tytöt ottivat kuitenkin neljännen sijan, eli palkintojen jakoon pääsi pienestä takapakista huolimatta! puhelinlaatu, mutta poni!! Mutta nyt ...

Olen jollain tasolla taikauskoinen ihminen. Tai voiko sitä niin sanoa. Uskon vakaasti siihen että päälleni on langetettu kirous, joka takaa sen että en voi onnistua kenttäkilpailuiden kolmessa osakokeessa. Tai että jos aamulla joku menee pieleen se jatkuu väkisin koko päivän vaikka koittaisin olla positiivinen. Ollaan välillä Roosan kanssa vitsailtu, että aina on joku osakoe mennyt pieleen. Jos koulu- ja estekoe on onnistunut, maastossa on käynyt joku moka, vahinko tai muu äksidentti. Siinä uskossa olenkin elänyt pitkään. Mutta kun aikaisemminkin on rikottu rajoja, tehtiin se nytkin. Keravan kenttäkilpailut 5.6. - kansallinen avoin helppo - 2.sija Jäin Lauantaina porukoille Ypäjälle yöksi, etten vaan tällä kertaa myöhästyisi. Aikataulutin, pakkasin ja liikutin vielä Pyryn Karin ohjeiden mukaan. Nukkumaan menin myöhään, lienikö pientä jännitystä ilmassa, ja tunteja yöunille jäi vain pari kolme. Aamuyöstä kuitenkin nousin ripeästi, ehkä hitusen suunniteltua myöhemmin - sillä r...

Vaikka todellakin palan halusta jo kertoa teille Keravan kenttäkisoista, ajattelin että pitää kuitenkin pakittaa muutama päivä siitä taaksepäin edelliseen valmennukseen joka oleellisesti liittyy Sunnuntain Kerava tapahtumiin. Keravan postaus sitten heti seuraavaksi (siinä se kirjoitettuna odottaa julkaisemista.. heh)! Perjantaina meillä oli viimeistelevä treeni Karin luona. Pyry oli muutaman yön nukkunut sisällä ja oli taas saanut hieman virtaa kavioihin. Kuitenkin se oli vähän hypätessä hankalampi kuin normaalisti, oli vähän kokoajan puomissa kiinni ja hälläväliä asenteella. Ihan reipas ja menevä, mutta jokseenkin kuitenkin semmoinen roiskiva. Mitään kummallistahan ei tunnin aikana tehty, kaarevaa linjaa ja pientä jumppasarjaa. Alkuun kuitenkin ratsastettiin hyvin avut läpi. Olin keskiviikkona käynyt ratsastamassa kentällä kunnolla koulua, mutta mikään ei oikein ollut onnistunut. Vaikka kuinka taivuttelin, väistin ja taiteilin niin Pyry oli lopputulemalta vain ihan ookoo, jos...

Viikonloppuna ja vielä tänään maanantainakin on tullut kokoajan vain uutta materiaalia ja kerrottavaa, että en enää edes tiedä miten lähtisin purkamaan tätä sumaa. Tekisi mieli hypätä suoraan sunnuntain Shownäyttelyihin joka olikin yllättäen menestys, mutta lauantain kisoissa tulokset parani niin huikeasti että niitä ei paranisi jättää myöskään mainitsematta. Olisi myös lisää nuoriso kuulumisia ja Allikin matkasi tänään Hämeenlinnan paremmalle puolelle ja jäi sinne (toivottavasti vain viikoksi!). Mistä sitä sitten lähtisi purkamaan herran jestas?! Ja kaikenlisäksi Mätsäreiden osallistuminen meni umpeen ja saatiin huikeat liki 90 osallistumista! HUH! Aloitetaan kuitenkin aikajärjestyksessä lauantaista. Olin pe-la välisen yön töissä ja lähdinkin sieltä melko suoraan kohti Ypäjää, sillä aamulla aikasin lähdettiin kolmen hevosen voimin kisoihin. Pyry ja Alli pääsi aamuksi kisapaikalla tarhaan kun itse olin aamun töissä ja Molla ja Jenna menivät 60 cm. Oli muuten turbomummo onnellinen ...

