Niinisalon kenttäkilpailut 10.-11.9. - Parin puten taidonnäyte

Huh, vihdoin ja viimein on aika kertoa teille Niinisalon reissusta! Tästä on luvassa melkoisen pitkä teksti, joten nyt eikun lukemaan!

Perjantaina lähdimme siis matkaan kohti Niinisaloa. Suunnitelmissa oli lähteä klo 17, mutta tavan mukaan se venähti siihen klo 18. Pääsimme kuitenkin hyvin perille, matkaan meni se kolmisen tuntia yhden pysähdyksen kanssa. Hevoset majoitettiin tällä kertaa Niinisalon Ratsastajille. Saimme todella kivat karsinapaikat, heti oven vieressä, siihen saikin hyvin kaikki tarvittavat hevosten ruuat + kaapin. Kaappi varmuudeksi (vainoharhainen..) lukkoon ja hevosille yöksi heinät ja ruuat ja hyvän yön toivotukset. Sitten matkailuauto ja heppa-auto ajettiin varusmiesalueelle ja löydettiin hyvä leirintäpaikka. Piuhat kiinni, lämmitykset päälle ja eikun nukkumaan ja valmistautumaan seuraavan päivän koitoksiin!

Koirat myös messissä! Assi meidän heppa-autolla :)

Lauantain valjetessa aloin valmistautumaan henkisesti suoritukseeni. Ensimmäinen lähtöni oli vasta klo 14, mutta koska emme yhtään tienneet kuinka kauan pyörällä kestää polkaista tallille, en ehtinyt aamusta yhtään seuraamaan kisoja. Lähdettiin sitten Pilvin kanssa jo hyvissä ajoin ajamaan tallille jotain kinttupolkuja pitkin.. Ja kyllä, samanlaista kangasmetsää siellä täällä, yritä siellä sitten löytää perille! Koska oltiin totaali eksyksissä, käynnistin puhelimeni navigaattorin ja lopulta, vain puolen tunnin harhailun jälkeen, löydettiin sitten tallille. Pyörät parkkiin, hevosille päiväruuat nenän eteen ja tsekattiin että kaikki on hyvin. Sitten putsailtiin karsinat ja laitoin Pyryn harjan ja hoidettiin yleisestikin hepat. Ja aikaa oli ties kuinka paljon.. Turhautuminenhan siinä tuli kun olisin kisoja halunnut nähdä! 

Päätettiin pian kuitenkin lähteä köpöttelemään varusmiesalueelle. Sinne oli yllättävän helppo löytää, tosin olisin takuulla taas eksynyt jos polkua ei olisi merkitty! Paljoa ei hevosia vastaan tullut. Oltiin hyvissä ajoin myös perillä ja kuin "tilauksesta" alkoi sitten satamaan kaatamalla, juuri kun piti mennä verkkaamaan.. Noh, sateen saattelemana sitten menin verkkaan. Ensimmäisenä tosiaan oli Molla. Molla oli verkassa ihan kiva, melko pehmeä ja hyvän tuntuinen, olisin vain itse saanut olla tarkempi ja ratsastaa paremmin avuille. Tällä kertaa kuitenkin päädyin vain "fiilistelemään" selässä. Sitten vain reippaasti radalle! Molla meni nätisti, kuunteli hyvin ja toimi jokaisesta puolipidätteestä, mikä oli tosi kiva homma! Radasta jäi tosi hyvä fiilis ja onnellisena sitten menin kiertelemään Mollalle hokkeja. Kouluradasta ei valitettavasti kuvia ja videokin tulee myöhemmin toivottavasti!

