Siirry pääsisältöön

Poni menee ja kuski vikisee - Varjo-talli 12.6.

HUH, osaa olla kuuma ja helteinen päivä! Silti siitä onneksi selvittiin kisoissa ja ponikaan ei tuntunut helteestä välittävän. Vaikkei neiti taas matkalla suostunut juomaan tilkkaakaan vettä ja kotona sitten menikin varmaan 50 litraa kerta heitolla.. On se kumma kun ei tamma kisoissa tuppaa juomaan! Mutta siis aloitetaampas ihan alusta. Mollan kisaajan sanoessaan itsensä irti, piti tietenkin itse alkaa hieman treenailemaan Niinisalon kenttäkilpailuihin. Yksi estevalmennus ja sitten nämä Varjo-Tallin seuraestekilpailut, luokkina hurjat 70 cm ja 80 cm, sitten pysytään aika hyvin kuukausi koululinjalla, mitä kerran käydään maastoesteitä hyppäämässä. Ja sitten takaisin tähän päivään. Aamulla lähdettiin sitten klo 10 kohti Varjo-tallia. Mukana Molla, äiti kuskina, minä ja hevosenhoitaja ja kuvaaja Pilvi. Matka taittui hyvin, vaikka mittari taisi jo aamulla olla hellelukemissa. Perillä käytiin maksamassa ja hakemassa vettä. Yritettiin saada Mollaa juomaankiin, mutta nirppanokka päätti ettei koskekkaan veteen. Pilvi sitten talutteli hetken Mollaa sillä välin kun itse laitoimme heppa-autoa siistimmäksi.

Hevosenhoitaja Pilvi kera Mollan
Sitten vain ponille kimpsut ja kampsut päälle! Tällä kertaa varusteina oli ruskeat suitset full cheekeillä, estesatula, lampaankarvaromaani, omenanvihreä satulahuopa ja siihen sointuvat suojat sekä mustat bootsit. Ja tietenkin korvahuppua, mikä sopi huopaan, unohtamatta! Itse heitin valkoiset housut, alle pinkin topin (sopi satulahuovan reunaan!) ja päälle KL kisapaidan, väriltään vaaleansininen. Käveltiin vielä kentälle ja Pilvi käveli Mollan kanssa samalla kun itse kävelin rataa. Onneksi oltiin aika luokan alussa niin päästiin nopeasti verryttelemään. Tein kyllä tooodella lyhyen verkan, ravissa muutama kierros voltteineen, laukkaa ja siirtymisiä ja kaksi hyppyä. Siinä se. Sitten käppäiltiin siihen asti että päästiin valmistautumaan. Odoteltiin sitten vuoroamme.

Radalla Mollalla tuntui taas olevan liiankin hauskaa.. Hypätty on siis kerran valmennuksessa ja sitä ennen varmaan puolivuotta, tai oikeastaan ylikin, sitten. Siksi luokka oli nyt näin pieni. Yritin sitten hieman rauhoitella tammaa, mutta oli neidillä niin kivaa että annoin sen sitten vapaammin mennä. Olihan siinä pari kolahdusta kun lähti välillä enemmän laakana kun ylöspäin, mutta puomit pysyi ylhäällä. Jarrut tuntui puuttuvan, mutta no, kyllähän se silti kääntyi ja hauskaa oli sekä kuskilla että ponilla! Eikä poni edes tuntunut _hirvittävän_ pieneltä, onneksi! Reipas hieno tamma ja 0-0 tuloksella (ja nopealla ajalla, kiitos ponin) sieltä sitten saatiin sinivalkoinen ruusuke. Hieno tamma! Nyt taas uskaltaa kuskikin lähteä korkeampiin luokkiin kun sai hieman varmuutta ;)





Onnellinen ponikuski :D

Sitten olikin melkoinen tauko viimeiseen luokkaan. Käytiin Molla viilentämässä välissä ja yritettiin TAAS juottaa, mutta ei niin ei.. Sitten Pilvi sai taas kävellä hetken sen kanssa ja lopulta seistiin sitten aikamme varjossa. Kuuneltiin että luokkaan olisi tullut 4 jälki-ilmoittautunutta, joten lähtisin vasta 8. Todellisuudessa siinä oli vain yksi jälkkäri, joten kiire sinne verkkaan tuli. Heti verkassa kierros ravia, laukka, pari hyppyä ja siinä taa se. Sitten odoteltiin vielä omaa vuoroa ja mentiin radalle. Tällä kertaa Mollalla oli jotenkin vielä enemmän meno päällä, joten huikkasin sitten äidille että nyt tippuu puomit..


