Siirry pääsisältöön

Chevaluxin Harjoituskoulukilpailut 25.9. ja upea herra Pyry

Molla siis viettää edellee sairaslomaa. Päivittäin kävelyä, kylmäys 2-3 kertaa päivässä ja jalan venytystä. Hyvältä koipi näyttää, eiköhän tämä tästä! Mutta tosiaan sunnuntaina käytiin Pyryn kanssa Chevaluxissa harjoituskoulukilpailuissa. Tavoitteenahan on saada nyt mahdollisimman paljon koulua alle tässä talven aikana että ensi vuonna se ei sitten tuottaisi ongelmia. Ja olen kyllä reissuun enemmän kuin tyytyväinen, herra oli oikein hieno! Valitan tästä on tulossa lyhykäinen postaus, mutta kun tässä on mennyt niin kiireiseksi niin kerron vain pinnallisesti tällä kertaa ;) Kuvia tulossa jossain vaiheessa

Menin Pyryllä siis kaksi luokkaa, Helppo C:1 ja KN Special. Verkassa heppa tuntui hyvältä ja olin erittäin tyytyväinen rataankin, vaikka välillä kävi hitaaksi pohkeelle. Lopputulois 63,5% ja 3. sija! Hieno pyrde! KN verkka oli MIELETÖN! En ole ikinä, ikinä ikinä tehnyt sen kanssa niin hienoja keskiraveja, se oikeasti meni pyöreässä muodossa jne. No.. Mutta radalla koko homma meni ihan plööörinäksi. Meni ihan ookoo kivasti aikaisempiin ratoihin verraten, silti prosentteja vain 56%. Mutta olen silti tyytyväinen tästä on hyvä taas jatkaa!


Ja sitten näitä "ennen kun ketään ehtii mainita" -juttuja. Videon näette siis alhaalla. Tiedän omat virheeni, videolla sekä huonoja että hyviä pätkiä. Ja kyllä, pidän vasemman käden välillä huovassa, koska muuten jään herkästi vetämään. Harkkakisoissa oli hyvä tehdä mitä lystäsi ;) Ja vielä, sain jopa kaksi kahdeksikkoa pyrden kanssa! Mutta nyt se video.


Tiistainakin oli kouluvalmennus ja huomenna (tänään torstaina) onkin sitten estevalmennus, teen jonkinmoisen koosteen niistä jos vain sain aikaiseksi (lue: ehdin töiltäni). Mutta nyt rakkaat lukijat, hyviä öitä. Jos tosiaan nukkumisesta mitään tulee, meidän rakas collienarttu on kateissa.. Tyttö tule pian kotiin!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov