Siirry pääsisältöön

Toteutuvatko unelmat?

Onko unelmien tavoittelulla päämäärää? Toteutuuko unelma?



Pitkältä ja loputtoman tuntuiselta työviikolta palasin Ypäjälle ja lähdin liikuttamaan molempia omia hevosiani. Olin valmistautunut "taistelemaan" treenit läpi, mutta ei minun tarvinnut: minulla oli kaksi järjettömän hyväntuulista, energistä ja ennen kaikkea yhteistyöhaluista hevosta alla. Tunsin oloni onnekkaaksi, onnelliksi ja kiitolliseksi. Voivatko unelmat toteutua? Työllä, kyynelillä, mustelmilla.. Mutta ne toteutuvat yksi kerrallaan, aina syntyen uusia unelmia vanhojen tilalle. Unelmointi on päämäärän tavaittelemista, eräänlainen yhden aikakauden päätös ja seuraavan alku.

Unelma: oma hevonen - toteutunut
Olin 11 vuotias nuori neidin alku. Jokainen vähänkin heppatyttö haaveilee nuorena omasta hevosesta. Siitä eläinystävästä jonka kanssa laukkailla vauhdikkaasti maastossa ja hypätä isoja esteitä. Haaveilin äidin ostavan minulle ratsastuskoulun lemppariponin. Kun kaikki ratsastuskouluhevoset myytiin, oli aika saada yhteinen hevonen äidin kanssa. Ja sain ensimmäisen oman ponini. Minä, ratsastuskoulutasoinen junnu, sain kouluttamattoman, järjettömän symppiksen pienen suomenhevosen. En kadu hetkeäkään. Yksi unelmani oli toteutunut. Myöhemmin kasvaessani ponista ulos, haaveilin hevosesta. Ja löysin elämäni hevosen. Elämäni suurin onni ja suurin tuska samassa paketissa.

Unelma: oma talli - toteutunut
Elämän kolhiessa, itseni lopettaessa ala-astetta, äiti halusi uuden alun meille kaikille. Muutettiin Ypäjälle, suomen suurimpaan hevospitäjään. Oma talli, suuri unelma minkä en ikinä uskonut toteutuvan.


Unelma: Kilpailla suomenhevosten mestaruuksissa lajissa kun lajissa - toteutunut osittain
Kilpaileminen edes kansallisella tasolla on minulle saavutus. Se että eksyin kilpailemaan suomenhevosten SM kisoihin oli minun yksi suurista unelmista, mikä toteutui paljon aikaisemmin kun ikinä pystyin kuvittelemaan. En uskonut ikinä löytäväni näin hienoa suomenhevosta..

Unelma: sponsoroida oma cup-kilpailu - toteutunut
Tämän unelman toteutumista en olisi uskonut ikinä tapahtuvan. Niin kauan haaveilin vain ja yhtäkkiä se olikin tänä vuonna totta. Raadoin hulluna töitä saadakseni kaikki juuri niin kuin halusin; ja en kadu yhtään. Tämä kilpailu oli juuri sitä mitä olen unelmoinut - hyvän mielen jakamista parhaimmillaan.

Unelma: menestyä SM/mestaruuksissa - työn alla
Olisi se aika unelma. Ratsastaa niin hyvin että pärjäisi. Parhaamme tänä vuonna yritetään Pyryn kanssa, mitaleja haetaan ja menestystä kaivataan. Töitä tehdään!

Unelma: kilpailla ulkomailla - haaveissa
Uusia unelmia pitää tulla vanhojen tilalle. Yksi suuri unelma on päästä kilpailemaan ulkomaille. Ihan Ruotsi kelpaisi tässä tapauksessa. Pitää varmaan seuraavaksi alkaa työskentelemään hulluna että pääsen tähän unelmaan. Olen kuitenkin valmis raatamaan tämän eteen, tämä toteutuu vielä joskus, sanokaa mun sanoneen!

Unelma: oma isompi hevostila - pilvilinnoissa
Unelma, haave, pilvilinnat.. Asia mistä haaveilen ja jos olisin miljonääri näin tekisin. 10 hevosen talli, maneesi, kaksi kenttää, isot tarhat. Hoito 10+. Aina saa haaveilla ja tarpoa kohti isompia pilvilinnoja!