Sitten odoteltiin se hetki että esteosuus alkoi. Pyry laitettiin valmiiksi, koska hyppäsin saman tien siitä sitten Pyryn selkään. Molla oli verkassa... No virkeä.. Syöksyi esteille ja itse olin ihan hukassa :D Sitten menin pikkuverkkaan nurmelle ja niinkuin jo rataa kävellessä, nytkin pelkäsin. Se oli aivan järkyttävässä kunnossa! Se oli oikeasti liukas, mutta päätin vain ratsastaa tosi loivat tiet ja rauhassa. Pääsin onneksi nopeasti radalle (koska kerroin että toinen hevonen odottaa minua..) ja pian oltiin jo radalla. Ja VAPISIN! Pelkäsin niin paljon sitä pohjaa että jopa toivoin että Molla kieltäytyisi hyppäämästä. Siksi (kuten videolla näkyy) osaan oksereista tultiin ihan juureen ja ihan paikaltaan. Mutta jokaisen huonon hypyn jälkeen Molla sai paaaljon rapsutuksia, koska se oli tosi hieno tamma ja vaikka kuinka itse mokailin se teki puhtaan radan! Hieno hieno hieno heppa! Kuski oli surkea, onneksi heppa on hieno :)

Heti Mollan radan jälkeen kiipesin Pyryn selkään ja sillä välin äiti ja Pilvi veivät Mollan eläinlääkärin tarkastukseen. Ja tässä kohden meinasi kyllä omatkin hermot mennä. Pyry oli ihan sekopäinen. Se pomppi ja hyppi ja aiheutti verkassa poikkoilullaan ainakin 7 vaaratilannetta. Anteeksi todella paljon kaikille joiden verkkaa häiritsimme, lisäksi ratsukolle jonka radan aikana keilasimme kouluradan kirjaimia.. Huoh. Ensimmäiset kymmenen minuuttia käytin laukkaamiseen. Ensin toiseen suuntaan, sitten toiseen ja sen jälkeen 4 kaarista vaihdellen laukkaa. Sitten oli edes sen tuntuinen hevonen että pystyi edes alkamaan ravaamaan.. Mutta seuraava sekoaminen tuli kun sovittiin että Molla viedään kokonaan pois näkyvistä. En saanut herraa mitenkään rennoksi ja lisäksi poikitti tooodella pahasti taas oikeassa kierroksessa (nyt on eläinlääkärikin tilattu, toivottavasti ratkeaa tilanne!). Noh, eipä auttanut kun mennä radalle. 

Radalla Pyry oli oikeastaan aika kiva! Itse oli pakko istua paremmin, en voinut könöttää ja yritin jopa pitää pääni suorassa. Pyry oli kuitenkin koko ohjelman läpi erittäin jännittynyt. Parhaimmat pisteen olivat yksi 7, muut vaihtelivat 6 ja 5 välillä. Loppukommenteissa kehuttiin näyttäväksi, mutta tänään jännittyneeksi. Puolipidätteitä sanottiin että pitäisi tehdä (radan aikana niitä tein ehkä miljoona, mutta no, herra päätti olla kuumakalle tänään :D). Noh, ihan ookoo meni, en ollut siihen tyytyväinen, mutta pätkittäin oli ihan kivoja hetkiä, kunnes herra taas muisti että Molla oli hävinnyt.. Nyt tarvitaan Pyryn kanssa paljon kouluratoihin rutiinia niin lähtee homma toimimaan!

etukenosta takakenoon, missä kultainen keskitie?

Ja no, siinähän se meni. Sitten taas laittamaan Pyrylle hokit jalkaan ja eikun esteille! Koska olin kuitenkin tehnyt jo melko pitkän verkan, en viitsinyt kauaa verkkailla, vähän ravia, muutama nosto, pari kertaa puomi ja pari kertaa pysty ja sitten menin ilmoittautumaan valmiiksi. Nyt uskalsin ottaa jopa pikkuverkassa hypyn, nurmi oli kuivanut sen verran ja oli muuten kisaradan pohjakin todella paljon pitävämpi! Pian päästiin radalle ja tavoitteena oli vain siisti ja puhdas suoritus. Pyryllä oli hieman sitä energiaa, mutta kuunteli kuitenkin hyvin pidätteitä! Koitettiin nyt ensikerran  martingaalia ja toimi hyvin, otti pidätteet paljon paremmin vastaan. Tuli melko hyvät lähestymiset, kakkoselle ja kolmoselle hieman juureen, mutta muuten tosi kivasti kaikki. Ja puhdashan sieltä tuli, hieno hieno heppa! Ja huomatkaa muuten eka kuva! Mitä mitä, meikä myötää! harjoittelin jo isompia luokkia varten miten sitä ohjaa kuuluikaan antaa ;)

