Siirry pääsisältöön

Onnistumisen tunteita valmennuksessa

Olen taas niin onnellinene. Äidin kanssa juuri keskusteltiin, että ei taida olla montaakaan Kari Nevalan valmennusta, mistä olisi poistuttu jotenkin mieli maassa. Viime viikonloppuna osallistuin launtaina ja sunnuntaina Allin kanssa Nevalan kurssille. Pyry jäi rokotuslomalle, joten valitettavasti en sen kanssa päässyt tähän, mutta seuraavan kerran ollaankin valmennuksessa 2-3. tammikuuta.  Takanahan on edelleen se järjettömän pitkä hyppytauko ja yksi aikaisempi yksin suoritettu hyppykerta. Karin valmennuksesta aikaa aivan liian paljon. Koin kyllä mielettömiä onnen fiiliksiä niiden muutaman onnistumisen takia. 

Lauantaina en saanut ketään kuvaamaan, mutta kerron lyhyesti. Tehtiin pienillä esteillä ihan kahdeksikko treeniä, mitä olen joskus aikaisemmin tehnytkin Pyryn kanssa Karin treeneissä. Eli verkkojen jälkeen aloitettiin ihan ympyrällä muutaman pienen kavaletti kokoisen esteen yli ja kun tämä oli ok, tehtiin keskimmäisellä pystyllä vaihto ja toiseessa päässä oleva pysty, taas keskellä oleva pysty suuntaa vaihtaen jne. 

Ensimmäisellä kerralla tulin normaalisti tykittäen kaikki. Istun "syvällä" ja samalla yritin epätoivoisesti pidää jännittyneellä kädellä vastaan kun tamma kiisi. Harmitti ja ärsytti. Kari neuvoi mielummin jäämään rennolle kädelle ja tuomaan vähän painoa enemmän pois satulasta jaloille. Ja kappas. Seuraavalla kiekalla oli jo ihan erilaista menoa! Kaikki hypyt oli rentoja, ne tulivat jopa lähelle eikä puomit kolisseet yhtään. Ihan uskomaton fiilis!

Kun oli tätä kahdeksikko tehtävää tehty hetken aikaa, tultiin vielä muutaman kerran jumppasarja, pysty - kaksi laukkaa - pysty - kaksi laukkaa - okseri. Allille ihan normaalit välit odottaen. Pihalla oli kaunis auringonpaiste, mikä heijastui ikkunasta okserin etupuomiin. Ihan hyvin sisään ja kaksi ekaa pystyä, mutta sitten okserille se jäi kyttäämään sitä auringonpolttamaa ja otti kiellon. ja vielä seuraavallakin kerralla kielto. Sen jälkeen pusersin sen kolmella (!!) laukalla väkisin yli siitä okserista. Lopuksi kaksi kertaa hyvin ja siihen oli hyvä lopettaa.

Sunnuntaina jatkettiin ja äiti pääsi kuvaamaan, joten laitan teille heti tähän videon.


Joku saattaa nyt kyseenalaistaa minun sanomiseni, mutta olen oikeasti todella tyytyväinen. En missään nimessä tämä sunnuntainen treeni mennyt yhtään niin hyvin kuin lauantaina ja Allin piti jokaiselle esteelle kieltää, mutta 90% näistä kielloista oli omaa hitauttana. Minun pitää pystyä nopeammin reagoimaan. Nyt kun tamma oli rauhallinen ja uskalsi tulla lähelle rauhassa, minä jätin sen yksin ja kun en ole sitä tukemassa se ratkaisee tilanteen pysähtymällä. Lisäksi jään liikaa kädellä kiinni (tulee tunne että se kiskoo minua täysillä kohti estettä) ja sitten tullaan lähelle ja kun yhtäkkiä este onkin nenän alla niin miten se pitäisi hypätä. Erinomaisena esimerkkinä tuo ensimmäisen kerran kun tullaan muovirinkulahärpäke esteelle; minulta puuttuu jalustin joten tukeuduin ohjaan ja yhtäkkiä este onkin turvan alla. Ei missään tapauksessa hevosen vika! 10% Alli olisi voinut pelastaa tilanteen antamalla hieman minun virheitäni anteeksi, mutta se päätti olla sen tekemättä ja otettiin sen takia hieman lisää kieltoja. 