Lukijat, mistä te unelmoitte?
Unelmoin monista muistakin asioista. Terveydestä, työstä, rakkaudesta, mistä milloinkin.

Kommentit

  1. Olipa kiva postaus, tästä tuli tosi hyvä mieli ja samalla todettua, että niitä omiakin unelmia on toteutunut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi, ihana kuulla! :) Ja hienoa että omiakin unelmia on saavutettu!

      Poista
  2. Itse unelmoin kanssa isommissa kisoissa menestymisestä ja ulkomaan kisareissuista - harmi kun todellisuus on karu ja raha täytyisi jostain kaivaa.. Pitempiaikaisempana unelmana on rakentaa pieni kotitalli, jossa saisin hevoseni pidettyä ja reenattua omassa rauhassa :) Ehkäpä joku päivä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mutta aina saa haaveilla! Vielä joku päivä se toteutuu :)

      Poista
  3. Tykkäsin tästä postauksesta! :) Ihana tuo sun ja Mollan kuva tossa lopussa (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi kiitoksia! :) Tuo on kyllä yksi minunkin lempparikuvista!

      Poista
  4. Itsehän unelmoin omasta hepasta ja kisailusta alue tasolla esteillä. Lapsena ei vanhemmilla ollu varaa joten nyt työssäkäyvänä aikuisena ostin hevosen ja aloitamme kisaamaan ihan seura ja harkkakisoista :) Koskaan ei oo liia myöhäistä toteuttaa unelmiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuo on niin totta, ikinä ole ole liian myöhäistä toteuttaa unelmiaan! :)

      Poista
  5. Oi ihanaa,monta unelmaa olet jo saavuttanut,ja todella toivon että saat muutkin unelmasi jonain päivänä toteutettua:)

    VastaaPoista
  6. Ihana postaus! Sai oikein hymyn huulille ja piristi muutenkin päivää, kiitos! :D

    VastaaPoista
  7. Ihana postaus, itse unelmoin omasta tallista… :)

    VastaaPoista
  8. Olet saavuttanut niin paljon unelmiasi :)Eiköhän ne loputkin unelmat toteudu ;P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toivotaan toivotaan! Ainakin koitan parhaani mukaan niitä toteuttaa ;)

      Poista
  9. Aivan upea postaus :) Mä unelmoin omasta tallista ja varsasta omalle ponille jota sitten voi kouluttaa ihan itse :)

    VastaaPoista
  10. Aivan ihana postaus. Sai hyvälletuulelle!

    VastaaPoista
  11. Mukavaa luettavaa tämä postaus ja kaikki muukin on ollut. Eikös sitä sanota, että unelmat pitää sanoa ääneen, niin ne tapahtuvat... Joten, mitä sinä tuletkaan vielä saamaan ja saavuttamaan ;) :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uuden alku

 Kovasti koitin tätä blogia päivittää, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana elämäni on muuttunut niin totaalisesti, ettei blogi ole oikein enää sama. Mielestäni on kunnioitettava nyt blogia, se oli loistokas vuosina 2012-2015. Tätä blogia on ollut aina hirmuisen ihana päivittää ja ehkä vielä jonain päivänä kun palaan takaisin satulaan voidaan tämäkin kääntää uudeksi nousuksi. Mutta sitä odotellessa haluan kiittää kaikkia blogin lukijoita kuluneista vuosista ja lukuisista kommenteista ja tuesta. Ilman teitä tämä polku ei olisi ollut puoliksikaan näin mahtava! On siis aika sulkea Kisamatkalla ja kääntää uusi lehti. Bloggaaminen on vieläkin lähellä sydäntäni, mutta mielestäni tämä blogi ei ole koskaan ollut täydellinen sille elämälle mikä minulla on tällä hetkellä menossa. Joten oli aika uuden blogin. Toivotan kaikki innokkaat mukaan myös raviurheilun maailmaan jos se vaan yhtään kiinnostaa. Kiitos vielä kerran kaikille näistä vuosista, toivottavasti nähdään vielä uudessa blogissa! Harnes

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si