Siirry pääsisältöön

Maastoesteitä ja jalkaongelmia...

Aloitetaan paremmilla uutisilla! Tosiaan tänään Terhi oli Mollalla hieman maastopomppimassa ennen Merjan kisoja. Oikeastaan menipä vielä tosi hyvin! Aluksi oli hieman totuttelemista, mutta pian alkoi hypyt sujumaan tooosi kivasti ja  Molla innostui taas. On se hieno tamma! Nyt tästä on sitten hyvä lähteä kohti Merjan tallin Aluekoulukilpailuita. Lähtölistatkin on ilmestynyt ja on kiva huomata lähtevänsä Pyrden kanssa seitsemäntenä, IIK! Ei mene kisat hyvin ei ;) Molla ja Terhi taas lähtevät luokan loppupäässä, numerolla 32, joten hyvin ehdin kuvaamaan! Ja meidän rata ratsastetaan kentällä, jipii! No, saapi sitten nähdä miten menee, toivottavasti edes hyväksytty suoritus tulee! Luokkana on siis KN Special, joka on itselle aina ollut jotenkin vastenmielinen. Unohdan aina sen toisen laukan noston ja aina sen toisen loivan kiemuran! Nyt vain rataa opettelemaan, hori oppia.. Mutta sen enempää tästä jaarittelematta, kuvia Mollasta ja Terhistä olkaa hyvä!








Jaaaa, sitten niihin jalkaongelmiin.. Tosiaan kyse on Lurpasta. Lauantaina kun ratsastettiin ne kotiin, piti ravata, mutta Lurppa ontui todella pahasti. Käveltiin sitten kotiin ja kotona tutkin sitten läpikotoisin hevosen. Näytti että se ontuisi oikeaa etujalkaa (kaksikertaa hoidettu hankkari), muttei arkonut jännettä painaessa tai muutenkaan sitä. Ei ollut turvonnut, ei mitään. Juoksutettiin sitten vielä pihalla ja äiti oli vaan että joo, se on oikee etunen. Satuin sitten siinä juoksiessani katsomaan taakse ja huomasin lähteen: vasen takajalka! Otti selvästi lyhyempää ja arkoi sitä, mikä heijasti etujalkaan. Karsinassa sitten aloin katsomaan mikä siinä jalassa voisi olla ja en ihmettele että ontuu. Se on kuin tukki, siinä on jänteen vasemmalla puolella pieni pehmeä nestepatti, mutta oikealla kova n. 5-10 cm korkea erittäin paksu turvonnut kohta. Ei arkonut, mutta ei kyllä todellakaan ole normaali.. Siinä sitten ollaan kylmäilty, käytetty eläinlääkäriltä saatua geeliä, pidetty fleece pinteliä. Tänään katsoin myös oikeaa etujalkaa, on sisäsyrjältä selvästi turvonnut ja aristaa jänteestä...

Ja ihan tosi, Lurpalla ei ole muuta tehty kun maastoiltu rennosti, joskus reippaita, joskus rauhallisia, hoideltu jalkoja ja muutamissa pikku kisoissa olen käynyt. Ja silti tuo hevonen hajoo kirjaimellisesti käsiin! Ratsastaa en edes halua, pelkään että se on niin kipeä! Työmoraali on tuolla hevosella niiin korkea että saattaa jopa oikeasti kipeänä yrittää, tiedän sen.. Sydämeeni vain sattuu jo ajatus ensi perjantaista jos ei ole siihen mennessä alkanut menemään parempaan suuntaan. Meinaan siinä tulee sitten tämän tarinan loppu. Mitä en halua ja koko sydämestäni toivon ihmettä!

Yritin tosiaan saada kuvaa siitä, muttei oikein onnistunut. Ei näytä edes pahalta välttämättä, mutta tuo taaimmainen on ihan järjettömän kova :(

Oi kuinka tuota hevosta rakastan, oma kultani <3
Nyt pitää yrittää saada ihme aikaseksi, en halua menettää elämäni hevosta..

