Siirry pääsisältöön

Rossoilua ja Lurpan kuntoutusta

Vihdoinkin on edes vähän aikaa kirjoittaa jotain. Tosin tämäkin postaus on tylsä kuvaton, jota tuskin kukaan lukee, mutta saampahan ainakin jakaa teidän kanssanne niin Rosson kuin Lurpan kuntoutuksen. Aloitetaan siis torstaista, josta tiedätte klinikkareissun jo. Illallalla kävin vielä ratsastamassa Rossolla niin että Rosson omistaja Riitta oli mukana. Rosso on siis 4 vuotias FWB ruuna, jota tällä hetkellä ratsastelen, ainakin ensi viikkoon asti ja jos ei mene kaupaksi niin uskottavasti vielä sen jälkeen. Mutta se nähdään sitten. Torstaina Riitta sitten laittoi Rosson kuntoon ja hieman juoksutteli. Olimme pyytäneet Minnan hieman auttamaan alkuun herran kanssa, kun aikaisemmin oli hieman ongelmia. Tälläkin kertaa Rosso aluksi ei meinannut päästää selkään, mutta kun Minna tuli viereen ja neuvoi miten kannattaa ylistää ja rohkaista nuorta pääsin lopulta hyvin selkään. Aluksi Minna talutti muutaman askeleen ja sitten käski keräämään ohjat ja alkamaan ravailemaan. Rossoa oli juoksutettu aika paljon, joten en sitten viitsinyt paljoa ratsastella. Ihan vähän ravia ja pätkät laukkaa. Mutta pakko sen verran sanoa, että upea liikkeinen herra on! Tästä hepasta tulee kyllä vielä vaikka mitä :)

Sovittiin sitten Minnan kanssa että perjantaina tulen uudestaan ja Minna sitten taas hieman auttaa. Niinpä sitten perjantainakin suuntasin koulun jälkeen Chevaluxiin ja aloin laittamaan Rospea kuntoon. Alunperin piti juoksuttaa myös Perttu, mutta en sitten kerinnyt kun kotona Lurppa veteli pukkilaukkaa tarhassa, vaikka sen pitäisi olla karsinalevossa. Että joopa, toivotaan nyt että se hevonen tajuais rauhottua että saadaan jalka kuntoon.. Mutta takaisin Rossoon. Harjasin sitten Rosson ihan kunnolla ja laitoin sen kuntoon. Herra oli ihan nätisti, ei mitään ongelmia. Sitten kävin maneesissa hieman pyörittelemässä sitä ja kun Minna tuli niin katsottiin selkään nousu. Ja ei ollut mitään ongelmia! Rosso seisoi nätisti ja antoi nousta hyvin selkään. Minna talutti taas pari askelta ja sitten päästi irti ja antoi ratsastaa enempi. Tänään juoksutin vain todella vähän, joten otettiin enemmän laukkaakin. Ravissa pitää Rosson kanssa varoa ettei liikaa ala kokoamaan, herra kun on vielä niin nuori että menee ihan koukkuun. Mutta rentona ravi oli taas pitkää ja kivaa. Sitten laukattiin hieman ja tehtiin hienosti laukkaympyrätkin! Herra oli siis tänään oikein kiva ja oli muutenkin onnistunut ratsastusreissu. Sitten hoisin vielä Rosson pois ja siinä sitten Minnan kanssa juteltiin niitä näitä. Minna kysyi koska tulen seuraavaksi ja tänäänhän on siis tarkoitus mennä vielä ratsastamaan, sitten heppa saa pitää vapaa päivän. Sovittiin sitten koska voi mennä (ettei ole tunteja) ja hoisin sitten Rospen vielä pois.

Lurpan kanssa kävin sitten kävelemässä vielä perjantai illalla ja nyt lauantaiaamulla. Ja pakko sanoa että Lurppa-herra on kyllä ihan vatipää ._. Yritä siinä sitten talutella käyntiä kun hullu valkoinen hevonen pomppii pystyyn ja pukittelee. Ja kuun mikään pienikään ei tuo hevonen ole.. Mutta eiköhän se siitä, käyn vielä iltapäivällä tai päivällä kävelemässä sen kanssa ja koitan saada sitä vähän aisoihin. Lurpan selkään varmaan kipuan vasta 13 päivän päästä niin sitten ei ainakaan ole mitään kipsiä enää jalassa ja karsinalepokin ohi. Innolla sitä kyllä odotan!Tänään siis taas olisi vielä tarkoitus kivuta Rosson selkään ja sitten saa hieman herra sulatella. Tänään mennään  Pertun ratsastajan, Marjon, kanssa samaan aikaan niin nähdään vähän miten Perttu poika menee. :) Mutta katsellaan jos vaikka siitä sitten vielä jotain kirjoittelen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...