Siirry pääsisältöön

Suunnitelmien muutosjuhlaa

Tosiaan, tänään näytti sitten taas kaikki suunnitelmat menevän uusiksi.. Piti siis illalla (tai iltapäivästä) viedä hepat Pikelle läpiratsastettavaksi, mutta valitettavasti Pike kaatui koirien kanssa lenkillä niin pahasti ettei pystynyt enää tänään ratsastamaan. Niska oli kuulemma mennyt ihan jumiin ja Pike olikin äitille sanonut että on ihan luovuttaja fiilis, mutta mitä vahingoille ja onnettomuuksille voi! Mutta Pike kuitenkin lupasi Lurpalla mennä keskiviikkona sen Helppo A:1 ja tiistaina sitten käy Lurpan selässä jos vaikka saisi hieman tuntumaa :)

Ja sitten omiin ongelmiin, TAAS. Tosiaan viime viikon maanantaina nyrjäytin jotenkin nilkkani. Minulla on erittäin venyneet nivelsiteet nilkoissa ja varsinkin oikeassa. Tallissa sitten jotenkin taas vääntyi ja ajattelin vain että eipä siinä mikään ole, kohta menee ohi. Särky kuitenkin jatkui ja perjantaina oli jo niin paha että hyvä että pääsin kävelemään. Nyt vain pystyn nilkuttamaan ja särkee ihan hemmetisti :/ Huomenna sitten lääkäriin ja toivottavasti paranee pian! Katsotaan nyt pääsenkö sitten taas tiistainakaan valmennukseen jos tuo nilkka oikein alkaa kiukuttelemaan.. Tiistaina on myös lannerangan röngten, epäilevät että selässä olisi jotain häikkää. Toivottavasti sekään ei mitään vakavaa ja sen pystyisi nyt nopeasti korjaamaan, ettei vaan sitten taas kaikki menisi pieleen mitä pienessä päässäni olen suunnitellut..



Siinä vielä viikonlopun valmennuksesta kooste. Eipä ollut kummoisia videoitakaan kuitenkaan niin sen mukainen pikkuvideo onkin :) Ja hyviä uutisiakin on tälle päivälle! Lurpan jalat näytti tänään erinomaisilta! Äiti vielä kylmetti ja laittoi niihin linimenttiä. Toivottavasti huomenna taas näyttää hyvältä, toivotaan toivotaan :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...