Joten kyllä, meikä on ihan tyytyväinen kun molemmat pääsivät seuraavana päivänä maastoon! Väliaikatuloksiakin saatiin, Molla sai koulusta 61,670% ja esteiltä sen 0 virhepistettä, joten tällä hetkellä tulos oli -57,5. Pyry sai koulukokeesta 55,670% ja esteiltä 0 virhepistettä, eli tulos -65. Molempiin hevosiin olin todella tyytyväinen, en voi muuta sanoa! Hepat saivat sitten hetken vielä hengailla autolla kun käytiin klo 19 kävelemässä rata. Käveltiin se kaksi kertaa, ensimmäisen kerran muiden mukana ja sitten toisen kerran ihan Pilvin kanssa kahden ja otin radasta videon. Sen lataaminen tosiaan kesti ja yotube ei oikein tykännyt, joten latasin sen naamakirjaan. Tälle videolle todellakin saa sitten nauraa! Siellä on sitä väsynyttä juttua ja siinä seassa sitten koko rata. Piiitkä video, ei tarvitse katsoa jos ei kiinnosta. Niille jotka eivät jaksa videota katsoa, tässä vielä kooste radan esteistä (huom! kuvien laatu ei päätä huimaa, kuvattu videokameralla ;)):

video tulossa tähän kunhan saan sen ladattua johonkin..

Elikkä melkoista yksiväristä tuo harraste taas oli. Videolla jotain ihanaa radan analysointia ;) Ja se pitää vielä sanoa että ottakaa pliis huumorilla tuo video.. Itse ainakin repesin sitä katsoessani, ai että kun taas mokailin (kuten toripöydän hedelmät ovat niin ihania, ihana haapatukki jne..).. Sitten ratsastettiin vielä hevoset takaisin tallille, iltaruuat naamariin ja pyöräiltiin takaisin. Samalla löydettiin äiti ja Kari haahuilemasta ja katselemasta tuloksia. Sitten katseltiin vaan illalla elokuvaa ja sitten tuli unisilmään. Seuraavan päivän haasteita odotellessa ;)

Sunnuntai aamukin sitten valkeni. Mihinkään ei sunnuntaina ollut kiire, koska starttasin Mollan kanssa vasta 15.58 ja Pyryn kanssa 16.36. Siispä rauhassa syötiin aamupalaa, lueskeltiin kirjoja, katseltiin telkkaria jne. Olisin halunnut kisojakin mennä katsomaan, mutta sopivasti sitten lähdettiin aamutohinoiden jälkeen tallille hakeen kaikki kamat pois. Eli tallilla hevosille päiväsapuskat, harjaus, karsinoiden siivous, kaikki tavarat autoon, hevosille suojat ja takaisin varusmiesalueelle. Siellä sitten laitoin itseni valmiiksi ja mentiin sitten hevosten kanssa katsomaan kisoja. Jotenkin huomaa että se aika juoksee aika nopeasti kun haluaisi itsekin seurata kisoja :'D Noh, joka tapauksessa hyppäsin taas pian Mollan selkään ja hengailtiin sitten hetki odottaen koska se luokka alkaa..

hengailua - huomatkaa muuten, kaikki vihdoin ihan sävyssä ;)

Menin sitten hyvin kävellyn tamman kanssa ravailee sellainen parikymmentä minuuttia ennen starttia. Taivuttelin sen hyvin ja katsoin että se toimi hyvin avuilla. Hieman oli neitokaisessa intoa ja ei meinannut oikein malttaa, mutta tein paljon ravi-käynti siirtymisiä ja kohta Molla sitten kuuntelikin paremmin. Hetki kevyttä laukkaa ja sitten hieman eteen ja kiinni. Kymmentä vaille otin ensimmäisen hypyn, muutaman kerran normi rataestepysty. Kun kuulutettiin 2 minuuttia, otin vielä kerran sianselän ja tamma oli ihan SUPER! Se hyppäsi niin rohkeasti että olin ihan ylpeä siitä ;) Ja pian jo huudeltiin minuuttia ja alettiin tamman kanssa valumaan lähtöpaikalle.

