Siirry pääsisältöön

Shilan hiittiä seuraamassa

Meillä on tallilla ihan normaalia (toki missä tallilla, missä rata on vieressä se ei olisi) että varsinkin kun omat hevoset hiittaavat niitä pyritään seuraamaan. Olen toki halunnut nähdä monia muitakin hiittejä, etenkin petsareiden ja Petran passin, joten kuvia on tullut muutamiasta ei-omistakin hevosista. 

Mutta tosiaan. Passini Shila on ollut nyt muutamia viikoja kuntoutusuintijaksolla ja nyt viikon hölkännyt joka toinen päivä ja juossut kaksi hiittiä. Aina jännityksellä odottaa mitä mieltä kuski on ollut hevosesta, jopa hölkkäreenin jälkeen, mutta hiittien jälkeen odottaa aina suuresti jotain "Good" tai edes "It's Ok" kommenttia. Pakko kuitenkin myöntää ettei tämän mussukan kohdalla se ole ihan niin helppoa, sillä se ei ole nyt oikein hiitannut toivotulla tavalla ja sen jalat tuppaavat turvottelemaan turhankin paljon. Hoitajana olen jo muutamia kertoja ollut ihan tippa linssissä kun koitan sitä parhaani saada paremmaksi ja muut hokevat etten vaan pysty tekemään ihmeitä, kun se on mitä on. Mutta yritän ainakin parhaani! Voi sitä jalkoihin hierottua linimentin ja pintelinkäärimisen määrää :D

Vasemmalla pikku-Shila ja oikealla jättiläis-Lover. Shila ei oikeasti ole noin pieni, Lover on oikeasti noin iso :D

Mutta jokatapauksessa. Shila hiittasi keskiviikkona ja launtaina Mr Loverin kanssa. Molemmat tekevät vasta "paluuta" hiiteille joten tämä pari sopi siksi hyvin toisilleen. Itse ehdin seuraamaan vain keskiviikon hiittiä, lauantaina oli tallissa sen verran kiirettä että tyydyin vain kuulemaan (tylyn) tuomion.

Keskiviikkona Shila näytti mielestäni hölkkäillessä huonolta, mutta voi olla että se vain oli sen verran innoissaan että se jännitti sitä. "Pitkästä aikaa" kuitenkin kaikki pelit ja vehkeet päällä joten ymmärtäähän sen toisaalta. Hiitti näytti mielestäni ihan hyvältä ja olinkin tooosi onnellinen kun kuski oli sitä mieltä että se oli ihan ok. Sitä kun ei ole aikoihin tamman kohdalla kuulunut! Lisäksi jalat ei edes turvotellut tuskin yhtään ja näytti seuraavina päivinä tosi hyviltä, mutta jostain syystä lauantaina jalat olivat taas hirveän paljon huonomman oloiset ja hiitti oli paljon huonompi. Argh! Niin tekisi mieli kääriä se pumpuliin, mutta tietäähän sen etten voi perityillekkään ominaisuuksille mitään.

No. Niinkuin siinä lauantaina Shilan jalkoja hoidellessa sanoin, että parhaani tässä yritän (itku kurkussa) niin jaetaan edes nämä muutamat hienot kuvat mitä sain silloin ihan ok menneeltä hiitiltä. Taidampa lähteä tästä vielä käymään tallilla ja laittaa sille uudet savet jalkoihin niin saa huomenna neiti taas polskia ja minä kehitellä vielä jotain uutta millä saisin sen vielä parempaan loistoon! 


Ensin muutama hölkkäkuva Loverista. Herralla on ollut vähän rankkaa sairastelua ja alkaa vasta nyt palaamaan treeniin ja keräilee vielä massaa ympärilleen. :) Pikku heppa, varmaan 180 senttinen säältään!




 Pikku-Shila ♥ Jos mä oikein käärin sen kuplamuoviin niin ehkä siitä tulee vielä tosi hyvä?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uuden alku

 Kovasti koitin tätä blogia päivittää, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana elämäni on muuttunut niin totaalisesti, ettei blogi ole oikein enää sama. Mielestäni on kunnioitettava nyt blogia, se oli loistokas vuosina 2012-2015. Tätä blogia on ollut aina hirmuisen ihana päivittää ja ehkä vielä jonain päivänä kun palaan takaisin satulaan voidaan tämäkin kääntää uudeksi nousuksi. Mutta sitä odotellessa haluan kiittää kaikkia blogin lukijoita kuluneista vuosista ja lukuisista kommenteista ja tuesta. Ilman teitä tämä polku ei olisi ollut puoliksikaan näin mahtava! On siis aika sulkea Kisamatkalla ja kääntää uusi lehti. Bloggaaminen on vieläkin lähellä sydäntäni, mutta mielestäni tämä blogi ei ole koskaan ollut täydellinen sille elämälle mikä minulla on tällä hetkellä menossa. Joten oli aika uuden blogin. Toivotan kaikki innokkaat mukaan myös raviurheilun maailmaan jos se vaan yhtään kiinnostaa. Kiitos vielä kerran kaikille näistä vuosista, toivottavasti nähdään vielä uudessa blogissa! Harnes

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Millainen on minun työpäiväni?

Niin no. Se vaihtelee tosi paljon päivittäin, mutta ajattelin silti tehdä tälläisen pienin Myday tyylisen postauksen, missä kerroin teille työpäivästäni. Jokaisessa työpaikassa olen tehnyt erilaisia päiviä, ensimmäisessä paikassa päivät olivat hurjan pitkiä (yleensä aamu viidestä iltapäivä neljään plus mahdolliset ravit), mutta näissä kahdessa jälkimmäisessä on ollut about 6-8 tuntisia normaaleita työpäiviä. Toki vaihtelua aina on ja etenkin jos pitää mennä raveihin tai on iltaruokinta vuoro tulee extra hommia. Mutta pidemmittä puheita, millainen on siis minun työpäiväni? Aamulla heräilen siinä puoli 5 - 5 välillä, usein torkuttelen viiteen asti. Tony tulee yleensä hakemaan minut töihin, ja päivästä riippuen mennäänkin tallille noin puoli kuuden aikaan. Joskus hieman myöhemmin ja joskus hiemain aikaisemmin, riippuen siitä kuinka kiireiseksi päiväksi arvoidaan. Yleensä hevoset on aamulla ruokittu joko Tonyn tai Meksikolaispariskunnan toimesta, joskus minä ja Tony aamuruokitaan