Kommentit

  1. Kyynel vierähti kun katoin ton vikan kuvan ja kuvatekstin. Voi kun Lurppa paranis, mutta parempihan se hevosta ajatellen on osata irrottaa ajoissa... :/

    VastaaPoista
  2. Itekki tulin ihan surulliseksi kun luin tämän :'( Toivotaan, että Lurppa paranisi..

    VastaaPoista
  3. Antakaa lurpan levätä laitumella pariviikkoa ja hoitakaa jalkaa joka päivä! Toivon ettei lurpalle sattuisi mitäään!

    VastaaPoista
  4. kiitoksia kaikille! toivottaan tosiaan parasta!

    Anonyymi, Lurppa on ollut viimeiset 2 viikkoa pelkästään laitumella kun oli hengitystien tulehdus. Lauantaina tuotiin kotiin kun Pyry meni sunnuntaina kisoihin, jolloin huomattiin tuo ja alettiin hoitamaan. Perjantaina mennään sitten lääkäriin jos ei näytä paremmalta. Ja tällä hetkellä tosiaan kylmetetään, pidetään fleecepinteliä ja käytetään eläinlääkäriltä saatui geeliä mikä on juuri tuohon jalkaan määrätty. Vielä ei ole mitään parannusta tapahtunut, eilen ontui edelleen yhtä pahasti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulukuun Bonus: Jouluarvonta!

Joulukuun ensimmäisen päivän kunniaksi! Sankar Men's Fashion Oy Tehtaanmyymälä Turku Sponsoroi Kisamatkalla-blogin jouluarvonnan! "Palkintona Viking Line-lahjakortti, joka oikeuttaa 2-4 hengen vuorokauden miniristeilyyn Turusta Tukholmaan samassa B- tai C-hytissä. Kortti on voimassa 3.11.2012-28.2.2013." Nyt on siis Joulukuun kunniaksi luvassa muutamia erikoisjuttuja, ja päätin aloittaa tämän kuukauden arvonnalla!  Tällä kertaa arvonnan palkintona tosiaan Sankar Menin sponsoroima lahjakortti miniristeilylle. Nyt kaikki siis osallistumaan tähän jouluiseen hyvänmielen tuulahdukseen! Arvonta päättyy 16.12.2012 klo 12, joten palkinto saapuu vielä jouluksi kotiin ;) Ja tietenkin arvontaa saa halutessaan mainostaa omassa blogissaan! Arvontaan osallistuminen  onnistuu kuin kommentoit postaukseen seuraavat asiat: - nimesi / nimimerkkisi - sähköpostiosoitteesi - linkittämällä mahdollisen blogisi  Huomatkaa, arvonta on avoin kaikille! Nyt on joulunodotus viral...

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si...

Hiljainen hyväksyjä?

Postaksessa esiintyvät kuvat ovat kuvituskuvia ja tilannekuvia, niitä ei tule yhdistää täysin tekstiin. Takuulla jokainen on nähnyt kohua herättävän videon . Ja jokainen hevosista edes pikkiriikkisen ymmärtävä tietää että jokin raja on tässä ylitetty.  On turha olla mielestäni tekopyhä: kyllä minäkin olen joskus hevoselle hermostunut, olen sitä suusta nyppässyt, kannuksella potkaissut, karjaissut, joskus jopa läpsäissyt. Yleensä sen jälkeen poden pitkään huonoa omatuntoa, sillä se ei missään nimessä ole hyväksyttävää, se ei ole hevoselle oikeudenmukaista. Jos hevonen ei ymmärrä mitä siltä odotetaan ei siihen väkivalta auta. Vaikka minäkin olen polullani joskus sortunut, en silti pidä näkemästäni. Tähänkö on tultu? Koska kyseinen video on itsessään herättänyt paljon kohua ja keskustelua, en halua siihen perehtyä enempää. Useasta blogista kuin keskustelufoorumeistakin löytyy siitä tarpeeksi ja uskon että suurin osa on asian suhteen samaan mieltä. Se, mistä haluan puh...