Ja kun vihdoin, ikuisuudelta tuntuvan odotuksen jälkeen, saimme lähtömerkin, löin kellon käyntiin ja eikun menoksi. Ykkönen tosi hyvin, rohkeasti hyppäsi vähän jopa kauempaa. Kakkonen myös tosi hyvin, mutta sitten romahti kolmoselle. Siihen tuli lähelle, hieman holja hyppy. Banketti, joka aina on ollut Mollan bravuuri, meni ihan surkeasti.. Ylös hyppy oli ihan hyvä, mutta alas alkoi kyttäämään ja yritti oikealta ohi. No siinä sitten hieman suutuin ja matka jatkui kaposelle vitoselle. 5 ja 6 esteet tosi hienosti taas. Sitten tuli kohtalon tynnyrit.. Molla on siis hypännyt ennenkin ne, ikinä ei ole mitään sanonut. Nyt siis samalla onnella kun ennenkin lähestyin tynnyreitä ja yhtäkkiä tamma heittää liinat kiinni, hyppää vasemmalle. Karjaisen että perhana, potkaisen vasemmalla jalalla ja siitä tamma sitten päättääkin että hyppään sittenkin.. Ja no, meikä ei ollut mukana, vaan ihan jossian muualla ja lopulta, esteen jälkeen, roikuin Mollan harjan varassa ja kiljuin että en tipu! 5 sekunttia jo ehdin miettiä että nyt tuli hylky, mutta sitten viimeisillä voimilla hyppäsin selkään, katsoin kelloa ja sanoin että nyt tuli kiire :D Ennen kun jatketaan rataa, tässä ihana kuvasarja tästä meitin kommelluksesta, kiitos paljon Hanna K. kuvasarjasta!

"omg!"

"okei okei, mennää sit"

"yritäs nyt kuski ryhdistäytyy siel.."

Ihan oikeesti, niin koominen tilanne! Istuntakin kertoo sen, ei oikeasti, en (toivottavasti) omista tuollaista istuntaa hypyssä.. No mutta, ryhdistäydyin ja matka jatkui sianselälle. Sille tultiin lähelle, samoin toripöydälle. Sitten huomasin että olikin hieman kiire ja painettiin hieman kaasua mutkaan. Täysillä kohti autonvanteita, siitä hyvin ja vielä viimeinen vilkaisu kelloon ja ihan täydellinen  viimeinen hyppy. Sitten taas onnellisena maaliin! Eli nollaratahan sieltä tuli! Olen oikeasti itsestäni ylpeä, oli oikeasti ihme etten tippunut.. Oli meinaan sellainen tilanne että huhheijaa! Hieno tamma oli, vaikka meinasikin kuskin tiputtaa. Loppuun vielä kuvat ja pieni pätkä alkuradalta.

Ensimmäisen kuvan kuvannut Pilvi, seuraavat Vaasan Urheilukuvaus

 

Kyllä huomaa mikä adrenaliinipiikki siellä maastossa tulee! Se on niin se laji mitä minä rakastan, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Sykemittarikin kertoi että maksimisyke taisi olla 164 ja kaloreita tuossa 2 ja puolessa minuutissa paloi 32 :D On siinäkin teitä sykähdyttävää tietoa.. Mutta tosiaan tarvitsen sen kypärä kameran, olisi tullut niin hieno kommellusvideo tuostakin! Mutta takaisin kisoihin. Mollan jälkeen vaihdettiin heti Pyrylle varusteet. Olin varautunut siihen että joudun ottamaan vähän pidemmän verkan. Raippa oli kuitenkin tuon Molla-kommelluksen takia jäänyt sinne tynnyreille, mutta onneksi muuan tyttö sen minulle sieltä haki, suuret kiitokset! Sitten vain verkkaamaan. Ravasin aika pitkään ja sitten otin rauhallista laukkaa kuten Mollan kanssa. Oli jotenkin ihana huomata että osaan jo hieman tunnustella Pyryn laukkaakin! Esteiden läheisyydet alkaa olla jo hieman helpompaa arvioida herran kanssa. Hyppyinä muutaman kerran pysty ja kerran kahdeksikkona pysty. Sitten käppäiltiin pidempi hetki ja kun oli taas 2 minuuttia starttiin, otin muutaman noston ja kerran sianselän. Rohkea herra, ei mitään katsellut. Sitten taas lähtökuoppiin odottelemaan..

