Siirry pääsisältöön

Suunnitelmien muutosjuhlaa

Tosiaan, tänään näytti sitten taas kaikki suunnitelmat menevän uusiksi.. Piti siis illalla (tai iltapäivästä) viedä hepat Pikelle läpiratsastettavaksi, mutta valitettavasti Pike kaatui koirien kanssa lenkillä niin pahasti ettei pystynyt enää tänään ratsastamaan. Niska oli kuulemma mennyt ihan jumiin ja Pike olikin äitille sanonut että on ihan luovuttaja fiilis, mutta mitä vahingoille ja onnettomuuksille voi! Mutta Pike kuitenkin lupasi Lurpalla mennä keskiviikkona sen Helppo A:1 ja tiistaina sitten käy Lurpan selässä jos vaikka saisi hieman tuntumaa :)

Ja sitten omiin ongelmiin, TAAS. Tosiaan viime viikon maanantaina nyrjäytin jotenkin nilkkani. Minulla on erittäin venyneet nivelsiteet nilkoissa ja varsinkin oikeassa. Tallissa sitten jotenkin taas vääntyi ja ajattelin vain että eipä siinä mikään ole, kohta menee ohi. Särky kuitenkin jatkui ja perjantaina oli jo niin paha että hyvä että pääsin kävelemään. Nyt vain pystyn nilkuttamaan ja särkee ihan hemmetisti :/ Huomenna sitten lääkäriin ja toivottavasti paranee pian! Katsotaan nyt pääsenkö sitten taas tiistainakaan valmennukseen jos tuo nilkka oikein alkaa kiukuttelemaan.. Tiistaina on myös lannerangan röngten, epäilevät että selässä olisi jotain häikkää. Toivottavasti sekään ei mitään vakavaa ja sen pystyisi nyt nopeasti korjaamaan, ettei vaan sitten taas kaikki menisi pieleen mitä pienessä päässäni olen suunnitellut..



Siinä vielä viikonlopun valmennuksesta kooste. Eipä ollut kummoisia videoitakaan kuitenkaan niin sen mukainen pikkuvideo onkin :) Ja hyviä uutisiakin on tälle päivälle! Lurpan jalat näytti tänään erinomaisilta! Äiti vielä kylmetti ja laittoi niihin linimenttiä. Toivottavasti huomenna taas näyttää hyvältä, toivotaan toivotaan :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov