Siirry pääsisältöön

Järjetöntä pahoinvointia

ja tällä kertaa fyysistä, ei niinkään henkistä..


Tiistai yönä töissä ollessani huomasin ettei kaikki ollut ihan niin hyvin. Olo oli kovin voimaton, vatsa oli kipeä ja pää särki. Viittasin kuitenkin hansikkaalla ja buranan avulla jatkoin vielä reippaasti ja hyvissä voimin yön yli. Aamulla soitin äidille että nyt pitää kyllä käydä lääkärissä. Kaikki oli hyvin niin kauan kun makasin, mutta kun nousin ylös tai aloin tekemään jotain, alkoi huimaamaan ja tuli sen jälkeen valtavan paha olo. Syömään en ollut pystynyt tiistain jälkeen ollenkaan, mutta sain juotavaa jugurttia sen verran alas että jaksoin. Lääkäri käski seuraamaan ja kirjoitti muutaman päivän sairaslomaa. Mille puolestaan minä viittasin jälleen hansikkaalla.

Keskiviikko - torstai välinen yö työssä olikin jotain niin kauheaa. Päänsärky oli mahdoton, voimat aivan poissa ja paha olo kokoajan. Selvisin kuitenkin ehjänä kotiin, mutta ilmoitin heti etten pääse töihin seuraavana päivänä. Turvallisuusriskihän se on liikenteessä kun ei edes muista miten on kotiterminaalille ajanut. Niin paha olo oli etten ole edes varma teinkö kaikki vai jätinkö leikin kesken jossain vaiheessa. Aamulla sama homma jatkui edelleen. Pötkötinkin luvattoman pitkään kotona ja toivoin että olo vain lähtisi pois. Eipä ole lähtenyt.

On siis aivan järjetön olo. Ihan kuin päässä olisi kaksi kerrosta, joiden välissä olisi jotain mikä puristaa sisempää kerrosta niin että aivot rutistuvat. Tuntuu että kaikki mitä yrittää syödä / juoda jää ruokatorveen eikä ikinä valu mahaan asti. Oksettaa ja jotenkin toivon oksentavani että se helpottaisi, mutta oksennus ei tule. Ei närästä eikä ole ummetusta, mutta silti mahassa ikäänkuin kiertää ja koko ajan on päällä staattinen paha olo. Se ei mene pois, ei lääkkeillä eikä lepäämällä.. Huomenna kolkuttelen taas lääkärin ovea, koska haluan nopeasti takaisin kuntoon, kisakausi kolkuttelee ja työt odottavat tekijäänsä!

Jotain hyvää sentään tässäkin sairastamisessa, sain tyrkättyä molemmat hevoset tuupparin alle. Ja jotain onneakin tässä päivässä! Näpräsin näppäränä tyttönä tuota minun Oskari-kameraani ja tadaa! Se heräsi kuolleista! Kuvaaminen ei kuitenkaan näillä voimilla tuottanut mitään järkevää tulosta, vaan huomasin vasta lopussa kuvanneeni väärillä asetuksilla ja kaikki kuvat tärähtivät. Hups, näin tällä kertaa..! Nyt kuitenkin muutama söpö kuva piristämään tätä sairastelua, jospa sitä lauantaina pääsen jo itse kiipeämään hevosen selkään!

Hevosista vielä vähän ennen kuvia; Pyryyn en löydä tällä hetkellä tatsia ja sitä lähdetäänkin minun kouluratsastuskoutsini kanssa hakemaan heti kun pääsen itse voimiin. Alli on taas tehnyt upeaa jälkeä sitten epäonnistumisen; sen jälkeen kun tultiin mahalaskulla alas, ollaan olettu vain harppauksia eteen. Muutoksia tehtiin ruokinnassa (vähennettiin) ja kuolaimissa (oliivinivel). Ei ole näkynyt kuukauteen mitään protestoinnin protestointia ja uskallan oikein hyvillä mielin suunnitella koulukisoja alle! Hieno tamma, kerta kaikkiaan, tänäänkin oli hurjan nätisti ja meni kovin hyvin!






Iso halaus Petralle joka auttoi sairasta hädässä!
ja nyt jatketaan sellaisella tiimihengellä että oksat pois ;)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Linkitä blogisi!

Nyt kaivataan lukulistalle uusia tuttavuuksia ja vanhoja unohtuneita! Eli nyt toivotaan että saataisiin paljon uusia blogeja lukulistalle! Tarkoitus on siis linkittää oma blogisi, so simple! Itse olen melko kaikki ruokainen blogien suhteen, eniten varmaan uppoavat kilpailevien ratsastajien blogit, mutta myös muita blogeja mahtuu lukulistalle. Eli nyt ei ole mitään rajoituksia blogin painotuksen suhteen. Koon TOP7 blogit sitten kaikkien nähtäville, joten ei muuta kun linkkailemaan! Pyrin tekemään esittelypostauksen 8.-11.9. välisenä aikana, joten siihen asti on aikaa linkata blogeja mukaan :) Huom! Linkatessa blogisi tähän postaukseen annat oikeuden kolmannelle osapuolelle (minulle), käyttää blogissasi esiintyviä kuvia julkaisussa (esittelypostaus) allekirjoittaneen harkinnan mukaan. Nyt ei muuta kun linkkejä tulemaan!

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...