Ja taas kerran lupa annettiin, kello käynnistettiin ja matka alkoi. Ja voi kun olen niin tyytyväinen. Koko rata oli niin tasainen ja näin paikat hyvin.. Ykköselle tultiin ihan hyvin, samoin kakkoselle. Kolmosen paikan näin että jäi kauas, joten otettiin näillä pikkuesteillä hieman nopeampi laakahyppy. Banketti ei Pyrynkään kanssa onnistunut niin hyvin, ylös ihan ookoo, mutta alas tultaessa rytmi katosi ja tippui raviin. Noh, siitä matka kuitenkin jatkui kapealle vitoselle. Hienosti 5 ja 6 esteet. Sitten tynnyrit. Tällä kertaa itse vähän jännitin. Otin sitten vähän tiiviimmän istunnan (olin siis Mollan kanssa luottavaisesti kevyessä istunnassa lähestyessä..), mutta kaikki varmistelu oli aivan turhaa! Kun Pyry vaan näki esteen se suorastaan imaisi sinne! Sitten tuli taas hieman kiire sianselkä ja toripöydän kohdalla, joten otettiin kaareva mutka suorana linjana ja mies totteli jokaista käskyäni! Hyppäsi kun sanoin, antoi kiinni kun sanoin, kaikki! Sitten rauhoitin ja loppu tultiinkin ihan rauhassa, koska saatiin hyvin aikaa kiinni tuossa toripöydällä. Kaksi viimeistä hyvin ja reippaasti maaliin ja extra super taputukset.. Kyllä, tästä hepasta kuullaan vielä, sanokaa mun sanoneen! Se on maastossa niin varma ja rohkea että ei ole epäilystäkään ettei tämä selviytyisi suokkien kansallisista. Joten saapi nähdä mihin päädytään ;) Tässä taas kuvia ja videopätkä radasta.

2 ensimmäistä Vaasan Urheilukuvaus, jälkimmäiset Hanna K.

 

Kyllä, sanon olevani Molemmista ylpeä! Molla olikin sitten 13. sijalla, eli toinen ei sijoittunut. Pyry nousi muutaman pykälän, johonkin keskivaiheille. Mutta olen vain niin ylpeä että voisin haljeta! Sitten tähän loppuun vielä muutama pahoittelu. Ensinnäkin pahoittelut videoista jotka eivät ole laadukkaita. Itselle se kuitenkin riittää, pakko ei niitä ole katsoa :) ja toiseksi pahoittelut erittäin pitkästä postauksesta, toivottavasti joku edes jaksaa tämän lukea! Niinisalon reissun jälkeen todellakin tekee mieli hankkia se kypäräkamera, eiköhän se tässä talven aikana ilmesty meille, toivottavasti ;) Lukijat voisivat kertoa onko tämä jo aivan liian pitkä postaus? Ymmärrän kyllä jos ette jaksa lukea, mutta mielestäni on kivempi kertoa + laittaa kuvat kun vain laittaa tynkä video + muutama kuva ilman tekstiä.. No kaikkia en voi miellyttää.. Mutta kertokaa toki!

Ja vielä etten ihan unohda. Tosiaan Niinisalossa oltiin jo Mollaa ostamassa, rahat olisi lyöty samantien käteen jos olisin summan sanonut! Ja Pyry sai tooodella paljon kehuja ja sen aikaisemminkin jo tietävät hämmästyivät hieman kun herra välillä kävi vähän kuumana. Tosi paljon kuultiin positiivistä palautetta molemmista hevosista, mikä oli tooosi hienoa :)