Sitten sitä huomaa että nyt meni homma pipariksi..

SRK 2012 ei tuottanut tänä vuonna toivottua tulosta!

Mutta läpi päästiin ja nyt leuka rintaan ja kohti uusia tuulia! Ennen perinteistä selostusta - joka tällä kertaa tulee olemaan lyhyt - pitää hehkuttaa! Eli tosiaan kävin torstaina Carrus Shopissa Ypäjällä, sillä olimme omistajan kanssa tehneet yhteistyötä kisatakkini kanssa. Siis selkokielellä: Kisatakkini meni pesulassa pilalle ja koska on merkiltään Schockemöhle ja Carrus myy niitä, mentiin liikkeeseen kysymään valmistajan kommenttia ja sovittiin pesulan, Carruksen ja valmistajan kanssa jatkotoimenpiteistä. Pesula myönsi että oli tehnyt mokan ja korvaa takin. Niinpä siis torstaina menin koittamaan Carrukseen takkia joka niillä on mallistossa. Lokakuussa tulee siis kyseinen malli pidempänä versiona, mutta kävin kokeilemassa nyt "lyhyttä mallia", että tiedetään mitä kokoa tilataan. Ja sitten siihen hehkutukseen! Oli _niin hyvä_ päällä että en keksi siihen edes sanoja kuvaamaan. Ja se oikeasti istui ja awww.. Nyt odotan jo malttamattomana Lokakuuta, että takki (Schockemöhle Marilyn kisatakki!!) kolahtaa postissa, jippii!

Kröhöm.. Mutta sitten itse kisoihin. Eli tosiaan aamu alkoi Pyryn Helppo A debytoinnilla. Pyry meni siis Terhin kanssa alue Helppo A:2 ja oli siis ensimmäinen sen tasoinen luokka. Itse jännitin kovasti herran puolesta, joten kuvaamisesta ei meinannut tulla mitään, mutta tässä kuitenkin video ja muutama kuva. Hienosti poika keräsi ensimmäisestä A:staan 57,069%! Hieno mies ja super-Terhi! Petra toimi C tuomarin sihteerinä ja sanoi että kuulemma harjan olisi pitänyt olla kiinni, nyt oli epäedustava. Mitä mieltä lukijat olette, onko se epäsiisti ja/tai epäedustava? Muuten kyllä kehuttiin lupaavaksi hevoseksi ja esimerkiksi vaikeimmasta osa-alueesta, laukasta, ei ollut mitään erikoishuomautettavaa! Nyt kun alkaa kokonaisuus ja yleisilme olla kasassa, aletaan keräämään takapäähän lisää lihaksia että saadaan korjattua pikkuvirheitä.

alin © lumililja.net / Katri Pajukoski

Pari tuntia hevoset saivat sitten möllistellä autossa kun itse seurattiin kisoja. Pääsin jopa 90 cm luokan palkintoja jakamaan, heh! Palkintojenjaon jälkeen kipiteltiin autolle, missä aloin hokittamaan Pyryä ja Terhi laittoi Mollaa kuntoon. Meillä oli Terhin kanssa suunnilleen samoihin aikoihin startti, mikä tietenkin harmitti kovasti. Nyt kuitenkin jännitti itseä tuo rata, joten yritin keskittyä pelkästään siihen. Rataa kävellessä se ei tuntunut mitenkään mahdottomalta. Oksereita ja erikoisesteitä, linjoja. Melko perussettiä. Verkkaan lähdin hyvissä ajoin. 

Verkassa tein liian vähän. Hyppäsin muutamia kertoja ja laukkailin. Näin jälkikäteen se on helppo sanoa, mutta olisi pitänyt todellakin tehdä enemmän, avata hengitystiet spurteilla, hypätä ainakin 3-4 hyppyä lisää. Mutta ei, ajattelin että se on liian väsynyt. Hei, joo, mun kenttähevonen jaksaa samanpäivän aikana startata koulun, rataesteet ja maaston, mut ei muka yhtä koululuokkaa ja yhtä rataesteluokkaa. Anna mun kaikki kestää! Jos sillon joskus oisin ollut fiksu oisin hypännyt 90 cm alle, mutta kun ajattelin "että ei se jaksa ja en viitsi tehdä liikaa", joo toki.. No, tästä taas viisastuneena.

Radasta ei onnekseni ole videota, joten kerron nyt miten surkeasti taas ratsastin. Heti kun päästiin derbylle, Pyry nousi sen 10 senttiä korkeammaksi ja siitä huomasi kuinka heti se ajatteli kuta kuinkin näin: "laajaa tilaa, aukeaa". Ja siitä sitten voidaan päätellä että kun kenttähevonen - jonkalaiseksi pienen Pyry palleroisen lasken - pääsee semmoiselle areenalle.. Vauhtia piisaa. Meillä kuitenkin meni homma niin että kuski halusi rauhallisuutta ja hevonen laukata eteenpäin, joten jäin paikoitellen täysin paikoilleni. Ykkönen hengissä, sen jälkeen paikallaan pomppimista ja kädellä kiinni, minkä johdosta kakkonen selättömästi. Sitten kurmutin itseäni, ratsastin kaarteen paremmin ja 3 - 4 linja hyvin. Samoin hyvät hypytä viitos ja kuutos esteille, mutta silti puomit kolisivat alas. No, siitä sitten lähtikin alamäki. Sen jälkeen viimeiset 4 hyppyä kadotin täysin rytmin ja mentiin jollain puolikkailla ja tultiin jokaisen esteen juureen. Ja sarjakin tultiin kahdella laukalla. Että hävetti ja ketutti kun ei hallinnut taas omaa ratsastustaan. Laitetaan osasyyksi se että olen kuitenkin kipeä (poskiontelon- ja keuhkoputkentulehdus) ja ratsastuskunto ei ollut ihan kohdillaan..

kaikki © lumililja.net / Katri Pajukoski

Uhkailin kyllä äitille että ilmoittaudun sunnuntaina 110 cm luokkaan. No, en nyt oikeasti, tietenkin jos hevonen siellä keskittyisi paremmin, olisihan se kiva muttah.. Eii. Ensin pitää saada itseni kuntoon, olen jo kolme viikkoa viettänyt hämärän rajamailla kipeänä. Terhin ja Mollan suoritusta en nähnyt, mutta oli kuulemma mennyt miten meni. Prosentteja (59,432%) enemmän katseltiin tuomareiden eroavuuksia. Toinen tuomareista oli asettanut Mollan sijalle 6. (jolloin olisi sijoittunut) ja toinen sijalle 26. (aivan luokan häntäpäähän)! Prosenttierokin oli tarkemmin tutkailtuna melkoinen, kun toinen antoi 56% ja toinen 62%.. Onhan tämä todellakin arvostelulaji, eli tämänkin kohdalla ei muuta kun uusiin haasteisiin!

molemmat © Jade Liski

Nooo, tästä taas jatkuu! Ensi viikon keskiviikkona menen itse Pyryllä seurakoulukisoihin Helppo C:1 ja KN Specialin. Ihan vain haen ratarutiinia molemmille. Sitten estevalmennus sille viikolle ja seuraavalle olisi vielä tiedossa ja 16. päivä onkin jo Alue-estemestaruudet ja siellä hyppäänkin kaksi luokkaa. Mutta näihin treenisiin tunnelmiin, adios! ;)