Tiedättekö niitä sellaisia lausahduksia mitä on aina ihana kuulla, mitkä lämmittävät mieltä, ilahduttavat ja saavat motivaation nousemaan? Tiedätte varmasti myös sen tunteen kun sinulle kerrotaan että olet onnistunut jossain, tehnyt jotain hyvin? Se saa aina hymyn korviin ja sillä jaksaa takuulla ne synkemmätkin päivät. Kesä tulee, päivät on jo pitkiä.. Onhan tässä aihettakin positiivisuuteen! Eilen tiistaina oli kaksi aivan huippu juttua. Allilla kävi ihana Nina tekemässä kranion ja oltiin Pyryn kanssa Nevalan valmennuksessa. Ja kyllä, molemmat oli aivan huippu juttuja! Itse olin vielä töissä kun Nina kävi, mutta ehdin kuitenkin muutaman sanan vaihtamaan Ypäjälle päästyäni. Kävivät ensin äitin kanssa Herkun tallilla hoitamassa Herkun ja tallin toisen nuoren 5 v ori Varjiksen. Nina saikin sieltä tallilta heti uusia asiakkaita sillä Varjikselle varattiin heti lisähoito ja tallilta tuli ainakin 1-2 muutakin hoidettavaa! Herkusta ei ollut ihmeellisempää sanottavaa, on edelleen tosi v...

Kisakausi.  Se on sellainen asia mitä vuodessa aina odotan. Kun se syksyllä loppuu sitä jää innoissaan odottamaan. Mutta kun on sen aika.. Haluanko aloittaa sitä? Miksi kisoissa aina epäonnistuu? Miksi mennä sinne mokailemaan? Tämä vuosi alkoi poikkeuksellisen aikaisin. Viime vuonna kausi aloitettiin Pyryn kanssa huhtikuussa ja Allin kanssa joskus heinäkuussa. Tänä vuonna tein poikkeuksen ja otin jopa pienoisen haasteen; ilmoitin itseni Pyryn kanssa Amateur Tourille. Alunperin oli kyllä ollut puhetta äitin kanssa siitä, mutta kun sitten huomasin, että Arctic Showssa olisi 100 cm luokassa samalla bonusluokka Amateur Touriin josta pääsee siis suoraan finaaliin, olin varma että nyt tai ei koskaan. Raotin siis rahapussiani, maksoin kaikki luvat, sarjamaksun Amateur Touriin ja ilmoitin itseni kisoihin. Se ei pelaa joka pelkää, jos ei koita ei voita ja muita yhtä kliseisiä sanontoja. Lauantai aamuna heräsin hyvissä ajoin jo hieman ennen kuutta, vaikka luokka alkoi vasta 10.30. S...

Miten meni noin omasta mielestä? 100 cm luokkavoitto Amateur Tour bonusluokkavoitto = suora paikka finaalissa Maailman paras hevonen

Ei ihan putkeen mene nyt tämä blogin kirjoittelu, tänään kun pidin tallivapaan, jonka ihana äitini minulle antoi, piti kirjoittaa tämä postaus ulos, mutta olen ollut niin järjettömän väsynyt kokoajan ja päätin mennä päikkäreille. Ja voihan kehveli kun ne pääsi hieman venähtämään ja heräsin vasta puoli kymmenen aikaan illalla.. Onneksi olen niin yliväsynyt tällä hetkellä, että saan tasan heti unta kun lyön taas pääni tyynyyn. On kuitenkin tässä tämän postauksen kirjoittaminen venynyt ja haluat saada ulos kun kerrankin on materiaalia. Kaikista postauksen kuvista kiitossa Tiffani Jylhänniska ja videoista meitin ihana apuri Pikku-Jenna. Paitsi ensimmäinen kuva Pyrystä on Pikku-Jennan käsialaa myös. Mutta niin itseasiaan. Repäisin tosiaan tuossa ihan kunnolla ja ilmoitin itseni Pyryn kanssa Helsinki Horse Shown Amateur Tourille. Pitää kai sekin kokemus joskus kokea! Kisakausi alkaa nyt tulevana viikonloppuna kun menen lauantana hyppäämään Pyryn kanssa 100 cm ja Sunnuntaina Alli...