Mutta sitten se mistä olen erittäin ylpeä; tamma on oikeasti paljon rennompi hypyissään, se hyppää rauhassa ja mielestäni jopa jalat nousevat paremmin silloin kun kuski antaa sille vapauden hypätä. Puomeista suurin osa on takajalkavirheitä, mikä on taas ihan superjuttu, sillä tällähän on aina nuo etujalat olleet vähän enemmän tai vähemmän roikkuvat. Nyt neiti jopa hieman nostaa niitä ylös! 

Täysin siis rutiinin puutetta! Kunhan kuski muistaa luottaa taas hevoseen, rentoutua kädestä ja samalla laittaa pohkeen rennosti kiinni kylkeen.. Uskon että saadaan tästä nopeastikin Karin kanssa ihan hyvä treenikausi ja ensi vuonna kisakausi!

Kommentit

  1. Hyvältä näytti! Ihan by the way mikä kypärä sulla on?

    VastaaPoista
  2. Alli näyttää jotenkin paljon lyhyemmältä kuin ennen! Siis hyvällä tavalla :)

    VastaaPoista
  3. Ennen kuin luin tekstisi loppuun, katoin videon ja jo silloin mietin, että pitääpä kommata, että hevonen hyppää paremmin kuin koskaan :D Välillä tuli edelleen niitä laakahyppyjä, mutta osa hypyistä näytti paremmalta kuin aikaisemmin. Eli jotain on nyt tehty oikein!

    VastaaPoista
  4. Jees hyvältä näyttää! Välillä menee kyllä aika pohjaan ja takaset ottaa puomeja. Ei taida Allilla olla mikään super paikkasilmä tai näytä että se paljon ainakaan auttais sen löytämisessä : D pieni maneesi niin vaikuttaa että paikat sattuu miten sattuu kun sulla on paljon muuta tekemistä väleissä. En pystynyt kuuntelemaan ääniä, mutta ootko tarkoituksella paljon irti satulasta? Mä ehkä esteen jälkeen painautusin penkkiin aika nopee, kun noissa kulmissa kanttaa nii sais apua siihen. En tiiä tulipas negatiivisen oloinen kommentti, se ei ollu tarkoitus. Mutta kun kyllähän tosta näkee että heppa hyppää parhaiten mitä oon videoitas kattellu, niin ehkä sitä ei tarvitse enempää jankata ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ensimmäisellä kerralla tulin normaalisti tykittäen kaikki. Istun "syvällä" ja samalla yritin epätoivoisesti pidää jännittyneellä kädellä vastaan kun tamma kiisi. Harmitti ja ärsytti. Kari neuvoi mielummin jäämään rennolle kädelle ja tuomaan vähän painoa enemmän pois satulasta jaloille. Ja kappas. Seuraavalla kiekalla oli jo ihan erilaista menoa! Kaikki hypyt oli rentoja, ne tulivat jopa lähelle eikä puomit kolisseet yhtään. Ihan uskomaton fiilis!"

      Varma en toki ole mutta uskoisin että tässä vastaus istuntaan liittyvään pohdintaasi :)
      Ja anteeksi kun työnsin nenuni tähän vastatakseni *häpeilee*

      Poista
  5. Mun on kysyttävä nyt, että mikä kypäräkamera sulla on? Miten se on kiinnitetty - hihnalla, ns. tarralla vai millä? Oon harkitsemassa ensimmäisen kypäräkamerani hankkimista ja olisi kiva kuulla mikä kamera ja kiinnitystapa olisi "paras" tapa :)

