Siirry pääsisältöön

Taitavasti esteradalla

mikä on esteratsastuksessa taitoarvostelu?

taitoarvostelu pöytäkirja jää muistoksi kisoista, vaikkei ruusuketta mukaan tulisikaan

Eräs lukija pyysi tarkempaa postausta Taitoarvostelusta ja koska olen tänä vuonna päässyt kaksi kertaa lähikosketuksiin kyseisen arvostelumenetelmän kanssa, on mielestäni mielenkiintoista ottaa kantaan tähän menetelmään. Taitoarvostelu on ennen tunnettu tarkemmin tyyliarvosteluna, mutta sitä on kehitetty laajemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Postauksessa on käytetty hyödyksi ratsastajaliiton esteratsastussääntöjä 2014, joita pääset lukemaan tarkemmin klikkaamalla tästä.

"Esteratsastuksen taitoarvostelussa palkitaan klassista esteratsastusta, jossa ratsastaja istuu tasapainossa ja suorittaa radalla olevat tehtävät eleettömästi hevosen edetessä sopivassa tempossa ja tasaisessa rytmissä.  
Taitoarvostelun tavoite on kehittää ratsastajia tulevia vaativampia esteratoja varten ja siinä tulee palkita niitä suorituksen osatekijöitä jotka mahdollistavat virheettömän suorituksen. "

Ensimmäisen kerran taisin olla tekemisissä tyyliarvostelun kanssa joskus aivan juniorina, arviolta 10-13 ikävuoden paikkeilla. Silloin ei koko homma kolahtanut ja mielestäni tuomareiden kaava siihen aikaan oli kovin suppea. Hevosten tuli suorittaa esterata kuten koulurata, nätisti peräänannossa ja pientä laukkaa tikuttaen. Tai sitten oli kyse vain siitä etten siihen ikään ymmärtänyt mitä arvostelulla haettiin takaa. Tänä vuonna tutustuessani - niin tuomarin olkapään takana kuin itse ratsastajana - arvostelu on mielestäni kohtuullinen, muttei silti edelleenkään suosikkini.

On selvää että kun kilpaillaan kelloa ja virhepisteitä vastaan, tilanne on täysin neutraali ja kaikki ovat samalla viivalla. Kun arvostelun hoitaa ihminen, tulee aina väkisinkin omat mieltymykset ja näkemykset esille. Toinen tykkää siitä että radalla istutaan tiiviisti satulassa ja toinen pitää siitä että hevoselle annetaan selälle tilaa ja ollaan kevyemmässä perusistunnassa läpi radan. Tuomareita kuitenkin sivusta seuranneena olen saanut huomata että nykyään arvostetaan hevosen päänasennon ja laukan lyhyyden sijaan asioita jotka todellakin parantavat suorituksen tasoa; ratsastajan vaikutusta hevoseen, laukan tempoa ja rytmiä sekä radan ratsastamista. Rataa arvio aina 1-3 taitotuomaria ja pisteskaalaa käytetään aina 0 (ei esitetty) - 10 (erinomainen).


Mutta mitä sitten taitoarvostelussa arvostellaan? Taitoarvostelussa käydään kokonaisvaltaisesti läpi niin ratsastaja, radan ratsastus kuin yleisvaikutelmakin. Tässä vielä arvostelukohdat selitykseineen:

2.1 Ratsastaja 
2.1.1 Ratsastajan istunta esteiden välillä ja vaikutus hevoseen 
Ratsastaja istuu esteiden välillä esteistunnassa tai tehtävän vaatiessa vähän syvemmässä istunnassa. Katse on eteen ylös, tulevan tehtävän suuntaisesti. Kädet ovat matalat ja rinnakkain, nyrkit pehmeästi suljettuna ja peukalonsyrjä ylöspäin. Ylävartalo on ryhdikäs ja liikkeen mukana. Kantapäät alhaalla, jalustin jalkaterällä, varpaat hivenen ulospäin ja alapohje kiinni. 

Ratsastaja vaikuttaa hevoseen pienin avuin hevosen rytmiä häiritsemättä. Kääntäessä tai pidättäessä käsien vakaus säilyy ja ohjasotteet ovat pehmeät. Maiskutus tai raipankäyttö on harkittua eikä häiritse suoritusta ja hevosen keskittymistä tehtävään. Hevonen suorittaa sille asetetut tehtävät kuuliaisesti ja seuraa ratsastajan apuja pyrkien halukkaasti eteenpäin. 