Mutta eihän ne puomit minnekkään tippuneet. Poni oli reipas ja kiva ja kuunteli ja kaikkea! Muutaman lähestymisen otin liian lähelle ja yhdellä esteellä (missä alhaalla kuvakin) on jalat tammalla hieman sekaisin, mutta puhtaasti meni! Herranen aika kun kuski voi olla ylpeä. Muutama kuskin oma tyhmä moka, mutta poni pelasteli ja oli hieno! Ja vaikken ratsastanut aikaa, tein yhden lyhyemmän tien. Ja silloin kun sitä tein, olin ihan varma että poni kieltää (niin lähellä ja tiukasti käänsin) mutta ei, yli ja puhtaasti! Paljon pusuja ja haleja sai heppa kaikilta, minulta, äitiltä ja Pilviltä! Ja 0-0 tuloksella jälleen se sinivalkoinen ruusuke!


Jalat solmussa, mutta puhtaasti yli

seuraavan kerran iloisesti liidellen ;)


Että ei mennyt kyllä huonosti, vaikka kuski ja hevonen ei piiiitkiin aikoihin kisoissa yhdessä (estekisoissa) ollut käynyt. Ja äitiäkin tuppasi jännittämään, tärisi kuulemma katsomossa :D Sitten Molla vain käveli kunnolla Pilvin kanssa, pestiin se nopeasti rätillä ja matka kotiin alkoi. Kotona sitten vielä pestiin heppa ja sai mennä sisälle lepäilemään. Yöksi (jos nyt ei hirvittäviä ukkosmyrskyjä tule) saavat hepat mennä laitumelle ja aamulla sitten haetaan pois. Hieno hieno tamma, tästä on hyvä meidän mennä kohti Niinisalon kenttäkisoja! :)

pahoittelen ilmettäni, oli humoristinen tilanne :D Palkinnot tässä: ruusukkeet, pokaalit, auto pesu ja paita


Kommentit

  1. Saanen kysyä miks kisaaja sano ittensäirti? Ja onnea!

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia! Ei olla ihan suoranaista vastausta saatu itse kuskilta, mutta ajanpuutteen ja kiinnostuksen puutteen takia lopetti. Ei tässä mikään muuten harmita (ja en ole vihainen, ainakaan paljoa, kuskille), mutta kun on koko kevään treenannut tammaa ja antanut toisen ponin ratsastajan jäädä taka-alalle. Ja tietty, oma treenaaminen ponin kanssa jäänyt tosiaan vähäiselle ja heinäkuussa olisi ensimmäinen sph mestaruus :')

    VastaaPoista
  3. Ettei olis nää hevostalli.netin ilkeet kommentit lopetuksen syynä...?

    VastaaPoista
  4. Anonyymi, en usko että on kyseisiä kommentteja ikinä lukenut ^^

    Tyra, kiitoksia! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Linkitä blogisi!

Nyt kaivataan lukulistalle uusia tuttavuuksia ja vanhoja unohtuneita! Eli nyt toivotaan että saataisiin paljon uusia blogeja lukulistalle! Tarkoitus on siis linkittää oma blogisi, so simple! Itse olen melko kaikki ruokainen blogien suhteen, eniten varmaan uppoavat kilpailevien ratsastajien blogit, mutta myös muita blogeja mahtuu lukulistalle. Eli nyt ei ole mitään rajoituksia blogin painotuksen suhteen. Koon TOP7 blogit sitten kaikkien nähtäville, joten ei muuta kun linkkailemaan! Pyrin tekemään esittelypostauksen 8.-11.9. välisenä aikana, joten siihen asti on aikaa linkata blogeja mukaan :) Huom! Linkatessa blogisi tähän postaukseen annat oikeuden kolmannelle osapuolelle (minulle), käyttää blogissasi esiintyviä kuvia julkaisussa (esittelypostaus) allekirjoittaneen harkinnan mukaan. Nyt ei muuta kun linkkejä tulemaan!

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...