    VastaaPoista
  6. Mun hepalla ei voi hypätä syvällä istuen ollenkaan, vähän on mennyt aikaa (vuosi...) tässä opetella ihan uudenlaista tyyliä ylittää esteitä, kokoajan tosi kevyenä, rentona ja liikkeen mukana, tämä on vaikeaa etenkin silloin, kun tuntuu, että hevonen vie... mutta pikkuhiljaa alkaa yhteisymmärrys löytyä :) tsemppiä teille, Alli hyppää hyvin!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jo on puolituhatta lukijaa - ARVONTA

500 lukijan ennakkoarvonta ja palkintona meillä on.. Katri Syvärisen "Syvemmälle satulaan" -kirja! Itse olen aikoinani lukenut kirjan ja nyt sain toisen haltuuni ja mitäs sille parempaa keksimään kuin arvonnan palkintoja ja jakamaan oivallusten ja mielenkiintoisten tekstien hurmosta! Arvontaan saavat osallistua kaikki , niin uudet kuin vanhat lukijat kuin tuntemattomammat haahuilijat. Halutessaan saa tietenkin mainostaa arvontaa myös omassa blogissaan niin saadaan paljon osallistujia mukaan! Arvonta suoritetaan netistä löytyvällä arvontakoneella puolueettomasti. Arvonta suoritetaan 22. Lokakuuta. Kaikki siis saavat osallistua, pienillä ehdoilla: Kommentoi seuraavat asiat tämän postauksen kommenttikenttään: nimesi / nimimerkkisi  toimiva sähköpostiosoitteesi Kirjoita kommenttiin myös yksi tai useampi positiivinen / hyvä asia blogista ja yksi tai useampi negatiivinen / huono asia blogissani Kerro mahdollinen oma blogisi Nyt ei muuta kuin ar...

Tervetuloa joukkoon "pieni" kirjava!

Alli tamman talliin saapuminen saattoi hämmästyttää yhtä jos toista.. Ja suoraan sanoen, en itsekkään olisi uskonut että olen kohta aivan oman hevosen omistaja, ilman puolikkuuksia. Eli kyllä, ostin omakseni,  tämän pienensuuren tamman. Mutta eihän ole mitään järkeä jos ei aloiteta aivan alusta, eli nyt luvassa jännittävä tarina siitä miten tähän ikinä päädyttiin ;) Minulla on kyllä aina kausia jolloin selailen myyntihevosia, ihan vain haaveillen. Kuitenkaan tällä kertaa en ollut etsimssä hevosta, vaan satuin vahingossa klikkaamaan itseni kaverin kaverin sivun kautta itseni tamman myyntisivulle. Enkä missään nimessä voinut olla ihastumatta, olin täysin myyty jo ensi näkemästä! Sanoin äidille puolivitsillä että löysin itselleni aivan täydellisen hepan. Äiti rakastaa - niinkuin minäkin - kaikkea erikoista ja meillä on aina hevosissa ollut jotain omalaatuista. Äiti oli aluksi todella skeptinen ja itsekin olin ihan eiei, en osta, kunhan katselen. Katselu meni kuitenkin...

Linkitä blogisi!

Nyt kaivataan lukulistalle uusia tuttavuuksia ja vanhoja unohtuneita! Eli nyt toivotaan että saataisiin paljon uusia blogeja lukulistalle! Tarkoitus on siis linkittää oma blogisi, so simple! Itse olen melko kaikki ruokainen blogien suhteen, eniten varmaan uppoavat kilpailevien ratsastajien blogit, mutta myös muita blogeja mahtuu lukulistalle. Eli nyt ei ole mitään rajoituksia blogin painotuksen suhteen. Koon TOP7 blogit sitten kaikkien nähtäville, joten ei muuta kun linkkailemaan! Pyrin tekemään esittelypostauksen 8.-11.9. välisenä aikana, joten siihen asti on aikaa linkata blogeja mukaan :) Huom! Linkatessa blogisi tähän postaukseen annat oikeuden kolmannelle osapuolelle (minulle), käyttää blogissasi esiintyviä kuvia julkaisussa (esittelypostaus) allekirjoittaneen harkinnan mukaan. Nyt ei muuta kun linkkejä tulemaan!