2.1.2 Ratsastajan istunta esteellä
Ratsastaja mukautuu ylävartalolla hyppyyn sukeltamatta tai pyöristämättä selkää. Käsi myötää esteen edellyttämällä tavalla kyynerkulmat rentoina ja nyrkit pehmeästi suljettuina. Katse on eteenpäin ja kohti seuraavaa estettä. Pohje pysyy paikoillaan läpi hypyn ja kantapää säilyy alas painettuna.

2.2 Radan ratsastus
2.2.1 Oikeat tiet ja lähestymiset
Ratsukko käyttää tilan hyväkseen kuitenkin välttäen ylisuuria kaarteita. Hevonen on kaarteissa sisäpohkeen ympäri asettuneena ja suorilla linjoilla suora. Lähestymiset esteille tasaiset, keskelle estettä ja oikeat ponnistuspaikat löytyvät rytmissä ilman suuria tempon muutoksia.

2.2.2 Tempo, tasapaino ja rytmi
Rytmin tulee säilyä läpi koko suorituksen, myös ratsastajan lyhentäessä ja pidentäessä laukkaa. Hevonen on tasapainossa kun se laukkaa etuosa keveänä, myötälaukassa ja kaarteissa sisäpohkeen ympäri. Laukanvaihto tapahtuu rytmin säilyessä laukka-askeleessa, toissijaisesti muutaman raviaskeleen kautta. Tempo ja "kierrokset" on tehtävään sopivat.

2.3 Yleisvaikutelma
2.3.1 Kokonaiskuva ratsukosta
Ratsukko tulee radalle valmistautuneena tehtävään. Hevosen ikä, kunto ja koulutustaso on tehtävään sopiva ja ratsukko viestii osaamisen iloa. Hevonen ja ratsastaja muodostavat yhteistyökykyisen ja sopusuhtaisen ratsukon. Hevonen on hyvin hoidettu, siisti ja varusteet ovat puhtaat, hevoselle oikein sovitetut ja tarkoituksen mukaiset. Ratsastaja on sääntöjen mukaisesti ja kilpailun tason mukaan pukeutunut.


Itse olen siis jopa hieman positiivisesti yllättynyt tästä arvostelumenetelmästä. Tuomarit joiden kanssa olen ollut tekemisissä ovat todella tsemppaavia ja pöytäkirjat on mukava muisto kisoista vaikkei ruusuketta tai mainetta kisoissa olisikaan tullut. On mukava välillä käydä päivittämässä tiedot siitä miltä oma ratsastus näyttää ulkopuolisen silmin. Vaikka edelleen kannatan täysin kelloa vastaan kilpailemista, en näe myöskään lisääntyvässä taitoarvosteluluokkien kisaamisessa mitään ongelmaa. Onhan se mukava huomata että yhteistyö pelaa hevosen kanssa ja pisteitä saattaa jopa sadella!

Oletko sinä ikinä kilpaillut taitoarvosteluluokassa?
mitä pidit siitä tai mitä ajatuksia taitoarvostelu sinussa herättää?

Kommentit

  1. Jos nyt oon oikeilla jäljillä niin taito- ja tyyliarvostelu on sama asia. Yhden tyyliluokan olen mennyt. Harmittavasti sain kuitenkin virhepisteitä yliajasta, muuten oltaisi sijoillakin oltu. Mutta totta on se, että se on vain yhden henkilön mielipide, joka perustuu hänen makuasioihin. Valmentajani oli muutamasta kohdasta eri mieltä tuoamarin kanssa, kuten itsekkin. Itse kyllä menen mielellään tyyliluokkia jatkossakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, entinen tyyliarvostelu on nykyinen taitoarvostelu :) Tykkäsin itse myös paljon tuosta arvostelusta ja toisinaan voisin taitoluokkaan osallistuakin!

      Poista
  2. Itse olen mennyt pienenä taitoarvostelun, mutta olen seuraavissa kisoissa menossa taitoarvosteluun joka pelottaa vähän kun ei ole niin helppo heppa alla :D

    VastaaPoista
  3. Mielestäni kaikki alle 100cm luokat saisi olla taitoarvosteluja, oppisivat lapset ratsastamaan hevosta tasapainoisesti ja nätisti, eikä aina niin, että kun perusrata loppuu ajatus loppuu, ja sitten kaahotetaan hevosen kans uusinta täysillä. Olen nähny liian monen ratsukon kaatuvan esteen sekaan aikaratsasstuksen takia, kun ei ole vielä taidot kunnossa. Esim Saksassahan näin suurimmaksi osaksi on. Kaikki alle 100-110cm luokan on taitoarvesteluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli tässä tapauksessa missä halutaan ojentaa lapset ja nuoret ratsastamaan oikein, olisi tarkoitus varmaan saada kaikki poni- ja junioriluokat taitoarvostelulle, mistä olen samaa mieltä :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov